Arvio: Ultima Lucha

Lucha Underground palaa televisioon keskiviikkona 27. tammikuuta. Ohjelman toiselle tuotantokaudelle on povattu alieneita, terroristeja ja itse Rey Mysterio, mutta millaisiin tunnelmiin päättyi ensimmäisen kauden kaksipäiväinen Ultima Luchaksi ristitty finaali? Ensimmäinen osa kesti tunnin ja toinen kaksi tuntia, eli kyseessä oli WWE:n maksulähetyksen pituinen spesiaali.

 

---

U

Ultima Lucha: Osa 1

 

Dario Cueto, Lucha Undergroundin johtaja, vierailee vangitsemansa naisen luona. Vanki, Black Lotus (WWE:n entinen haastattelija ja kehäkuuluttaja Angela Fong), on koko kauden ajan ollut etsimässä Dario Cueton veljeä – erästä monsteria nimeltä Matanza, koska Matanza tappoi Lotuksen vanhemmat. Kun Black Lotus viimein Matanzan löysi, Cueto kidnappasi hänet ja telkesi naisen vankityrmään veljensä viereen.

Cueto kertoo Lotukselle, että Matanza on vain aistiensa orja eikä tiedä, mitä tekee. Oikea syypää tähän kaikkeen on sen sijaan El Dragon Azteca, jonka Cueto paljastaa olevan jonkin sortin alamaailman kuningas. Aiemmin kaudella Lotus harjoitteli juuri El Dragon Aztecan kanssa taisteluliikkeitä, jotta Lotus voisi tuhota Matanzan. Lopuksi Lotus hakkaa seinää kuin olisi Kill Billissä!

Falls Count Anywhere

Cage vs. The Mack

 

Cage aloitti vuoden 2015 ryminällä, kun hän heti debyytti-iltanaan tammikuussa painui uunituoreen Lucha Underground -mestari Prince Puman kimppuun ja repi hänen mestaruusvyönsä riekaleiksi. Mies ehti olla koko Lucha Undergroundin uskottavimpia monstereita monta kuukautta, kunnes hänet hieman unohdettiin muiden kuvioiden tieltä. The Mack sen sijaan saapui Lucha Undergroundiin vasta myöhemmin keväällä Trios Championship -turnauksen tienoilla, kun hän debytoi Big Ryckin (WWE:stä tuttu Ezekiel Jackson) serkkuna. Serkusten tiet kuitenkin erkanivat, kun Big Ryck ja hänen uusi asiakkaansa DelAvar Daivari saivat Trios Championship -mestaruusottelun. Kun Ryck ehdotti silloin Mackia joukkueen kolmanneksi jäseneksi, paikalle saapui Cage, joka teloi Mackin ja lunasti täten itselleen oikeuden olla joukkueen kolmas painija. Mack ja Cage ehtivät kohdata toisensa tämän jälkeen jo muutamaan kertaan, mutta koska he eivät millään pystyneet pitämään itseään kehän sisällä, Cueto määräsi kaksikon vielä yhteen otteluun, joka käytäisiin tällä kertaa Falls Count Anywhere -säännöillä. Mack muuten ehti olla syksyllä 2014 muutaman kuukauden WWE:n NXT:ssä, mutta hänet potkittiin pihalle ilman suurempia fanfaareja ennen kuin hän edes ehti debytoida WWE Networkilla. Mitään varteenotettavaa syytä tälle ei koskaan annettu.

Nämä miehet ovat kohdanneet toisensa myös Lucha Undergroundin ulkopuolella lukuisia kertoja mm. PWG:ssä ja muissa Etelä-Kalifornian liigoissa – ja sen huomaa ottelusta, sillä miehet pelaavat hyvin yhteen. Matsi alkaa nopeasti yleisössä, kun Cage keskeyttää Mackin sisääntulon. Paikoitellen ottelu alkaa vaikuttaa Attitude Era -henkiseltä hardcore-matsilta, kun STOP-merkit ja palosammuttimet tulevat käyttöön. Se lienee kaikesta päätellen tarkoituskin, mikäli Mackin kaljan kittaamisesta ja ”kivenkylmästä stunnerista” voi mitään päätellä. Matt Strikerkin äityy JR:ksi: “BAH GAWD, THAT MAN HAS A FAMILY!” Näistä WWE-pastissispoteista olen vähän kaksijakoinen. Toisaalta ne ovat todella huvittavia, toisaalta taas tällainen spotti ei sovi yhtään Lucha Undergroundiin. Jättäkää nämä tulevaisuudessa PWG:hen tai Chikaraan.

Matsin päätteeksi painijat eksyvät jollain ihmeen keinolla Dario Cueton toimiston katolle, jonne joku laiskempi työmies on unohtanut pari kappaletta sementtilohkoja – ja koska Brian Cage ei ole lainkaan PG, matsin päättävä liike on curb stomp (Super Dragonin, ei Seth Rollinsin versio) kyseisistä lohkoista läpi. American History Brian Cage!

Mukava opener-matsi. Juuri sellainen ottelu, mitä voi olettaa kahdelta PWG:n kaverilta Falls Count Anywhere -matsissa. Komeita spotteja, punaisella langalla ei niin väliä.

7/10

Lucha Underground Trios Championship

Son of Havoc, Ivelisse & Angelico (c) vs. The Disciples of Death

 

Son of Havoc, Ivelisse ja Angelico ovat entisiä vihamiehiä, joista muodostui työn ja tuskan jälkeen epätodennäköisten ystävien joukko. Son of Havoc ja Ivelisse olivat alun perin pariskunta, mutta Havoc aprikoi, että Ivelisse oli syy hänen tappioputkiinsa, ja mies lähti siksi omille teilleen. Angelico oli tässä lähinnä kolmantena pyöränä milloin otellen Havocia vastaan, milloin flirttaillen Ivelissen kanssa. Kun kyseinen kolmikko kuuli, että heistä tehtiin trio, he eivät voineet uskoa korviaan, mutta silti tämä epätodennäköinen joukkue onnistui voittamaan Trios Championship -turnauksen – vaikka Ivelisse loukkasi jalkansa ennen viimeisiä otteluita ja joutui painimaan kipsin kanssa. Havoc on muuten WWE:ssä piipahtanut Matt Cross, joka tunnetaan ehkä parhaiten nimellä M-Dogg 20, ja Ivelisse oli mukana WWE:n Tough Enoughissa vuonna 2011.

The Disciples of Death on uudelleensyntyneen Mil Muertesin taustajoukko, joka koostuu luurankoasuihin pukeutuneista – ilmeisesti kuolleista – kuoleman kätyreistä. Heidän ensiesiintymisensä oli painajaismaisessa videossa, jossa Catrina (WWE:stä tuttu Maxine) loihti kyseiset kätyrit Fenixin kimppuun. Ensimmäisessä ottelussaan Disciples of Death voitti Bengalan, Mascarita Sagradan ja Pimpinela Escarlatan, ja heti tämän jälkeen joukkio lähti jahtaamaan Trios Championship -mestaruutta. Disciples of Deathin maskien takana ovat muuten aiemmin kaudella jobbereina olleet El Mariachi Loco, Ricky Mandel ja Argenis, joista Argenis on alkuperäisen Sin Caran (Mistico) pikkuveli.

Ottelu on kaoottinen mutta silti mukavan looginen. ”Kuoleman opetuslapsilla” on kevyt ylivoima, sillä Ivelisse – vaikka kuinka kova tapaus onkin – on raajarikkoinen. Siksipä siis ottelun kaava on pidemmän päälle se, että Disciples of Death dominoi, kunnes joko Son of Havoc tai Angelico tekee jonkin komean tempun vain joutuakseen uudestaan alakynteen. Ottelun ehdoton kohokohta on se, kun Angelico kiipeää toimistojen päälle ja loikkaa sieltä muiden painijoiden päälle. Toisaalta tämä on nyt Angelicon kolmas vastaava loikka tällä tuotantokaudella, joten ihan samanlaista “Holy shit!” -hetkeä en ainakaan itse saanut kuin aiemmin. Lopulta Disciples of Death saa voiton selättämällä Ivelissen, jota Katrina oli lyönyt “Kuoleman kivellä” päähän.

Ehkä hieman unohdettava ottelu huomioiden millaisia hulluja koitoksia näillä ”misfiteillä” oli aiemmin kaudella. Toisaalta tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin, sillä tämä sympaattisten sankarien joukko on ehdottomasti parempi altavastaajan roolissa.

5/10

Believer’s Backlash Match

Drago vs. Hernandez

 

Dragon ja Hernandezin välit kylmenivät, kun jo kertaalleen Lucha Undergroundin temppelistä karkoitettu Drago palasi takaisin ja sai puhuttua itsensä sisään King Cuernon, Cagen ja Hernandezin ykköshaastajuusotteluun Lucha Underground -mestaruudesta. Johtaja Cueto hyväksyi Dragon tarjouksen sillä ehdolla, että jos hän häviäisi, hän ei saisi enää uutta tilaisuutta tulla Lucha Undergroundiin. No, Drago voitti ottelun, mutta seuraavalla viikolla hän sai lisää esteitä matkaansa: miehen olisi pitänyt voittaa vielä Mil Muertes saadakseen mestaruusmatsinsa, ja ennen kuin kyseinen ottelu sai alkunsa, Hernandez saapui paikalle ja pieksi Dragon kasaan. Muutama viikko myöhemmin Hernandez ja Drago kohtasivat toisensa, mutta Hernandez ei jaksanut otella pitkään, vaan varasti yleisössä olleelta fanilta vyön ja alkoi mäiskiä sillä Dragoa diskaten itsensä. Hernandez muisti vielä kertoa, ettei lohikäärmeitä ole olemassa. Cueto keksi kuitenkin järjestää miehille uuden Believer’s Backlash -ottelun, joka on lumberjack-matsin kaltainen ottelu. Kehää ei tosin ympäröi liuta painijoita vaan liuta faneja, jotka saavat vapaasti hakata ottelijoita vöillään painijoiden tippuessa kehästä ulos.

Tämä on muuten stipulaationa aivan nerokas, etenkin kun ottelijoista toinen on yksi rosterin rakastetuimmista ja toinen yksi sen vihatuimmista painijoista. Vaikka Hernandez on omasta mielestäni vastenmielisin painija Lucha Undergroundissa, niin roolinsa hän vetää kuin kuningas. Ottelun alussa se jo nähdään, ettei yleisön mätkijöillä ole pienintäkään aikomusta hakata Dragoa, mutta Hernandezin kimppuun hyökkäävät sitten kaikki. Vaikka välillä altavastaajatarinat toimivat hyvin, niin toisinaan pitää olla tällaisia iloisia matseja, joissa sankarilla on selvä etulyöntiasema.

Suurimmaksi osaksi tätä stipulaatiota ei tosin käytetä hyväksi, vaan valtaosa matsista käydään kehässä. Se on oikeastaan hyvä, koska Drago ja Hernandez saavat oikein kivan ottelun aikaiseksi. Ehkä ainoan valituksen annan siitä, että Hernandez muuttuu vahingoittumattomaksi aivan liian myöhäisessä vaiheessa matsia. Ehdottomasti komein spotti on Hernandezin iskemä Razor’s Edge, jossa Drago lentää kehästä ulos muutaman vyönheiluttajan niskaan. Hyvänä kakkosena tulee se, kuinka Drago sylkee ”myrkkyä” (green mist) kehästä ulos hyppäävän Hernandezin kasvoille. Lopulta ottelun voittaa Drago kahden splashin jälkeen, joista ensimmäinen menee pöydästä läpi.

Todella mukava ja hyväntuulinen matsi. Ei ehkä mikään kaikista suurin mestariteos, mutta toisaalta Hernandezin roolisuoritus ja Dragon kikkailu olivat tarpeeksi viihdyttävää seurattavaa. Tällaiseen on sopiva lopettaa ensimmäinen osa Ultima Luchasta.

Lopuksi El Dragon Azteca yrittää päästä temppeliin sisään, mutta ovimikko estää sen. Jokin ennustus kuulemma sanoo, ettei El Dragon Aztecalla ole asiaa temppeliin, sillä hän tulee kuolemaan astuessaan sisään – ja että Puma (Prince Puma?) on tuonut hänelle tytön jo aiemminkin ja että niin voi käydä uudestaan. Azteca kuitenkin vaatii päästä sisään tai tyttö – eli Black Lotus – saattaa kuolla. Azteca sanoo, ettei välitä kohtalostaan, koska hänen nimensä tulee elämään ikuisesti. Silloin ovimikko sallii Aztecan astuvan temppeliin. Jännäksi menee.

8/10

 

---

 

Ultima Lucha: Osa 2

 

Ultima Luchan toinen osa on omistettu to the original rudo ”Rowdy” Roddy Piperin muistolle. Selostaja Matt Strikerin aisaparina on muuten tavallisesta poiketen australialainen Michael Schiavello, sillä vakioselostaja Vampirolla on ottelu myöhemmin illalla.

Singles Match

Johnny Mundo vs. Alberto El Patron

 

Kahdella entisellä WWE-konkarilla (John Morrison ja Alberto Del Rio) ehti olla pientä tuttavallista kärhämää Alberto El Patronin debyytistä asti. Kun molemmat miehet menivät vaatimaan mestaruusottelua, Cueto päätti antaa heille mahdollisuuden: Mundo ja Patron kohtaisivat toisensa, ja sen ottelun voittaja painisi Hernandezia vastaan Lucha Underground -mestaruuden ykköshaastajuudesta. Patron onnistui silloin voittamaan Mundon, mutta jotain odottamatonta tapahtui hänen otellessaan Hernandezia vastaan: Mundo saapui paikalle ja heitti Patronin Cueton toimiston ikkunasta läpi. Siitä asti miesten välinen kevyt kärhämä on ollut suoranainen sota.

Ottelu alkaa siten, että Mundo juoksee pakoon Patronin jahdatessa häntä. Mundo esimerkiksi käy kehän alla lukuisat kerrat konttaamassa Albertolta karkuun, ja kun Patron saa hänet viimein kiinni, Mundo heittää jauhoa Alberton kasvoille. Mukavan old schoolia! Muuten ottelu pyörii mukavasti Mundon akrobaattisuuden ja Patronin aggressiivisuuden ympärillä. Se on mielenkiintoista, sillä yleensä roolit ovat toisin päin: suosikit säväyttävät atleettisuudella ja inhokit väkivallalla.

Ottelussa nähdään komeita spotteja ja loogista tarinankerrontaa, kunnes tuomari tyrmätään nurin – ja tapahtuu jotain yllättävää. Johnny Mundon tosielämän ex-tyttöystävä Melina saapuu paikalle ja iskee Patronia mestaruusvyöllä. Lopuksi Melina ja Mundo nuoleskelevat kehässä vastarakastuneiden lailla, kunnes tappiostaan suivaantunut Alberto hyökkää pariskunnan kimppuun. Mundo lentää ikkunasta läpi, ja Melina saa vanhan koulukunnan tyyliin piiskaa takamukseensa. Mundon verinen naama on muuten todella raju.

Saa kuitenkin nähdä, onko Melina läsnä Lucha Undergroundin seuraavalla kaudella, sillä Melinan ja Mundon välit ovat olleet – kevyesti sanottuna – myrskyisät viime aikoina. Esimerkiksi vasta pari kuukautta sitten marraskuussa Melina julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan Mundon erektiohäiriölääkkeistä.

Alberto El Patronin tulevaisuus ei myöskään näytä hyvältä Lucha Undergroundissa, sillä hän siirtyi takaisin WWE:hen kesken AAA-mestaruuskautensa. Patronin paluuta on siis turha odottaa toiselle kaudelle, mikä on sääli, sillä Lucha Undergroundissa miehen karisma ja aggressiivisuus pääsivät oikeasti esille. WWE:ssä hän on kuin varjo tästä Lucha Undergroundin versiostaan.

8/10

El Dragon Azteca löytää viimein Black Lotuksen suljetusta sellistä. Hän ilmoittaa tulleensa hakemaan Lotuksen pois, mutta Cueto löytää heidät ja saa manipulaattorin lailla Lotuksen tappamaan Aztecan. Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan kuulunut heidän suunnitelmiinsa, sillä nyt tulossa on jonkinlainen sota – ja heidän täytyy häipyä.

Cero Miedo Match

Vampiro vs. Pentagon Jr.

 

 

Aztec Warfaren (joka on kuin Lucha Undergroundin ”Royal Rumble”) jälkeen Pentagon Jr. löysi itselleen mysteerisen oppi-isän, ”mestarin”. Viikosta toiseen Pentagon kohtasi painijan, pieksi tämän ja sitten lopulta uhrasi tämän käden mestarilleen murtamalla sen. Lopulta Pentagon oli murtamassa Sexy Starin käden, kunnes toinen selostajista – esim. WCW:stä tuttu painilegenda Vampiro – ryntäsi kehään. Tämän jälkeen Pentagon on piinannut Vampiroa viikosta toiseen, mutta jo vuosia sitten eläköitynyt Vampiro ei ole halunnut kohdata Pentagonia kehässä. Lopulta Pentagon kuitenkin täysin arvaamatta hyökkäsi Vampiron kimppuun ja valeli hänet bensiinillä. Sen jälkeen Pentagon uhkaili, että mikäli Vampiro ei suostu häntä kohtaamaan, niin hän hyökkää Vampiron perheen kimppuun. Seuraavalla viikolla Vampiro ilmoitti ottavansa haasteen vastaan ja hyökkäsi Pentagonin kimppuun.

Jos jotain matsia kuvailee termi ”show stealer”, niin se on tämä ottelu. Harva matsi vuonna 2015 herätti samanlaista vipinää sosiaalisessa mediassa kuin tämä väkivaltainen verilöyly. Jo heti alkuun Vampiron saapuessa paavin asussa kehään iskee olo, että tässä on sitä jotain, mutta se on vain kevyttä alkua. Pentagon nimittäin hyökkää nopeasti Vampiron kimppuun ja junttaa hänet sitten lattialle, minkä jälkeen ryhtyy hakkaamaan häntä rajusti terästuolilla. Tarinankerronta on kohdallaan, sillä tuomari yrittää keskeyttää ottelun ja selostaja Matt Striker kuulostaa aidosti huolestuneelta.

Mainoskatkon jälkeen Vampiro on paareissa, mutta kuin Mick Foley konsanaan hän tappelee itensä irti – ja kehässä hän pudottaa kasan nastoja kanveesiin. Siitähän se ilo sitten alkaa. Pian tämän jälkeen Pentagon nappaa esiin loisteputken, ja sitten meininki on kuin CZW:ssä vuonna 2002. Vampiron vuotaessa verta sian lailla näyttävät katsojienkin huolestuneet ilmeet todella uskottavilta. Täytyy myöntää, että osa Pentagonin ja Vampiron tempuista näyttivät kyllä todella inhottavilta. Kelpoa deathmatch-painia nähdään puolin ja toisin, kunnes lopulta Pentagon Jr. heittää Vampiron palavasta pöydästä läpi ja voittaa ottelun.

Olen itse ollut suuri deathmatch-painin fani, joten sinällään tämä ei tarjonnut minulle mitään uutta tai ihmeellistä. Suurimmalle osalle yleisöstä tämäntyyliset verikekkerit eivät kuitenkaan ole tuttuja, minkä väitän olevan iso syy tämän matsin saamaan huomioon. Vaan vaikka deathmatch-otteluna tämä olikin tietyllä tavalla kesy, niin väitän silti tämän olevan yksi parhaimmista kyseisen lajityypin matseista koskaan. Näistä nimittäin puuttuu usein vetävä tarina ja tunnelma, mutta tässä ne olivat vahvasti läsnä.

Eikä siinä vielä kaikki. Kaikista suurin pommi nimittäin ladattiin ottelun loppuun.

Pentagon Jr. juhlii voittoaan ja alkaa puhua “mestarilleen”, kun Vampiro kierii kehään ja käskee Pentagonia murskaamaan hänen kätensä. Pentagon hämmentyy, mutta tottelee silti Vampiroa ja murskaa miehen käden. Hän alkaa taas puhua mestarilleen kysellen missä tämä oikein on, jolloin Vampiro paljastaa salaisuutensa: Vampiro on ollut koko ajan Pentagonin mestari – ja nyt kun Pentagon on voittanut mestarinsa, on hän “valmis”. Valmis mihin? Ensi kaudella toivon mukaan nähdään.

10/10

Gift of the Gods Championship

Fenix vs. Big Ryck vs. Sexy Star vs. Bengala vs. Aerostar vs. Jack Evans vs. King Cuerno

 

Dario Cueto ilmoitti kesän alussa, että hän on löytänyt seitsemän asteekkimedaljongin palasta ja että nämä palaset antaisivat omistajalleen jumalten voimat. Myöhemmin hän kuitenkin vähän tarkensi, mitä tarkoitti: se, joka omistaa kaikki palaset, saisi kerran halutessaan mahdollisuuden Lucha Undergroundin mestaruuteen. Muuten näistä palasista oteltaisiin kuin mistä tahansa muustakin vyöstä. Ero WWE:n Money in the Bankiin on myös siinä, että kyseinen ottelu pitää kuitenkin hyväksyttää Dario Cuetolla, jotta hänellä on aikaa markkinoida kyseistä mestaruusmatsia.

Muut ottelijat olivat voittaneet palasensa painiotteluissa kovalla työllä, mutta Big Ryck ”ansaitsi” omansa vain muutama viikko ennen Ultima Luchaa pelkästään siksi, että Cueto halusi antaa sen hänelle. Fenix ehti myös kertaalleen menettää oman palasensa, sillä Mil Muertes heitti hänet katosta läpi, minkä takia Fenix joutui olemaan sivussa monta viikkoa. Fenix kuitenkin palasi takaisin vain pari viikkoa ennen Ultima Luchaa ja osallistui battle royal -otteluun viimeisestä palasesta, jonka hän sitten voitti takaisin itselleen.

Ottelu etenee juuri niin kuin olettaisi ja miten lähes kaikki useamman painijan matsit Lucha Undergroundissa etenevät. Painijat taistelevat itsensä kehästä nopeasti pihalle jättäen aina yhden taisteluparin kehään esittämään taitojaan. Kun taistelupari saa spottinsa tehtyä, on seuraavan parivaljakon vuoro nousta kehään. Tempo pysyy kovana, eikä matsi ole millään lailla tylsä, mutta mitään tarinaa tässä ei saa aikaiseksi. Huippukohtia on tosin paljon, ja painia on mukava katsoa. Ehkä merkittävin spotti on Aerostarin hyppy katonrajasta: se taitaa olla korkeimmalta vedetty loikka Lucha Undergroundissa. Valitettavasti Lucha Undergroundin kehuttu kameratyö ei ole tällä kertaa parhaimmillaan, sillä tämän hypyn komeudesta ei saa niin paljon irti kuin toivoisi.

Matsi on myös hieman sekava, mikä johtuu lähinnä siitä, etteivät kaikki juonikuviot ja hahmot mahtuneet finaaliin. Lukuisat kerrat medaljongin palasta havitellut Marty The Moth käy Sexy Starin kimppuun mutta saa silti kuonoonsa. Daivari, joka oli palkannut Big Ryckin henkivartijakseen mutta pettynyt häneen, saapuu myös kehään ja hyökkää tuoli kädessään Ryckin kimppuun. Omaan makuuni tällainen sekamelska maittaa. Etenkin Daivarin hyökkäys Ryckin kimppuun on hyvä juttu. Ryck on kuitenkin reippaasti isompi kuin muut matsin osallistujat, joten on ihan loogista, että hän tarvitsee vähän enemmän vahinkoa kuin muut.

Kokonaisuutena todella mukava matsi, jossa herkuteltiin spoteilla. Fenix ei ollut voittajana mikään kovinkaan suuri yllätys, mutta hänen voitostaan voi ammentaa mielenkiintoisen kuvion, kun huomioi, mitä pääottelussa käy. Siitä lisää vähän alempana.

6/10

No Disqualifications Match

Texano vs. Blue Demon Jr.

 

Kaksi kuuluisan painisuvun jälkeläistä, joista toinen (Blue Demon Jr.) on ollut 30 vuotta painissa mukana ja toinen (Texano Jr.) on vasta 29-vuotias. Blue Demon Jr. on itsessäänkin jo legendaarinen hahmo, ja Texano Jr:n meriitteihin kuuluu kaikkien aikojen pisin kausi AAA:n Mega-mestarina. Kyseinen mestaruus on tosin ollut käytössä vasta vuodesta 2007.

Blue Demon Jr:llä oli alun perin ongelmia Chavo Guererro Jr:n kanssa, sillä jo ensimmäisissä Lucha Undergroundin jaksoissa Chavo pieksi Blue Demonin sairaalakuntoon terästuolilla. Blue Demon saapui sen jälkeen piinaamaan Chavoa useasti pitkin vuotta, minkä takia Chavo teki lukuisia epämoraalisia tekoja, jotta Dario Cueto suojelisi häntä “Meksikon kostolta”. Lopulta Blue Demon ja Chavo kuitenkin keskustelivat hetken ja Chavo kertoi, kuinka Blue Demon ei enää edes edusta Meksikoa – vaan Texano Jr. on Meksikon uudet kasvot. Tämä ilmeisesti nousi Blue Demonilla tunteisiin, sillä heti seuraavaksi Chavon ja Texano Jr:n ottelun aikana Blue Demon saapui hakkaamaan Texanoa terästuolilla.

En oikein ole itse missään välissä syttynyt kummemmin kumpaankaan ottelun painijoista. Etenkin Texano Jr. on tuntunut olevan hyvinkin vailla merkitystä sen jälkeen, kun hänen feudinsa Alberto El Patronin kanssa tuli päätökseen. Hän ei myöskään toimi järin hyvin sankarin roolissa, sillä Lucha Undergroundin yleisö ei oikein tunnu kannustavan häntä luontaisesti.

Olenkin ihan tyytyväinen, että tämä on koko Ultima Luchan lyhyin ottelu. Texano hallitsee hyvin tavanomaisella peruspainilla aluksi, kunnes Crew saapuu kehään keskeyttämään ottelun. Lopulta vielä Chavo Guererro saapuu paikalle mukamas Texanon avuksi, mutta päätyykin lyömään häntä tuolilla. Pahikset tuulettelevat lyödyn Texanon edessä, ja se on siinä.

3/10

Lucha Underground Championship

Prince Puma (c) vs. Mil Muertes

 

Mil Muertes meni muutaman kuukauden tauolle, kun hänet haudattiin elävältä Fenixiä vastaan ottelemansa Grave Consequences -matsin jälkeen. Mutta mikäli Muertes oli vaikea voitettava jo ennen uudelleensyntymäänsä, niin paluunsa jälkeen hän on ollut pysäyttämätön. Prince Puma puolestaan nousi Lucha Undergroundin mestariksi tammikuussa Aztec Warfare -ottelussa ja on puolustanut sen jälkeen mestaruuttaan useita eri painijoita vastaan. Toistaiseksi Puma on onnistunut pysymään mestarina, mutta yleensä hänellä on ollut managerinsa Konnan kehän laidalla kannustamassa. Vain pari viikkoa ennen Ultima Luchaa Muertes ja hänen Disciples of Death -kätyrinsä kuitenkin hyökkäsivät Puman ja Konnanin kimppuun, eikä Konnan vammojensa takia selvinnyt Ultima Luchaan asti.

Itse matsi on todella viihdyttävää huippupainia. Pienempi mestari Puma toimii akrobaattisena altavastaajana, jota sitten massiivinen monsteri Mil Muertes riepottelee pitkin kehää. Puma on koko kauden ollut vähän sellainen kasvoton ja äänetön protagonisti mallia Link tai Gordon Freeman, joten tietyllä tavalla häneen on hahmona paikoin kyllästynyt – mutta aina kun hänet näkee kehässä, ilo on irti. Kokonaisvaltaisesti varmaankin lahjakkain painija Lucha Undergroundissa. Mil Muertes taas on taitava iso mies mutta ennen kaikkea yksi vangitsevimmista hahmoista. Puma on itse asiassa niin taitava babyface, että kun matsin alussa “Let’s go Puma! Mil Muertes!” -huudot jakaantuvat kahtia, niin hetken päästä Puma saa lähes koko yleisön puolelleen.

Vaikkei ottelussa ole diskauksia, aseet eivät ole missään nimessä etusijalla; niitä käytetään todella säästeliäästi. Kohokohtia on paljon. Erityisen pelottavalta näyttää se, miten Muertes torjuu Puman sukelluksen kehästä ulos: hän nimittäin läimäisee tätä tuolilla päin näköä.

Parhaat hetket saadaan sitten ottelun lopussa: aivan naurettavan räjähtävä spear ja varmaan hienoin flatliner, jonka olen ikinä nähnyt. Lopuksi Muertes, Catrina ja Disciples of Death poseeraavat kehässä mestaruusvöidensä kanssa. Kuoleman hetki on täällä, ja se on tullut dominoimaan!

8/10

Loppuun vielä isketään ”oikeille” televisiosarjoille tyypillinen lopetusmontaasi. Tämä oli varmaan se kohta, josta olin jakson aikana eniten pähkinöinä. Televisiosarjojen loppumontaasit kun ovat aina niitä, jotka saavat minut kauhean haikealle tuulelle – mutta hyvällä tavalla.

Pikainen kertaus: Cueto, Black Lotus ja Matanza lähtevät karkuun Cueton rahojen kanssa. Tuore Gift of the Gods -mestari Fenix poistuu komeassa autossa, mutta metsästäjä King Cuerno lähtee seuraamaan häntä. Marty “The Moth” Martinez muuttuu suorastaan jokeriksi ja kidnappaa Sexy Starin. Son of Havoc, Angelico ja Ivelisse vakuuttavat saavansa mestaruutensa takaisin, mutta ensiksi he lähtevät kaksipyöräisillä vähän eri teille. Aerostar ja Drago kättelevät, minkä jälkeen Drago muuttuu lohikäärmeeksi ja Aerostar lentää avaruuteen. Pentagon Jr. kysyy Vampirolta, mitä he seuraavaksi tekevät – ja Vampiro vastaa, että he ovat menossa johonkin pimeään paikkaan. Mysteerinen huppumies El Dragon Aztecan maskin kanssa maalaa kysymysmerkin Lucha Undergroundin logon päälle. Voisiko tämä olla viittaus El Mysterioon?

Kokonaisuutena tapahtuma oli todella kova. Pitkin kautta on ollut paikoin parempiakin otteluita kuin tämän tapahtuman keskiarvomatsit, joten sinällään otteluiden viihdyttävyys ja laadukkuus eivät yllättäneet. Vaan turha Ultima Luchaa on rokottaa siitä, että priimaa tehdään muutenkin. Loistava lopetus loistavalle kaudelle.

Kokonaisarvosana: 8/10

 

---

Lucha Underground palaa ruutuun keskiviikkona 27.1.

Lue myös esittelyartikkelimme.

Katso ensimmäisen kauden kertausvideo sekä traileri: