Arvio: WCW Uncensored 1995

Päivämäärä: 19.3.1995

Sijainti: Tupelo, Mississippi (Tupelo Coliseum)

Yleisömäärä: 5 782

Vuosi 1995 oli siinä mielessä mullistava vuosi painimaailmassa, että tämän vuoden aikana sekä WCW että WWF ottivat pysyvästi suunnakseen sen, että ne pyrkivät järjestämään ppv:n lähes joka kuukausi. WCW oli toki jo useamman vuoden ajan kasvattanut tasaisesti ppv-kalenteriaan (WWF oli puolestaan pitänyt tiukasti kiinni 4-5 ppv:n vuositahdista), mutta silläkin oli ollut tähän mennessä noin 7 ppv:tä vuodessa. Nyt edessä oli muutoksien aika, ja tämä maaliskuulle WCW:n lisäämä uusi Uncensored-ppv toimisi ensimmäisenä merkkinä siitä. Tästä Uncensoredista lähtien WCW järjestäisikin sitten ppv:n lähes joka kuukausi, ja juuri samoihin aikoihin tässä alkukeväästä myös WWF oli päättänyt tehdä saman linjauksen ja tuplannut ppv:eidensä määrän vielä tälle vuodelle aikaisemmasta viidestä suoraan kymmeneen. Tästä lisää myöhemmissä tämän vuoden arvioissa.

Syy ppv:eiden määrän kasvattamiseen oli tietenkin se, että ne olivat tällä hetkellä vaikeuksista kärsiville painifirmoille parasta bisnestä. House show’iden järjestäminen oli varsin kallista, ja house show’iden yleisömäärät olivat koko ajan laskussa, joten niillä tehtiin jatkuvasti vähemmän rahaa. Samoin tv-ohjelmilla tuottojen tekeminen oli edelleen ongelmallista. Sen sijaan ppv:t olivat hyvää bisnestä. Vaikka buyratet eivät näihin aikoihin kummallakaan firmalla olleet huippuluokkaa, myyntiluvut olivat silti hyvällä tasolla. Niin hyvällä, että yhdellä ppv-tapahtumalla pystyi tekemään oikeasti isot rahat. WCW oli onnistunut hinaamaan buyratejaan ainakin hetkellisesti hyvälle tasolle parilla isolla Hogan-feudilla. Lisäksi molemmat yhtiöt olivat huomanneet, että ne pystyivät tasaisesti nostamaan ppv:eiden hintoja, eikä hintojen nostamisella näyttänyt olevan minkäänlaista vaikutusta ostolukuihin. Siispä sekä WCW:ssä että WWF:ssä todettiin, että ppv:eiden määrää kannattaisi kasvattaa, koska se oli tällä hetkellä varminta bisnestä.

Näillä tunnelmilla päästiin sitten Uncensored-ppv:hen, joka oli WCW:ltä uudenlainen idea. Tapahtumaa markkinoitiin näyttävästi sillä, että kaikki olisi sallittua, diskauksia ei tunnettaisi ja säännöt olisi heitetty ulos ikkunasta. Oikeasti Uncensored-ppv tosin tarkoitti ennemminkin joukkoa erikoisia gimmick-otteluita, koska ppv-lähetyksissä elettiin edelleen uudenlaista tiukkaa PG-aikaa, jonka takia kaikki oikeasti brutaali HC-meininki ja esimerkiksi veren vuodattaminen oli kokonaan kielletty lähetyksissä. Siksi olikin hyvin kiinnostavaa, että WCW päätti silti järjestää tällaisen ppv:n tällaisena aikana. No, milloinpa logiikka olisi WCW:tä haitannut. Selostajinamme Tony Schiavone ja Bobby Heenan. Haastattelijana EI GENE OKERLUNDIA, joka oli tämän ppv:n aikaan munuaisleikkauksessa, joten Okerlundin paikan poikkeuksellisesti otti Mike Tenay.

King of the Road Match

Dustin Rhodes vs. Blacktop Bully

Tätä hämmentävämmin ilta tuskin olisi pystynyt alkamaan. Heti selostajien alkujuonnon jälkeen kuva siirtyi nimittäin screenille, jossa alkoi pyöriä ”suora lähetys maantieltä”. Eli mitä ihmettä? Dustin Rhodesin ja Blacktop Bullyn välinen feud oli siis jatkunut SuperBrawlin jälkeen suurin piirtein samoissa vihamielisissä tunnelmissa, ja koska miesten välistä paremmuutta ei ollut onnistuttu ratkaisemaan lopullisesti SuperBrawlissa, buukattiin heidän välilleen uusintaottelu Uncensorediin. Tällä kertaa ottelua ei käyty kuitenkaan perinteisillä säännöillä eikä edes perinteisesti kehässä. Sen sijaan Rhodes ja Bully kohtasivat toisensa liikkuvan rekan avoimessa perävaunussa heinäpaalien päällä. Tämä johtui siis siitä, että Blacktop Bully oli gimmickiltään entinen rekkakuski, joten nyt hän ja Rhodes kohtaisivat toisensa maantietä pitkin ajavan rekan kyydissä. Kaikki olisi tietenkin sallittua, ja ottelun voittaisi se, joka saisi ensin soitettua perävaunun toisessa päässä olevaa äänekästä torvea. Tämä ottelu oli oikeasti tietenkin kuvattu ennakkoon, vaikka selostajat väittivät kyseessä olevan livelähetys. Tätä oli myös leikattu paljon lyhyemmäksi kuin mitä ottelu oli alun perin ollut.

Huh huh, olipa aivan uskomatonta dadaa tämä ottelu. Jollain sairaalla tavalla tämä oli yksi hauskimmista asioista, jonka olen näitä ppv:itä katsoessa nähnyt, mutta painin kanssa tällä ei toki ollut yhtään mitään tekemistä. Rhodes ja Bully siis ihan oikeasti painivat toisiaan vastaan LIIKKUVAN REKAN kyydissä, tarkalleen rekan avoimessa perävaunussa heinäpaalien keskellä. Heitä sitten kuvattiin vieressä ajavasta autosta ja yläpuolella pörräävästä helikopterista. Ottelussa nähtiin ehkä juuri ja juuri kaksi oikeaa painiliikettä, ja suurin osa matsista oli vain epämääräistä hortoilua perävaunun puolelta toiselle. Missään vaiheessa en ymmärtänyt yhtään, mitä kumpikaan oikein yritti, koska ottelun idea oli päästä soittamaan perävaunun toisessa päässä korkealla olevaa torvea, mutta silti jostain syystä Rhodes ja Bully hortoilivat hämmentävän paljon rekan toisessa päässä ja kiipeilivät täysin epäloogisesti välillä perävaunun reunoille. Kokonaisuutta oli todella vaikeaa seurata siksikin, että kuvakulmaa vaihdettiin jatkuvasti, ja aina kun ottelun tapahtumista oli vähän pääsemässä kärryille, päätettiin kuva siirtää taas ilmakuvaan, josta hädin tuskin erotti edes perävaunussa olevia Bullya ja Rhodesia. Välillä ilmakuvassa ei edes näkynyt rekkaa ollenkaan vaan pelkkää maisemaa. Aivan mieletöntä. Tätä ottelua on siis oikeastaan lähes mahdoton tiivistää mitenkään järkevästi, joten tyydyn toteamaan, että tällä ei ollut mitään tekemistä painin kanssa ja että tämä oli kaikin puolin niin älytöntä sekoilua, että tämä täytyy nähdä itse, jotta voi ymmärtää. Annan tälle yhden tähden ihan siksi, että olen wrestlecrap-sekoilun ystävä.

On vielä sanottava, että osittain runsaan ilmakuvan käyttö johtui ilmeisesti siitä, että Rhodes ja Bully molemmat bleidasivat tässä ottelussa, mikä oli vastoin WCW:n sääntöjä. WCW ei halunnut näyttää näihin aikoihin verta televisiossa. Tämä sitten johtikin siihen, että tämä ottelu jäi tältä erää viimeiseksi WCW:ssä niin Rhodesille, Bullylle kuin ottelun buukanneelle Mike Grahamille. Kaikki kolme saivat kenkää firmasta pian tämän jälkeen. Barry Darsowia ei nähtäisi tämän jälkeen kuin enää satunnaisesti ppv:eissä, mutta Dustin Rhodesille WCW-potkut avaisivat aivan kokonaan toisen – voisi jopa sanoa kultaisen – tien.

Martial Arts Match

Meng vs. Jim Duggan

Amerikan ystävä Jim Duggan oli kohdannut inhottavan Stud Stablen jäsenen Bunkhouse Buckin SuperBrawlissa, ja tuon ottelun päätteeksi Stud Stablen henkivartija Meng oli yllättäen käynyt Dugganin kimppuun ja kolkannut hänet tajuttomaksi potkullaan. Tämä tietenkin johti siihen, että Duggan halusi päästä kostamaan Mengille. Stud Stablen johtaja Col. Robert Parker yritti ensin vastustella, koska Meng ei ollut painija, vaan henkivartija. Duggan ei kuitenkaan välittänyt, ja niinpä Uncensorediin lopulta buukattiin ottelu, jossa Meng painisi ensimmäisen WCW-ppv-ottelunsa. Edeltävinä viikkoina Meng valmistautui otteluun murskaamalla vastustajia tv-lähetyksissä. Ottelun stipulaatioksi määrättiin ”Martial Arts Match”, koska Meng oli ilmeisesti gimmickiltään jonkinlainen martial arts -ekspertti. Kukaan ei kuitenkaan selittänyt, mitä tämä stipulaatio varsinaisesti tarkoitti – paitsi että normaalin tuomarin sijaan ottelua tuomaroi ”karatemestariksi” väitetty Sonny Onoo, joka oli oikeasti Eric Bischoffin vanha ystävä ja WCW-NJPW-yhteistyöstä vastaava henkilö, josta tulisi myöhemmin vakituinen manageri WCW:ssä.

Martial Arts -nimestä huolimatta tämä oli ihan sitä samaa Duggan-brawlausta ja rymistelyä kuin mikä tahansakin ottelu. Paitsi siis että ennen ottelun alkamista Onoo pakotti Dugganin ja Mengin kumartamaan toisilleen ja Onoolle lähemmäs tuhat kertaa, ja ottelu ei meinannut päästä ollenkaan alkamaan, koska Duggan ei suostunut kumartamaan vaan tyytyi sekoilemaan. Kyllä, tätä on WCW:n mielikuvissa ilmeisesti ”Martial Arts Match”. En edes jaksa sanoa mitään. Itse otteluhan oli tietenkin totaalisen huono, koska Duggan on kehässä edelleen aivan paska ja koska tämä typerä ”stipulaatio” ja siihen liittyvä ylimääräinen sekoilu ei mitenkään parantanut matsin viihdyttävyyttä. Päinvastoin: ottelussa ei oikeastaan päästy missään vaiheessa edes minkäänlaiseen painimiseen, vaan vähäinen oikea kehätoimintakin oli epämääräistä Dugganin nyrkkienheiluttelua. Meng toki on kova nimi, ja ottelun ainoat lyhyet valonpilkahdukset olivat hetkiä, jolloin Meng pääsi pariin kertaan potkaisemaan Duggania tyylikkäästi. Ei niistä voi silti tälle ottelulle antaa puolikasta enempää.

Boxer vs. Wrestler Match

Arn Anderson vs. Johnny B. Badd

Arn Andersonin ja Johnny B. Baddin feud oli jatkunut käytännössä siitä lähtien, kun Anderson oli Starrcadessa noussut yllättäen Baddin haastajaksi TV-mestaruusottelussa. Vielä Starrcadessa Badd onnistui säilyttämään vyönsä, mutta muutamaa viikkoa myöhemmin hän hävisi sen tv-ottelussa Andersonille. Siitä lähtien Badd oli yrittänyt voittaa vyötä takaisin – epäonnistuneesti. SuperBrawlia edeltäneessä Main Event -tapahtumassa Anderson oli säilyttänyt mestaruutensa ottelussa Baddia vastaan. Nyt Anderson ja Badd kohtasivat toisensa taas, mutta tällä kertaa mestaruutta ei ollut edes pelissä, koska Baddin ja Andersonin feud oli mennyt niin henkilökohtaiseksi ja koska jostain syystä yhdessäkään näistä Uncensoredin otteluista ei ollut mestaruutta pelissä. Mutta ei tämäkään toki ollut normaali ottelu, ei suinkaan. Tämä oli nimittäin BOXER vs. WRESTLER -ottelu! Kyllä vain, WCW oli saanut taas vaihteeksi jostain idean kaivaa esiin Baddin menneisyyden nyrkkeilijänä, joten nyt hän joutui panemaan nyrkkeilyhanskat käsiinsä ja nyrkkeilyvaatteet päälleen ja kohtaamaan normaalissa painivaatteissa paikalle saapuvan Andersonin. Managerikseen Badd sai tähän ottelunsa jonkun Roc Finneganiksi ilmoitetun miehen, jonka väitettiin olleen Baddin valmentaja nyrkkeilyaikoina. Ok. Ja tämä ottelu käytiin siis täysin pähkähulluilla säännöillä: ottelu oli jaettu 12:een kolmen minuutin erään (kuten nyrkkeilyssä), ja jokaisen erän välissä olisi minuutin lepotauko. Badd joutui ottelemaan ottelun kuin nyrkkeilijä, eli hänen piti keskittyä Andersonin lyömiseen ja pyrkiä tyrmäämään hänet. Anderson puolestaan painisi ottelun kuin normaali painija, ja hän yrittäisi selättää Baddin tai saada hänet luovuttamaan. Ei… Ei… En ole mitään typerämpää taas vähään aikaan kuullut.

Tämä ottelu oli niin uskomatonta paskaa ja järjetöntä sekoilua, etten oikeasti tiedä, mitä edes sanoa. Meille siis vakavissaan tarjoiltiin ottelu, jossa painija (Anderson) painii nyrkkeilijää (Badd) vastaan niin, että Anderson normaaleissa painikamoissa ja yrittää otella normaalia painiottelua ja Badd on puolestaan nyrkkeilyvarusteissa (nyrkkeilyhanskat kädessä ym.) ja yrittää otella nyrkkeilyottelua. Kyllä. Tässä ei ollut yhtään mitään järkeä. Mikä pahinta (tai parasta, mistä kulmasta nyt asiaa oikein haluaa katsoa), koko ottelun idea ”kolmen minuutin eristä” ja ”minuutin lepotauosta” vedettiin heti toisen ja kolmannen erän välissä vessanpöntöstä alas, kun Anderson kävi Baddin kimppuun minuutin lepotauon aikana, eikä tuomari puuttunut tähän sekoiluun mitenkään. Muutenkin koko ”ottelu” (jos tätä sellaiseksi haluaa kutsua) oli lähinnä painiviihteen irvikuva ja luultavasti kaikkien aikojen paskinta ”nyrkkeilyyn” liittyvää menoa, jota showpainitapahtumassa olen koskaan nähnyt. Ja se on paljon sanottu, koska Roddy Piperin ja Mr. T:n ”nyrkkeilyottelu” WrestleMania 2:ssa oli myös aivan infernaalista paskaa. Kyllä, tämä oli täyttä herenpaskaa. Ja mikä hämmentävintä, monien arvostelijoiden mielestä tämä oli oikeasti viihdyttävä. Dave Meltzer antoi tälle kaksi ja puoli vitun tähteä. En edes pysty ymmärtämään. En pysty. Minusta tässä ei ollut mitään hyvää.

DUD

Singles Match

Randy Savage vs. Avalanche

SuperBrawlissa nähtiin joukkueottelu, jossa Randy Savage ja Sting kohtasivat Avalanchen ja Big Bubba Rogersin. Nyt tuota samaa feudia käytännössä jatkettiin vain kahdessa erillisessä ottelussa, kun ensin Savage ja Avalanche kohtaisivat toisensa ja heti tämän ottelun jälkeen Sting ja Rogers kohtaisivat toisensa. Muuten tässä Savagen ja Avalanchen välisessä feudissa ei ollutkaan tapahtunut mitään kummempaa. Savage, Sting, Hogan ja muut hyvikset kamppailivat edelleen Avalanchea, Rogersia, Vaderia ja muita pahiksia vastaan.

Pakko nostaa WCW:lle hattua tietyllä tavalla todella nerokkaasta buukkauksesta. Vaatii jonkinlaista taitoa buukata ppv:n alkukortti täyteen niin kamalaa paskaa, että olen ilahtunut, kun vuorossa on Avalanchen ottelu. En tiennyt sen olevan mahdollista, mutta näköjään se on. Toki ilahtuminen johtuu käytännössä yksinomaan siitä, että tässä ottelussa oli mukana Randy Savage. Ja siitä, että tässä ei ollut mitään idioottimaisen typerää stipulaatiota. Jos siis ei lasketa sitä, että (selostajien mukaan) missään ottelussa ei tunneta diskauksia tai muuta vastaavaa. Onhan tämä Uncensored. Siksi onkin suorastaan hulvatonta, että tämä ottelu päättyi lopulta – kyllä vain – diskaukseen. Hienosti tehty WCW. Jos kuitenkin jätetään vielä lopetus huomioimatta, täytyy sanoa, että tämä ottelu oli mielestäni jopa yllättävän ok. En tiedä, onko alkukortin kamaluus nyt tosiaan sumentanut arvostelukykyni aivan täysin, mutta tämän ottelun katsominen oli (lopetukseen saakka) ihan ok kokemus. Randy Savage teki aivan helvetisti töitä myydessään kaikki Avalanchen iskut hyvin vastaan, ja sen lisäksi ottelu oli oikeasti buukattu varsin hyvin. Avalanche oli toki hidas ja kankea, mutta tavallaan se jopa sopi tähän, kun hän hallitsi ottelua brutaalisti, paiskoi Savagea menemään ympäriinsä, ja sitten Savage yritti aina välillä epätoivoisesti iskeä jonkinlaisen vastahyökkäyksen. Matsin rakenne siis toimi hyvin, tämä oli otteluna ihan ok-suoritus. Ei toki yhtään sen enempää, koska Avalanchen painitaidoilla ei nyt parempaan pystytä.

Sitten tuli kuitenkin lopetus, jossa… tätä on vaikea sanoa… NAISEKSI PUKEUTUNUT RIC FLAIR HYÖKKÄSI AIVAN YHTÄKKIÄ KATSOMOSTA RANDY SAVAGEN KIMPPUUN. Kyllä. Naiseksi pukeutunut Ric Flair. Hyökkäsi Savagen kimppuun. Naiseksi pukeutunut. Ei, mitään selitystä tälle täysin päättömälle menolle ei annettu. Miksi Flair oli pukeutunut naiseksi, koska heti hyökkäyksen jälkeen kävi ilmi, että se oli Flair? Mitä hyötyä siitä oli Flairille? Pystyykö hän ”eläkkeeltään” (jonne hänet edelleenkin oli pakotettu alle puoli vuotta sitten, haluan muistuttaa) hyökkäämään jotenkin oikeutetummin Savagen kimppuun, kun on pukeutunut naiseksi? Mitä täällä oikein tapahtuu? En edes yritä ymmärtää. Tavallaan naiseksi pukeutuneen (ja eläkkeellä olevan) Flairin sekaantuminen tähän otteluun oli jo absurdilla tavalla niin käsittämätöntä paskaa, että tällehän pitäisi antaa viisi tähteä ihan avantgardistisista syistä. Annan nyt kuitenkin puolitoista, koska lopetus toki pilasi osittain muuten ihan hyvin rullanneen ottelun, ja puolitoistakin tähteä tälle saattaa olla kyllä liikaa.

* ½

Singles Match

Big Bubba Rogers vs. Sting

Minulla ei ole tämän ottelun taustatarinasta oikeastaan sanottavana mitään, mitä en olisi jo edellisen ottelun taustatarinaa selittäessä kertonut. Stingin ja Big Bubba Rogersin feud oli siis edennyt entistä henkilökohtaisemmaksi sen jälkeen, kun SuperBrawlin joukkueottelusta oli selvitty. Vielä viime syksynä Sting ja Guardian Angel olivat ystäviä, mutta nyt tilanne oli aivan toisenlainen. Rogers halusi tehdä selvää Stingistä.

Vihdoin illan ensimmäinen normaali painiottelu, johon ei ollut sotkettu typeriä stipulaatioita, onnettomia lopetuksia tai naiseksi pukeutuneita Ric Flaireja. Samalla tämä oli ilmiselvästi illan paras ottelu tähän mennessä, mikä ei varmasti tullut yllätyksenä kenellekään henkilölle, jolla on yhtään järkeä päässä. Tässä seurassa tämä ottelu tuntui todellakin hyvältä suoritukselta, mutta rehellisyyden nimissä on toki todettava, että ei tämäkään nyt erityisen hyvä ottelu ollut. Ongelma on se, että Sting ei edelleenkään ole painija, joka pystyisi kantamaan itseään heikompia painijoita erityisen hyviin suorituksiin, ja Big Bubba Rogers tarvitsisi nimenomaan sellaisen vastustajan, joka pystyisi kantamaan hänet johonkin erityiseen hyvään. Siitä huolimatta Sting ja Rogers yrittivät kyllä parhaansa ja saivatkin aikaan ihan hyvän ottelun. Ottelun rakenne oli se, että Sting loukkasi jalkansa heti alkupuolella ja myi sitä suurimman osan matsista. Lopussa Sting pääsi sitten vauhtiin ja iski Rogersille muun muassa pirun näyttävän German Suplexin. Myös ottelun lopetus toimi ottelun tarinan kannalta hyvin, joten kokonaispakettina tämä oli ihan hyvä ottelu. Varmaan parasta, mihin nämä kaksi pystyvät.

* * ½

Texas Tornado Match

Harlem Heat vs. Nasty Boys

Oikeastaan tästäkään feudista ei ole mitään merkittävää uutta kerrottavaa, koska tämä on jo kolmas ppv putkeen, kun nämä joukkueet kohtasivat toisensa. Harlem Heat oli edelleen mestarijoukkue, mutta jostain syystä Uncensoredin otteluissa ei ollut mestaruuksia pelissä, joten tämäkin matsi käytiin vain keskinäisestä paremmuudesta. Lisäksi tämä ottelu käytiin Texas Tornado -säännöillä, joka tarkoitti WCW:ssä ainakin tässä ottelussa sitä, että kaikki oli sallittua, kaikki saisivat painia kaikkia vastaan samaan aikaan ja ottelu voisi päättyä missä tahansa areenalla.

Tätä tämä WCW:n roskapaini nyt sitten on, kun ei saa bleidata eikä ottaa kunnon bumppia. Vuosi sitten Nastyt painivat oikeasti brutaaleja otteluita Cactus Jackin ja Maxx Paynen kanssa, nyt vuorossa oli lähinnä vetisellä lattialla luistelua, sinapin pursuttamista toisen päälle ja yleistä sekoilua. Eipä siinä, ihan hupaisaa tätä menoa oli katsoa, mutta paljon mielummin palaisin siihen vuoden takaiseen OIKEAAN HC-painiin. Tämä oli enemmänkin pelkkää pelleilyä, ja sellaisena sen viihdearvo jää aika lailla siihen ”ihan hyvä” -tasolle. Ottelun alkupuoli oli vielä peruspainia, mutta sekin oli itse asiassa ankeampaa ja tylsempää kuin näiden joukkueiden aikaisemmissa kohtaamisissa. Tämä ottelupari alkaa kyllä olla nähty, mutta pahoin pelkään, ettei tämäkään jäänyt vielä näiden joukkueiden viimeiseksi keskinäiseksi otteluksi, koska jostain syystä tässä ottelussa ei ollut edes mestaruuksia panoksena. Huoh.

* *

Strap Match

Hulk Hogan vs. Vader

Tämä ppv oli suurimmaksi osaksi vain vanhojen feudien jatkoa, ja niin oli myös tämä. Hulk Hoganin ja Vaderin hyvä SuperBrawl-ottelu oli päättynyt typerästi siihen, kun Ric Flair oli sekaantunut otteluun, hyökännyt Hoganin kimppuun ja aiheuttanut Vaderille diskauksen (vaikka Vader oli sitä ennen voittamaisillaan ottelun). Jostain syystä tämä silti tarkoitti sitä, että Flair ja Vader olivat nyt liittoutuneet yhteen, ja Flairista tuli Vaderin uusi manageri, kun Harley Race oli pysyvästi poissa kuvioista. Vader tietenkin janosi kostoa Hoganilta, koska hän oli niin lähellä voittaa mestaruuden SuperBrawlissa. Nyt Vader saisi revanssinsa, mutta mestaruus ei ole tässäkään ottelussa panoksena. Sen sijaan ottelun stipulaatio oli vanha kunnon Strap Match. Ja lisäksi Jimmy Hart oli kadoksissa! Hoganin manageri Jimmy Hart oli kadonnut juuri ennen ppv:tä nähdyssä Main Event -show’ssa, ja kaikki olivat varmoja siitä, että Flair ja Vader olisivat tämän katoamisen takana.

Hogan ei olisi kuitenkaan yksin, koska hänen ringsidelleen ilmestyi uusi mystinen hahmo, jota oli hehkutettu jo ppv:tä edeltävissä lähetyksissä. Tuo hahmo olisi… RENEGADE! Eli kuka, saatatte kysyä. No, kaikkien hypevideoiden ja -kuvien perusteella näyttäisi siltä kuin Renegade olisi… ULTIMATE WARRIOR. Tätä vaikutelmaa ei vähentänyt se, että Hogan oli luvannut tähän tapahtumaan ”ultimaattisen yllätyksen”. Lisäksi Renegade näytti kaukaisissa kuvissa aivan Warriorilta. Eikä siinä kaikki: selostajat myös puhuivat hänestä vähän kuin Warriorista, vaikka eivät missään vaiheessa maininneet Warriorin nimeä suoraan. Niinpä osa yleisöstä ihan oikeasti odotti, että Hoganin ringsidelle saapuisi nimensä vaihtanut Warrior. WCW-kusetus ei suinkaan loppunut tähän, vaan kun Hogan odotti Renegadea saapuvaksi ringsidelle, alkoi kaiuttimista soida Warriorin musiikkia muistuttava musiikki. Samalla paikalle ryntäsi lihaksikas, paksutukkainen ja kasvonsa maalannut mies, joka oli pukeutunut kuin Warrior ja juoksi paikalle ihan samoin kuin Warrior. Edelleenkin monet varmaan luulivat, että kyseessä oli oikeasti Warrior. Kun mies saatiin lähikuviin, kävi kuitenkin selväksi, ettei hän ollut Warrior. Ei, Renegade oli vain satunnainen indypainija Richard Wilson, joka oli paininut pikkupromootioissa nimellä Rio, Lord of the Jungle. Koska hän oikeasti näytti jonkun verran Warriorilta, oli WCW ilmeisesti päättänyt vain ”tehdä hänestä uuden Ultimate Warriorin” (koska alkuperäinen Warrior vaati aivan liikaa rahaa, jota WCW ei aikonut häneen käyttään) ja toivoa, ettei yleisö huomaisi eroa. No, yleisö kyllä huomasi eron. Palataan Renegadeen tulevissa arvioissa.

Ei jumalauta. Ei jumalauta. Tämä on kyllä jotain aivan uskomatonta. Ja tarkoitan nyt tämän ottelun lopetusta. En oikeasti uskonut, että WCW voisi keksiä vielä pahempia aivopieruja kuin mitä olen vuosien aikana todistanut, mutta olin selvästikin väärässä. Tämän ottelun lopetus oli nimittäin jotain… aivan absurdia. En oikeasti tiennyt, että WCW:ssä KENENKÄÄN mielestä voisi olla hyvä idea, että ottelu päättyy siihen, kun toinen ottelun osanottajista raahaa TOISEN PAINIJAN MANAGERIN perässään ja koskee kaikkiin neljään kulmaukseen. KYLLÄ. MANAGERIN. Ei. Ei vastustajaa. Vaan vastustajan managerin. Mitä aktuaalista vittua? WCW, mitä helvettiä? En edes jaksa ymmärtää. Parasta toki on, että tässä ei edes ollut kaikki sekoilu. Ottelun aikana Hoganin kimppuun hyökkäsi nimittäin JÄLLEEN UUSI MASKIMIES (aivan samannäköinen kuin viime syksynä). Maskimies kuitenkin JOSTAIN SYYSTÄ katosi välissä. Ottelun jälkeen sitten MASKIMIES PALASI. Mutta tällä kertaa maskimies hyökkäsikin Flairin ja Vaderin kimppuun, ja samalla hetkellä sisääntulorampille epätoivoisesti raahautui maskimiehen asussa oleva Arn Anderson. Ja samalla kehässä oleva maskimies riisui maskinsa ja paljastui Randy Savageksi. ELI: maskimies 1 oli Arn Anderson, joka jostain syystä ensimmäisen hyökkäyksensä jälkeen palasi backstagelle (koska miksipä ei) ja joutui siellä Randy Savagen hyökkäyksen kohteeksi, minkä jälkeen Savage (jolla tietenkin oli käsillään samanlainen maskimiehen asu kuin Andersonilla) kiskoi Andersonin maskin päähänsä ja saapui auttamaan Hogania. Tässä missään ei ole mitään vitun järkeä. No, tämän kaiken keskellä Hogan ja Vader painivat kyllä ihan kivan tasoisen entertainment brawl -tyyppisen HC-rymistelyn, mutta minun on täysin mahdoton pitää sitä erityisen hyvänä otteluna, koska buukkaus oli niin armotonta paskaa. Oikeastaan siis aika samoin kuin Halloween Havocin Hogan vs. Flair. Paremmalla buukkauksella potentiaalia olisi ollut paljon enempään. Nyt tämä oli vain… Noh, oli.

* *

Huh huh. Uncensored 1995:llä on ollut yleisesti maine yhtenä painihistorian huonoimpana WCW:nä, enkä voi väittää olevani eri mieltä. Älkää katsoko tätä tapahtumaa. Tämä oli ei pelkästään Surkea vaan myös aivan kamala.

Wikipedia: WCW Uncensored 1995

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu 9.12.1995

Lisää...

Arvio: WCW Uncensored 1995