Arvio: WWF In Your House 9: International Incident

Sijainti: Vancouver, Brittiläinen Kolumbia, Kanada (General Motors Place)

Päivämäärä: 21.7.1996

Yleisömäärä: 14 804

Katso tapahtuma WWE Networkissa!

Vuorossa WWF:n viimeinen PPV ennen kesän suurinta tapahtumaa, SummerSlamia. Tällä kertaa In Your House järjestettiin Kanadan puolella, ja tästä johtui siis tuo lisänimike International Incident. Jos en nyt ihan väärin muista, niin tällä kertaa Vince McMahonin ja Jerry ”The King” Lawlerin seuraksi selostustiimiin oli jo liittynyt Good Ol’ Jim Ross. Jos näin oli, tässä PPV:ssä JR oli vielä kiltti face-selostaja. Tilanne tulisi muuttumaan myöhemmin syksyllä…

Tag Team Match

The Smoking Gunns vs. The Bodydonnas

Varsinaisen tapahtuman avasi sitten joukkuemestari Smoking Gunnsin ja Bodydonnasin kohtaaminen. Royal Rumblessa nähtiin samainen kohtaaminen, mutta muutama asia oli muuttunut tuosta ottelusta. Ensinnäkin Rumblen aikaan Sunnyn manageroima ylimielinen heel-joukkue Bodydonnas oli – Sunnyn hylättyä heidät – kääntynyt faceksi ja samalla Smoking Gunnsille oli, Sunnyn takia jälleen, käynyt juuri päinvastoin. Toiseksi tässä ottelussa ei ollut mestaruutta pelissä; erinomainen idea pistää PPV:hen ottelu, jossa joukkuemestarit ovat mukana, ja jättää ottelu non-title matchiksi! Voi vain kuvitella, kuka on tämänkin nerokkaan idean saanut. Kolmas ja viimeinen ero Rumblen otteluun oli se, että tämä ei ollut yhtä tasokas matsi. Ei tämä nyt paljoa huonompi ollut, mutta jotenkin ehkä juuri sen takia, ettei mestaruus ollut pelissä, tuntui tämä ottelu aika laimealta – kuten koko WWF:n joukkuedivari tähän aikaan. Ihan menettelevää joukkuepainia kaikilta neljältä, mutta tämän ottelun olisi odottanut näkevänsä esimerkiksi PPV:tä edeltäneessä Raw’ssa ennemmin kuin maksutelevisiossa.

Arvosana: * *

Singles Match

Mankind vs. Henry O. Godwinn

Jos ymmärsin Lawlerin (jolla oli tähän aikaan suurempaakin feudia Jake Robertsin kanssa) puheet oikein, Mankindin oli ollut tarkoitus painia Robertsia vastaan, mutta jostain syystä Roberts ei sitten päässyt tähän otteluun paikalle. Niinpä Henry O. Godwinn toimi Robertsin korvaajana Mankindia vastaan – jipii! Tältä ottelulta en odottanut yhtään mitään, koska koko Godwinnsien näkeminen oli alkanut joka kerta rasittaa enemmän ja enemmän. Yksinkertaisesti en vain tajua, mitä ihmettä kukaan buukkaustiimissä koskaan näki näissä heppuleissa, varsinkin kun heitä pidettiin todella pitkään esillä. No, tässä ottelussa, jossa sikafarmari kohtasi mielipuolen (hei, miksipä ei), Godwinnseista ei tarvinnut katsoa kuin toista, eikä Henry edes ollut äärettömän rasittava Mankindia vastaan. Sopii tosin kiittää sitä, että ottelu ei ensinnäkään ollut kamalan pitkä, ja toiseksi sitä, että Mankind veti roolinsa jälleen todella upeasti, mutta joka tapauksessa tämä ottelu oli kelvollinen. Ei hyvä, ei edes ihan hyvä, mutta katsottava. Lähinnä Mankindin takia, mutta eipä sillä ole väliä.

Arvosana: * *

Singles Match

Steve Austin vs. Marc Mero

Kaksi ensimmäistä ottelua ei luvannut kauhean hyvää tälle tapahtumalle, mutta kolmannen kohdalla asiat alkoivat näyttää edes vähän paremmilta. Austin ja Mero olivat siis otelleet King of the Ring -turnauksen välierissä erittäin viihdyttävän ottelun, mutta tarina ei päättynyt tähän, vaan Mero tahtoi uusintaottelua KOTR-voittaja Austinia vastaan. Muistaakseni tässä ottelussa oli taustalla muutakin kuin Meron tappio Austinille turnauksessa, mutta pääidea oli se, että Mero tahtoi osoittaa pystyvänsä voittamaan Austinin. Koska näiden kahden ensimmäinen ottelu oli oikein hyvä, ei ollut mitään syytä, miksi tämäkään olisi ollut huono. Ensimmäisen tasolle tämä ei kuitenkaan yltänyt, koska ottelu oli huomattavasti lyhyempi kuin KOTR-turnausottelu, ja toisaalta tässä ei nähty paljoakaan uutta verrattuna tuohon ensimmäiseen matsiin. Joka tapauksessa tämä oli siis oikein hyvä kohtaaminen ja piti KOTR-voittajan hyvin esillä väli-PPV:ssä. Viihdyttävä ottelu, ja Meron urheilullisuutta oli taas ilo seurata.

Arvosana: * * *

Singles Match

Goldust vs. The Undertaker

Goldust oli siis edellisessä PPV:ssä hävinnyt Intercontinental-mestaruutensa Ahmed Johnsonille, ja nyt hän otteli jälleen The Undertakeria vastaan. Minulle ei ollut selvinnyt In Your House 8: Beware of Dogin aikaan Goldustin ja Takerin ”feudin” syy, eikä se ollut tässäkään vaiheessa auennut. Joka tapauksessa edellisessä PPV:ssä he kohtasivat toisensa arkkuottelussa, ja nyt heidät pistettiin toisiaan vastaan normaaliin otteluun. Ensimmäisessä ottelussa oli myös pelissä Intercontinental-mestaruus, mutta nyt mukana ei ollut sitäkään. Tämä ”feudi” tuntui kulkevan aika nurinkurisesti. Joka tapauksessa itse ottelu oli taas menettelevä, mutta ei edelleenkään mitään sen erityisempää. Goldust osoitti taas pystyvänsä ihan hyviin otteisiin kehässä sen lisäksi, että on loistava hahmo, ja Undertaker puolestaan hoiti hommansa jälleen kunnialla läpi. Ottelun lopussa mukaan sekaantui myös Undertakerin ykkösvihollinen Mankind, mikä osoitti, että ottelun päätarkoitus oli siis taas vain jatkaa Takerin ja Mankindin feudia. Hyvin tv-otteluhenkinen kohtaaminen siis tämäkin, mutta tasoltaan parempi kuin opener.

Arvosana: * * ½

Tässä välissä taidettiin nähdä face-joukkueen promo, ja alkuperäisistä suunnitelmista poiketen (kiitos Ultimate Warriorin pelleilyn), ei Camp Cornettea kohdannutkaan Michaelsin ja Johnsonin kanssa Ultimate Warrior, vaan Sycho Sid! Sycho Sid, joka siis viimeksi oli näkynyt WWF:n ohjelmistossa joskus vuoden vaihteessa Ted DiBiasen Million Dollar Corporationin jäsenenä ja aikaisemmin vuonna 1995 oli puukottanut Shawn Michaelsia pahemman kerran selkään, oli nyt jälleen liittynyt face-tiimiin. Kysymys kuuluikin, pystyisikö Michaels luottamaan Sidiin, mutta face-kolmikko oli erittäin luottavainen sen suhteen, että menneet ovat menneitä. Sidin paluu main eventiin: juuri tätä WWF kaipasi…

6-Man Tag Team Match

Ahmed Johnson, Sycho Sid & Shawn Michaels vs. Camp Cornette

Ja niin oli aika pääottelun. Tällä kertaa ei siis tosiaan nähty mestaruusottelua, vaan Jim Cornetten ohjaama kolmikko Owen Hart, Vader ja The British Bulldog kohtasi nyt Shawn Michaelsin ja tämän pari kaveria. Ottelun päätarkoitushan oli vain pohjustaa sitä, että Shawn Michaels ja Vader kohtaisivat toisensa SummerSlamin Main Eventissä. Eli edes tapahtuman main eventin päätarkoitus ei ollut itse ottelu, vaan sen sijaan se toimi toisen ottelun hypenä! No, itse otteluhan oli kyllä ihan viihdyttävää katsottavaa. Kun kehässä on Michaelsin, Owenin ja Bulldogin tasoisia painijoita (eikä Vaderissa tai Johnsonissakaan ollut mitään heikkoa), ei kauhean huonoa ottelua voi odottaa. Kyllä tämä laadultaan pieksi esimerkiksi WCW:n Bash at the Beachin pääotteluna toimineen 6-Man Tag Team Matchin. Tähän vain kiteytyikin koko WWF:n ja WCW:n ero tällä hetkellä: siinä missä WWF:n ottelu oli WCW:n vastaavaa tasokkaampi, oli WCW:n ottelu paljon merkittävämpi ja taatusti kiinnosti jenkkimarkkeja paljon enemmän. Mutta siis, ottelu oli aikamoisen pitkä (noin 25 minuuttia), siinä nähtiin muutamia oikein jänniä kohtia, mutta ei tämäkään mitenkään erityisen hyväksi yltänyt. Ehkä se oli juuri se tunnelma, että tämäkin ottelu olisi voinut olla ihan hyvin PPV:tä edeltävässä tv-show’ssa pohjustamassa tulevan PPV:n pääottelua, mutta ei tämä mitenkään erikoisen hyvä ollut. Viihdyttävä kyllä, mutta ei mitään sen enempää.

Arvosana: * * *

In Your House 9 kiteytettynä: otteluista neljä olisi voitu käydä ihan hyvin jotain suurempaa PPV:tä edeltävässä Raw’ssa pohjustamassa PPV:n suurempia otteluita. Se ainut ottelu, jonka päätarkoitus olla cardissa oli nimenomaan näiden miesten kohtaaminen eikä jonkun toisen ottelun pohjustus, olikin sitten edellisen PPV:n revanssi, joka ei yltänyt alkuperäisen ottelun tasolle.

En minä vaadi, että (varsinkin tietäen WWF:n tämänaikaisen vaikean tilanteen) heidän olisi kannattanut uhrata Michaels vs. Vader tai Undertaker vs. Mankind ainakaan samaan In Your House -tapahtumaan, mutta tähän asti WWF oli silti löytänyt aina In Your House -PPV:ihin jotain itsessään merkittävää, eikä pelkästään tapahtumaa seurannutta suurta PPV:tä hypettävää ottelua. Hyvänä esimerkkinä WrestleMania 12:ta edeltänyt In Your House 6, jossa kumpikin pääotteluista (Owen vs. Michaels ja Bret vs. Diesel) tavallaan toimivat WM:n otteluiden pohjustajina, mutta samalla noilla otteluilla oli myös itsessään merkitys: Michaelsilla ja Owenilla oli jo useamman kuukauden ollut feudi johtuen siitä, että Owen oli lähes lopettanut HBK:n uran, ja Bret oli puolestaan vienyt Survivor Seriesissä Dieselin vyön ja nyt Diesel sai vihdoin tuon haluamansa revanssin. Tässä PPV:ssä Undertaker vs. Goldust tai varsinainen pääottelu eivät itsessään kiinnostaneet paljon ketään. Taker–Goldust-ottelunkin suurin reaktio syntyi Mankindin hypätessä soppaan mukaan. Ai niin, tapahtumassahan nähtiin kaikki mestarit, mutta ei silti yhtään mestaruusottelua.

Onneksi WWF taas tämän tapahtuman jälkeen tajusi, että In Your House ei voi olla kuin viikoittaisohjelmia, joissa promoja on vain vähemmän ja ottelut ovat pidempiä, vaan niiden otteluiden on tarjottava jotain itsessään kiinnostavaa. Tietenkin suurimmat ottelut kannattaa säästää suurempiin PPV:ihin, mutta silti olisi löydettävä se tasapaino niin, että pienemmissäkin tapahtumissa pystyttäisiin tarjoamaan jotain uutta ja jännittävää. WWE tietenkin taistelee edelleenkin tämän tasapainon löytämiseksi tasaisin väliajoin.

Tapahtuma oli Kehno, eikä varmasti tarjonnut mitään uutta niille, jotka noina aikoina seurasivat WWF:n viikoittaislähetyksiä. Kaksi ihan hyvää ottelua ei ole sitä, mitä PPV:ssä pitäisi näkyä.

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu 15.8.2009.