ArviotFCF WrestlingSuomipaini

Yllätystapahtuma tarjosi ylimääräisen mahdollisuuden Talvisota XV:n rakentamiseen – täysi potentiaali jäi kuitenkin käyttämättä

 

FCF Wrestling yllätti koko painikansan toden teolla, kun se ilmoitti julkaisevansa ensimmäistä kertaa tallenteen tapahtumasta,  joka oli etukäteen kuvattu suljettujen ovien takana ilman maksavaa yleisöä. Tapahtuma kulki jälleen nimellä Showpainia!, ja oli kuin lahja ylimääräisenä etappina ennen Talvisotaa.

Vakioselostaja Mico Budde oli saanut parikseen Jake Luupään. Kaksikon kemiat pelasivat mainiosti yhteen ja Mico oli saanut selvästi varmuutta touhuun. Oli myös virkistävää saada painijan näkökulma selostamoon, ja Jake oli selkeästi asiantuntijan roolissa. En pistäisi pahakseni vaikka kyseistä duoa kuultaisiin jatkossakin, jos Vuohtoniemi on estynyt saapumaan selostuspöydän taakse.

Vaikka korona onkin muuttanut suunnitelmia ja siirtänyt Talvisotaa aina vain eteenpäin, ei FCF ole jäänyt odottelemaan savun hälvenemistä, vaan vettä on heitetty lisää myllyyn julkistamalla tälle vuodelle SISU8- sekä joukkueturnaus.

Jälkimmäisestä nähtiin tässä tapahtumassa ensimmäiset ottelut, kun Dynastia (Regina Rosendahl ja Prinssi Make) kohtasi vastikään debyyttinsä tehneen Astraali-ilmiö 3000 -joukkueen Stellan ja Waltan illan avausottelussa. Matsi oli toimiva omassa paikassaan korttia, joskin olisin odottanut Dynastialta dominantimpaa hallintaa.

HC Andersen saa harvoin hehkutusta osakseen, mutta kyseessä on kuitenkin tärkeä ratas FCF:n koneistossa. Mies on tasaisen varma suorittaja matsista toiseen, kuten oli tälläkin kertaa. Ottelu The Sania vastaan oli viihdyttävä ja molemmat näyttivät lopussa hyvältä. Itselleni kuitenkin heräsi kysymys, että miksi tätä ottelua ei hyödynnetty Talvisodan mestaruusottelun rakentamiseen. Nyt se oli täysin irrallinen osa isommassa kokonaisuudessa. San olisi voinut kohdata jonkun Dynastian jäsenen lämmittelynä ennen mestaruusottelua, ja siten olisi luotu looginen mahdollisuus vuorovaikutukselle Sanin ja Reginan välillä.

Seuraavana kehässä kohtasivat opettaja ja oppilas, Salomon Strid ja Alfa. Ottelu oli perushyvää suorittamista, minkä lopetuksesta pidin kovasti, kun Alfa vei Stridin liian lähelle köysiä ja veteraani käytti tilaisuuden hyväkseen. Alfa on saanut nyt painia heti uransa alkuun isokokoisia veteraaneja vastaan ja näkisin miestä mielelläni painimassa myös pienempien kavereiden kanssa.

Kuva: Akseli Vaheristo

Johnny McMetal ei ole sytyttänyt juurikaan sinä aikana kun olen suomipainia seurannut. Alusta asti olen saanut mielikuvan vuosien takaisesta vanhasta mestarista, eikä paikka alakortissa ole antanut syytä muuttaa tätä mielikuvaa. Musta Aukko -saagan päätös Viktor Tykkiä vastaan kuitenkin herätti hieman kiinnostusta miestä kohtaan, ja tämänkertaisesta kohtaamisesta Ionin kanssa jopa nautin. McMetalia voisi itseasiassa kuvailla aika lailla samoin kuin Andersenia. Tasaisen varma suorittaja ja tärkeä pala alakortissa. Ottelu herätti mietteitä, tai oikeastaan toiveen siitä, että Ioni joutuisi kiipemämään tiensä takaisin huipulle mestaruustappion jälkeen, sillä matkalle voisi osua melkoinen määrä uusia ja mielenkiintoisia vastustajia.

Tapahtuman toisen puoliskon aloitti koitos, joka on paperilla monen unelmaottelu, kun Valentine kohtasi Polar Pekon. Voittoon selvisi Valentine, ja Pekon kuoppa jatkaa syvenemistään. Ottelu olisi voitu pienellä rakentelulla käydä Talvisodassa, ja tästäkin olisi helposti luotu tarina uusintaottelua varten Vallun kusetusvoitolla tai vastaavalla. Nyt ottelu tuntui vähän tuhlatulta ensikohtaamiselta vaikka joka tapauksessa viihdyin erittäin hyvin sen parissa. Vallun hahmonkehitystä onkehuttava, sillä tämän ottelun aikana havahduin siihen, miten kiimainen viettelijä oli muuttunut vetäytyvine hiusrajoineen ja vahatuin viiksin varustetuksi limaiseksi sedäksi.

Illan toisessa joukkueturnausottelussa nähtiin uusi Rauman Sointu, eli Tammisen Toni ja Sebastian Vauhkonen, vastassaan  Viktor Tykki ja Reimi. Hieman yllättäen Tykki ja Reimi nousivat voittoon kohtaamisessa, josta muodostui yksi illan parhaista. Bäkkäriltä nähdyssä videossa Rauman Sointu vaimeni jo ennen kuin kunnolla ehti alkaakaan. Tämän voisi odottaa johtavan miesten kohtaamiseen SISU8:ssa. Tammisella taitaa olla lähes eniten hajonneita joukkueita koko rosterissa ja hahmon suunta hieman huolestuttaa.

Ennen pääottelua kohtasivat vielä mystinen Koura ja Patrik Mieto. Kohtaaminen oli itselleni etukäteen yksi illan odotetuimpia, sillä Miedon yksilöottelut ovat harvinaista herkkua. Noin 50 sekuntia myöhemmin leuka loksahti auki kun tuomari Riku löi kämmenensä mattoon kolmannen kerran Kouran voiton merkiksi. Ottelu oli loistava ja oikeaoppinen squash. Näitä on mukava nähdä aina välillä, sillä nopeat ottelut korostavat lajin yllätyksellisyyttä.

Pääottelussa Shemeikka sai vielä ennen Talvisotaa vastaansa suuren esteen Jessica Loven muodossa. Ottelu oli loistava painimatsi, oikealla paikalla kortissa, ja osoitti Jessican sekä Shemeikan olevan FCF:n parhaimmistoa. Jessican hahmo on jotain upeaa ja nainen on helposti promootion paras hahmotyöskentelijä. Sekopäisen Jessican läsnäolo saa epämukavan olon aikaan jopa ruudun välityksellä. Pieni kauneusvirhe oli lopetus, kun Loven kulmassa vaikuttanut Juhana Karhula sekaantui otteluun. Tapahtuman kuitenkin kruunasi Karhulan ilmiömäinen promo, joka oli upea starttipistoolin laukaus viimeiset kaksi vuotta hitaasti rakennetulle tarinalle ennen varsinaista kohtaamista.

Kuva: Akseli Vaheristo

Kokonaisuutena tapahtuma oli tervetullut lisä ennen Talvisotaa. Kortti oli sopivasti rytmitetty ja tuoreimman koulutuserän painijat saivat mukavasti ruutuaikaa. Show olisi ollut loistava tilaisuus rakentaa ja syventää Talvisodan feudeja, mutta siltä osin paukut jäivät valitettavan piippuun – potentiaalia olisi ollut paljon suurempaan. Joka tapauksessa tapahtuma toimi loistavana hypen ylläpitäjänä ennen Talvisotaa, enkä pistäisi pahakseni, vaikka samanlainen tuotos mahtuisi esimerkiksi  helmikuulle.


Tapahtuman arvosana: *** 


Tulokset:

FCF Wrestling Showpainia! 16.1.2021

  • Dynastia (Regina Rosendahl & Prinssi Make) voitti Astraali-ilmiö 3000:n (Stella & Walta) joukkuturnauksen avauskierroksella [9:59]
  • The San voitti HC Andersenin [7:56]
  • Salomon Strid voitti Alfan [6:12]
  • Ioni voitti Johnny McMetalin [12:15]
  • Valentine voitti Polar-Pekon [8:12]*
  • Viktor Tykki & Reimi voittivat Rauman Soinnun (Toni Tamminen & Sebastian Vauhkonen) [8:25]
  • Koura voitti Patrik Miedon [0:47]
  • Jessica Love voitti Shemeikan [14:12]

* Ottelusuositukset lihavoituna.

 

Eetu Torikka

Eetu Torikka

Painifani vuodesta 2009. Erityisesti amerikan pienempien promootioiden suurkuluttaja. Sydän lämpenee makeille volteille ja stiffeille chopeille.

Previous post

WWE-veikkaus 2021: Royal Rumble

Next post

Arvio: Pro Wrestling NOAH palasi Budokaniin vanhojen pappojen voimalla

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *