FCFViisi pointtia

Viisi pointtia: FCF Wrestling Show Live (3.8.2019)

Päivämäärä: 3.8.2019

Sijainti: Helsinki, Suomi (Teatteri Forum)


Suomalaisen showpainin historiassa kääntyi uusi sivu, kun FCF Wrestlingin kausi 2019–2020 käynnistyi Helsingin ydinkeskustassa. Teatteri Forumissa nähtiin kuusi ottelua ja kaksi valtavaa uutista. Samalla ratkaistiin tämänvuotisen Sisu8-turnauksen välieräottelijat ja näytettiin, että FCF Wrestling on parempi kuin koskaan ennen. Jos kausi alkaa tällaisella tavalla, oletettavaa on, että meitä odottaa uskomaton ja unohtumaton vuosi. Kritisoitavaakin silti on, vaan ei paljon.


1. Sisu8 yllätti taas

Showpainin juonenkäänteet ovat usein varsin ennalta arvattavia, mutta FCF Wrestlingistä ei voi sanoa samaa. Siitä esimerkkinä toimii vuosittainen Sisu8-turnaus, joka on yhtä arvaamaton kuin lotto. Kun kysyin ennen show’ta, kuka voittaa turnauksen, melkein jokaisella oli eri vastaus. Moni näistä veikkauksista meni pieleen jo puolivälierävaiheessa. Näin kävi myös omalle ”hevoselleni” Jami Aallolle, joka jäi Viktor Tykin jyrän alle tapahtuman – ja koko kauden – ensimmäisessä ottelussa.

Tässä kohdin on syytä huomioida, ettei ennalta-arvaamattomuus ole mikään laadukkaan showpainin takaaja. Ei tarvitse miettiä kuin herra Vincent Kennedy McMahonin kliinistä friikkisirkusta eli WWE:tä, joka sekin swervaa eli yllättää yleisöään varsin usein. Kukapa voisi unohtaa vaikkapa WrestleMania 30:n, jossa Brock Lesnar katkaisi The Undertakerin eeppisen voittoputken vastoin kaikkia odotuksia?

Yllättävät käänteet toimivat kuitenkin silloin, jos niitä ei viljellä liikaa ja – ennen muuta – jos ne on tehty hyvin. Vähemmän on tunnetusti enemmän, toisin kuin herra McMahon huutaa, ja kierot käänteet voivat nopeasti kokea inflaation. FCF:ssä näin ei ole käynyt, vaan päänvaivan sijaan käänteet synnyttävät jännitystä ja mielenkiintoa.

Sisu8-turnauksen käänteitä on tosin vaikea kutsua ennalta arvattavaksi tai ennalta arvaamattomaksi, koska joillekuille käänteet saattoivat olla odotettuja; veikkaukset olivat todella erilaisia. Itse yllätyin kuitenkin Jami Aallon tappiosta sekä niin sanotusta Dynastia-säännöstä eli siitä, että Regina Rosendahl ja Prinssi Make voivat valita The Fabulous Freebirdsin tapaan, kumpi heistä turnauksessa ottelee. Se on toisaalta melko kyseenalainen ratkaisu, koska miksi FCF Wrestlingin toimitusjohtaja Juhana Karhula soisi Dynastialle moisen diilin?

Yllättävä käänne nähtiin toki myös Toni Tammisen ja Reimin ottelussa, kun Tammisen kulmauksessa hillunut ja katsojia provosoinut Dr. No riisui ottelun lopussa maskinsa ja paljastui Tammisen veriviholliseksi Polar Pekoksi! Nyt Pekko ja Tamminen ovat tulilinjalla lokakuun Wrestling Show Livessä, mutta oletettavaa on, että tämä pitkäaikainen kuvio kulminoituu vasta joulukuun Talvisodassa.


2. Pööpöilyä on silti liikaa

Totean heti alkuun, että tämä on kaksiteräinen miekka. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada, ja aina voi parantaa.

FCF Wrestlingin otteluissa nimittäin on mielestäni jo liikaa likaisia lopetuksia. Ne toimivat vahvoina ja kätevinä tarinankerronnan keinoina varsinkin FCF:n kaltaisessa tapauksessa, kun valtaosa kaikesta tapahtuu kehässä, mutta toisaalta esimerkiksi All Elite Wrestling on tänä vuonna osoittanut, että tarinaa voi kertoa toimivasti myös sosiaalisessa mediassa.

Tästä voi tehdä vertauksen SLAM! Wrestling Finlandiin, jossa ei ole ainakaan tällä erää jatkuvuutta ollenkaan. SLAM! Wrestlingin perustaja StarBuck on sanonut, että tarkoituksena on tarjota parasta mahdollista painia – siinä kaikki. Tämä realisoitui eritoten Wrestle Aid -tapahtumassa, jossa ottelijat saivat otella rauhassa ja lopetukset olivat ratkaisevia.

Se, mitä FCF:ltä kaipaan, on enemmän juuri sitä parasta mahdollista painia. Kotimaan painijat saavat otella yleisön edessä niin harvoin, että on sääli, jos kehässä ammutaan kovilla vain kerran tai pari vuodessa. Samaan aikaan on toki loogista ja toivottavaa, että eniten sitä kaasua painetaan silloin, kun kyseessä on Talvisodan tai Omegan kaltainen erikoistapahtuma. Tämä ei silti mielestäni poissulje sitä, etteikö myös Wrestling Show Livessä voisi panna kaikkea peliin – edes yhdessä tai kahdessa ottelussa.

Tämä pointti korostuu mielestäni siksi, että viime kausi oli tavallista likaisempi Mustan Aukon takia. Nyt olisi ollut oivallinen tilaisuus raikastaa FCF Wrestlingiä niin, että ottelut päättyisivät pitkästä aikaa puhtaasti. Se olisi myös korostanut sitä, että FCF Wrestling olisi siirtynyt Mustan Aukon pimeydestä takaisin valoon. Sen sijaan saimme kaksi likaista lopetusta Sisu8-turnauksessa sekä absurdin Dynastia-säännön, joka ei millään sovi toimitusjohtaja Karhulan pirtaan – ellei sitten Dynastia ole jollakin omituisella konstilla saanut jonkinmoista pihtiotetta Karhulasta.

Likaisia lopetuksia eli niin sanottua pööpöilyä on siis liikaa, varsinkin Mustan Aukon valtakauden jälkilöylyissä. Freesiä olisi, jos toimitusjohtaja julistaisi, että pööpöily johtaa automaattisesti porttikieltoon. Tällainen linjaus tuntuisi virkistävältä ainakin jonkin aikaa.


3. FCF:n rosteri on liian hyvä

Tässä tapahtumassa nähtiin kuusi ottelua, joissa otteli yhteensä 14 painijaa. Siitä huolimatta moni mielenkiintoinen hahmo loisti poissaolollaan. Esimerkiksi kansansuosikki Teuvo, uransa renessanssiaan elävä Stark Adder ja tulikuuma Jake Luupää jäivät ilman ottelua.

Tästä päästään vain siihen johtopäätökseen, että FCF:n rosteri on liian hyvä, sillä vaikka Teuvon, Stark Adderin, Jake Luupään ja monen muun hienon painijan kaltaiset vetonaulat jäävät kortin ulkopuolelle, niin tapahtuma voi siitä huolimatta olla loistava. Tämä, jos jokin, on positiivinen ongelma, mutta ongelma yhtä kaikki – olisin nimittäin kaivannut myös esimerkiksi Mutsia, Kekeä ja H.C. Andersenia kehään.

Tämä ongelma tosin lieventynee heti seuraavassa tapahtumassa. Sisu8-turnauksen puolivälierät ovat nyt paketissa, ja kortissa riittää tilaa myös muille matseille. Pistää silti mietityttämään, miten FCF:ssä voi riittää kaikille hahmoille tarpeeksi aikaa. Melkein toivoisi, että FCF ottaisi tässä mallia New Japan Pro-Wrestlingiltä ja ryhtyisi buukkaamaan isoja joukkueotteluita, jotta fanit saisivat nähdä kaikki mahdolliset kasvot painimassa. En keksi, mitä haittaakaan siitä olisi.


4. Kiitos, Mikko!

Tässä Wrestling Show Livessä oli kaksi valtavan isoa uutista kotimaisen showpainin kannalta. Toinen niistä oli se, että Mikko Maestro jätti – ainakin väliaikaiset – jäähyväisensä FCF Wrestlingille.

Katsojat eivät tienneet tästä etukäteen mitään, joten Maestron uutinen tuli täytenä yllätyksenä (ellei ollut katsonut Smarksiden lauantaista Twitch-lähetystä, jossa joku lähetystä seurannut henkilö tiedotti Maestron tulevaisuudesta Twitchin chatissa). Niinpä tilanteesta tuli varsin tunteikas, koska kansa ei selvästikään ollut halukas luopumaan Maestron kaltaisesta tähdestä.

Ioni sanoi kehässä, että Mikko Maestro jättää isot saappaat täytettäväkseen FCF Wrestlingissä. Nyt on mielenkiintoista seurata, kuka nousee Maestron paikalle FCF:n suurimmaksi babyfaceksi. Se voi olla esimerkiksi Shemeikka, jonka hahmo tosin on tällä hetkellä jonkinmoisessa murroksessa, tai se voi olla itse Ioni. Vaihtoehtoja on paljon, ja jännittävä kilpajuoksu alkaa nyt, kun FCF:n mestaruutta kantaa pikimusta Vili Raato ja Pohjoismaiden mestari on sadistinen Salomon Strid.

Mikko Maestroa jää kuitenkin ikävä, ja voimme vain toivoa, että Offspring pärähtää taas soimaan FCF Wrestlingin kaiuttimista ennemmin tai myöhemmin. Silloin meitä odottaa ehkä se kaikkien aikojen Mikko-klassikko.


5. Valentine pysäytti kellon

Toinen valtava uutinen oli puolestaan se, että Valentine palasi FCF Wrestlingiin yli kolmen vuoden tauon jälkeen.

Kaikki tapahtui aivan yllättäen, kun toimitusjohtaja Karhula oli kehässä kertomassa, että Talvisota 14 järjestetään Teatteri Forumissa lauantaina 7. joulukuuta. Silloin kaiuttimista alkoi soida musiikki, joka kuuluu vain yhdelle painijalle – XL5:n legendaarinen ”Kaunis peto”.

Silloin pysähtyi kello, ja hetken päästä Karhula tuijotti Valentinea silmästä silmään kehässä.

Sitten Valentine potkaisi Karhulaa vyön alle ja lähti sanaakaan sanomatta kehästä.

Tämä kaikki tuntui niin yllättävältä, että sitä oli joutua sanattomaksi. Tunteet kulkivat vuoristorataa, jossa ei painettu jarrua.

Nyt herää vain kysymys siitä, mihin hittoon tämä kaikki vielä johtaa. Voisi olettaa, että tuollainen segmentti pohjustaisi Karhulan ja Valentinen revanssia, joka oteltaisiin Talvisodassa – mutta me katsojat emme tiedä, onko Karhula kykeneväinen ottelemaan vai ei.

Emme myöskään tiedä, onko Valentine tulossa enää takaisin, ja jos on, niin kuinka pian.

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia.

Ja siksi on tietyllä tavalla sääli, että tämä valtava shokki tapahtui jo show’n ensimmäisellä puoliskolla eikä siellä, missä tällaisen kohtauksen olisi pitänyt tapahtua – eli show’n lopussa.

Se on tosin täysin ymmärrettävää, sillä muutoin Maestro olisi jäänyt ilman juhliaan. Valentinen paluu ei myöskään olisi tullut siinä kohtaa aivan yhtä puskista kuin satunnaisessa kohtauksessa ennen väliaikaa, mutta puskista se olisi joka tapauksessa tullut.

Tuskin kukaan osasi nimittäin odottaa, että verhojen takaa astelisi tässä tapahtumassa esiin Valentine – Suomen historian paras showpainija.


Tulokset:

  1. Viktor Tykki voitti Jami Aallon Sisu8-turnauksen puolivälieräottelussa. Arvosana: 7/10
  2. The San voitti Polar Pekon Sisu8-turnauksen puolivälieräottelussa. Arvosana: 7/10
  3. Prinssi Make voitti Mike Nomadin Sisu8-turnauksen puolivälieräottelussa. Arvosana: 6/10
  4. Ioni ja Shemeikka voittivat ”Häijy” Heimo Ukonselän ja Vili Raadon. Arvosana: 8/10
  5. Reimi voitti Toni Tammisen Sisu8-turnauksen puolivälieräottelussa. Arvosana: 6/10
  6. Pohjoismaiden mestari Salomon Strid päihitti Mikko Maestron mestaruusottelussa. Arvosana: 7/10

Wrestling Show Live -tapahtuman arvosana: 8/10


free polls

Lisää...
Eetu "Enska" Lehtinen

Eetu "Enska" Lehtinen

Smarksiden ylläpitäjä ja showpainiselostaja, joka on päivisin sanomalehden toimittaja ja öisin oman elämänsä Vince Russo. Taskusta löytyvät myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan paperit. Kaikkiruokainen painifani, joka rakastaa draamaa ja suuria tunteita mutta eritoten kultaista 80-lukua.

Previous post

MÄHINÄCAST #1

Next post

Kommentti: Feminiinisyys ei ole kirosana

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.