hall of fame

Lukijat äänestävät: Tony Halme pääsee Smarksiden kunniagalleriaan


Smarksiden lukijat ovat äänestäneet Tony Halmeen Smarksiden kunniagalleriaan.


Tony Halme raivasi tiensä yksin

Harva ehkä tietää, minkälaisista oloista suomalaispoika Tony Halme punnersi tiensä amerikkalaisen katsojan televisioon.

Kultalusikka suussa se ei tapahtunut, sillä kun Halme oli pieni, Helsingin Lauttasaaren kaduilla käveli yksinäinen ja ahdistunut lapsi, joka vietti kotonaan aikaa niin vähän kuin mahdollista.

”Mun lapsuus niin pitkältä ajalta kuin mä muistan oli suoraan sanoen pelkkää helvettiä”, Halme kertoo kirjassaan Jumala armahtaa – minä en.

Monet vastoinkäymiset, kuten isän häipyminen tai äidin alkoholismi, eivät kuitenkaan estäneet helsinkiläistä seuraamaan haaveitaan Yhdysvaltain Los Angelesiin, minne Halme lähti etsimään onneaan syksyllä 1985.

”Jenkkeihin lähtö oli mulla mielessä siitä asti kun mä täytin 12 vuotta ja näin ensimmäisen kerran Martin Scorsesen elokuvan Taksikuski. – – Kun mä näin sen leffan, mulle tuli heti sellainen olo, että tuolla mustakin voisi tulla jotain”, Halme kirjoittaa.

Niin myös tapahtui – monen mutkan kautta. Halme työskenteli muun muassa henkivartijana, kunnes löysi itsensä sattumalta showpainitapahtumasta.

”Henkivartijan hommat oli siinä mielessä hyödyllisiä, että mä tapasin jatkuvasti uusia mielenkiintoisia tyyppejä. Yksi niistä oli Tony Novak -niminen kundi, joka vei mut ensimmäisen kerran katsomaan ammattipainia. – – Se vei mut Los Angelesissa Great Western Forumiin katsomaan painishow’ta. Se tunsi tyypit niissä kuvioissa ja esitteli mut esimerkiksi Hulk Hoganille. Mä en silloin tiennyt painista vielä mitään ja katselin aivan huuli pyöreänä sitä touhua. – – Mä en silloin vielä innostunut asiasta, mutta mieleen se mulle jäi ja mä ajattelin, että kyllä mä totakin vielä joskus koitan.”

Se kokeilu tapahtui myöhemmin, kun Halme osallistui painileirille Los Angelesissa ja pian jo kiertueelle Uudessa-Seelannissa. Siellä Halme kiinnitti japanilaisten huomion, eikä aikaakaan kun suomalainen otteli New Japan Pro-Wrestlingin kehässä. NJPW:ssä Halme debytoi 25. lokakuuta 1990 ja otteli myöhemmin Japanissa yli 130 kertaa.

”Seuraavaksi tuli ovesta WWF:n toimitusjohtaja Vince McMahon käsi ojossa. – Tony, tervetuloa remmiin. Me ollaan jo buukattu sut päätähdeksi ensi tiistain TV-matsiin.”

Loppu on historiaa. Tony Halme ei ollut enää Tony Halme, vaan Ludvig Borga – sinivalkoisella lipulla koristeltuun painipukuun sonnustautunut murskaaja, joka saapui kehään Suomen kansallislaulun tahtiin Yhdysvaltain televisiossa.

Ludvig Borga otteli ensimmäisen kerran WWF:ssä (nykyinen WWE) 7. kesäkuuta 1993. Tuo ottelu tapahtui Superstars-ohjelmassa, ja vastustajansa Tony DiMoron suomalaispainija tuhosi alle kahdessa minuutissa.

Siitä alkoi jykevä voittoputki, joka katkesi televisiossa vasta marraskuun Survivor Series -maksulähetyksessä. Borga, joka oli katkaissut amerikkalaissankari Tatankan voittoputken, taipui Lex Lugerin kynsissä eliminointiottelun loppumetreillä.

Tappio oli samalla lopun alkua. Halme loukkasi nilkkansa, ja sen sijaan, että hän olisi kohdannut Earthquake-nimisen painijan WrestleManiassa, suomalainen ajautui ongelmiin Yhdysvaltain oikeuslaitoksen kanssa. Nämä ongelmat estivät Halmetta painimasta WWF:ssä, eikä Halme ollut enää tervetullut takaisin NJPW:hen, koska japanilaiset olivat kokeneet, että suomalainen oli puukottanut heitä selkään loikkaamalla WWF:ään.

”Se oli mulle täydellinen yllätys, koska asian piti olla selvä molemmille osapuolille silloin, kun WWF osti mut pois Japanista painimaan Jenkkeihin. Japanilaiset väittikin nyt suostuneensa vaan yhteen lyhyeen keikkkaan Jenkeissä. Joku niitä selvästi vitutti, ja mulle haluttiin maksaa potut pottuina. Paini oli siis poissa kuvioista.”

Myöhemmin Halme otteli vielä muutaman kerran itävaltalaisen Catch Wrestling Associationin riveissä ja voitti promootion päämestaruuden. Viimeisen kerran Halme otteli 21. joulukuuta 1997. Tuossa ottelussa Halme hävisi Catch Wrestling Associationin mestaruuden.

Jos asiat olisivat menneet eri lailla, ja Halme olisi päässyt ottelemaan WrestleManiassa, hän olisi voinut jättää vielä suuremman jäljen showpainin kotimaiseen historiaan. Kiehtova on myös se skenaario, jossa Ludvig Borga ei olisi koskaan nähnyt päivänvaloaan, vaan Halme olisi jatkanut uraansa New Japan Pro-Wrestlingissä.

Nyt historia on tällainen, ja vaikeista oloista ponnistaneen suomalaisen huuma oli lyhyt kuin tähdenlento. Sellainen Halme yhtä kaikki oli, tähti, eikä kukaan muu suomalainen ole toistaiseksi kyennyt nousemaan samanlaiseen valokeilaan kuin miljoonayleisön edessä viikosta toiseen otellut Ludvig Borga.

Tony Halme on mies, joka jakaa mielipiteitä ja joka ei pääse Suomen showpainin Hall of Fameen siksi, että hän olisi ollut erityisen taitava tai innovatiivinen showpainija. Halme ei myöskään pääse Hall of Fameen sen vuoksi, minkälaisia arvoja hänellä oli tai minkälaisia valintoja hän teki yksityiselämässään.

Tony Halme pääsee Suomen showpainin Hall of Fameen siksi, että hän omalla esimerkillään näytti, miten myös me suomalaiset voimme raivata tiemme tämän lajin kirkkaimpiin parrasvaloihin – ja että meistäkin voi tulla jotain.

– Eetu ”Enska” Lehtinen

 

Näin Smarksiden lukijat perustelivat Tony Halmeen valintaa


Tony Halme (Ludvig Borga) on kuitenkin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalainen, joka WWE:ssäkin asti vaikutti.

Tokihan ”Kuningas voittamaton” kärsi henkilökohtaisessa elämässään monista vaikeuksista, jotka loppujen lopuksi veivät hänen henkensäkin, mutta jos keskittyisi vain näihin ihmisen demoneihin, jotka mukana ovat kulkeneet, lyhenisi jokainen Hall of Fame -lista rajusti.

Halmeen WWE (silloin WWF) -uran lisäksi mies viihdytti meitä Gladiaattorit-ohjelmassa, omassa Viikinki-ohjelmassaan sekä osallistui Suomen politiikkaan kansanedustajana vuosina 2003–2007.

Smarkside on kuitenkin suomalaisille painifaneille suunnattu sivusto, eikä meiltä täältä kotimaasta löydy ihan hirveästi painiin liittyviä henkilöitä, jotka nuo kriteerit täyttäisi. Olisihan se hienoa saada nyt sinne edes yksi tämän kansan kasvo, ennen kuin kunniaseinä täyttyy Jenkkien ja Japanin sankareista, joten eikö se nyt olisi vain sopivaa, EI, suorastaan runollista, että ”Viikinki” olisi Smarksiden ensimmäinen Hall of Fame -jäsen?

”No eihän nää kusipäät ymmärrä mitään perkele mitä täytyis tehdä” –Ludvig Borga, 1993

JazzhandZ


Smarksiden Hall of Fameen kuuluu ehdottomasti kansainvälisesti menestynein suomipainija. Oli hän sitten Herb Abramsin Viking tai Finland Thor, WWF:n Ludvig Borga tai esiintyi omalla nimellään, Tony Halme, hän ehti muutamassa vuodessa saamaan todella paljon aikaan. Päälle vuosi Otto Wanzin CAW:n raskaansarjan mestarina, sekä 20 päivää NJPW:n tag-mestarina Scott Nortonin kanssa ovat kovia saavutuksia, mutta luultavasti kovin on Survivor Series 1993 pääottelussa otteleminen. Ludvig Borga sai lyhyeksi jääneellä WWF-urallaan suorastaan yläkortin pushia – feudin ”uutta Hogania”, Lex Lugeria vastaan, sekä onnistui jopa katkaisemaan Tatankan voittamattoman putken tasan yhdellä sormella.

Oliko Ludvig Borga hyvä? Ei. Hän oli kasa kiehuvaa paskaa. Yksi kankeimmista ja tylsimmistä brawlereista ikinä. Mutta mitä väliä sillä on? Hän on parasta, mitä meillä on.

Ja pakko mainita: sanoi kuka tahansa mitä, niin Borgan promot on kultaisia.

”No eihän nää kusipäät ymmärrä mitään perkele mitä pitäis tehä.”

les_pebles


Onhan Ludvig Borgan pakko olla Hall of Fame jäsen jos hänen mukaansa nimetään Smarksiden palkinnot. Aina Hall of Fame aloitetaan aina vanhimmista alan tekijöistä, joten niin se kuuluu kai tehdä nytkin. Eihän Ludvig Borga välttämättä muuten olisi niin tärkeä, mutta kyllä omassa Hall of Famessa kuuluu olla oman kotimaan tähdet enemmän esillä, sillä ei niitä muualla esille välttämättä tuoda. Niin kauan kun Smarkside pitää vuosittaisen palkintonsa Ludvig Borgan nimeen niin kuuluu Ludvig Borgan olla tässä Smarksiden Hall of Famessa. Muuten voisi sitä pitää farssina miten Ludvig Borgan nimeä käytetään tässä palkinnossa.

– Alfred


Kuva: WWE

Lisää...
Smarkside

Smarkside

Eläköön showpaini!

Previous post

Salomon Strid voitti Pohjoismaiden mestaruuden Ruotsissa: "Levittäkää punainen tervetulomatto – teidän poika tuo kultaa matkassaan!"

Next post

Toimitus valitsee: Riku Forsström pääsee Smarksiden kunniagalleriaan

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.