FCFReportaasit

Spandex Sapiens Afterparty: ”Oudot petikaverit”

Kuvat: Timo Muilu


 

Helsinki, Gloria 5.11.2015. Spandex Sapiens, tuo vuosikausia odotettu dokumentti kotimaisen showpainin pioneerin Michael ”StarBuck” Majalahden värikkäästä elämästä ja urasta, esitettiin ensimmäistä kertaa yleisölle 5.11.2015. Näytös järjestettiin Helsingin Maxim-elokuvateatterissa osana Night Visions -festivaalia, joka on Pohjoismaiden suurin kultti-, kauhu- ja genre-elokuviin keskittyvä tapahtuma. Historiallisen ensi-illan kruunasi luonnollisesti jatkobileissä nähty FCF:n painishow, joten kun elokuvan lopputekstit olivat rullanneet ja tekijäkaarti vastaillut yleisön esittämiin kysymyksiin, oli aika suunnistaa Kluuvikadun valkokankaan loisteesta Pikku-Roballe kulttuuriareena Glorian uumeniin.

Gloria on toiminut näyttämönä useille painitapahtumille (viimeksi vuonna 2009), mutta itselleni tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin painia kyseisessä lokaatiossa seuraamaan – ja kyseessähän oli mitä mainioin tila painimiselle! Näkymät olivat hyvät niin alakerran penkeiltä sekä varsinkin yläkerran parvelta, ja kehälle löytyi riittävästi tilaa salin keskeltä. Tunnelma oli tiivis ja intiimi, mutta samanlaista ahtauden tuntua ei leijunut ilmassa kuin vaikkapa yökerho Pressassa, jossa saa jatkuvasti jännittää, milloin joku painijoista kolauttaa kallonsa kaiuttimiin tai valoihin. Ehdotonta plussaa myös siitä, että painijat saapuivat näyttävästi kehään salin estradilta kunnollisten valojen loisteessa eivätkä vain ilmestyneet esiin jostain siivouskomerosta. Glorian seiniltä löytyi myös kolme isoa ruutua, joista nähtiin painijoiden valokuvia sisääntulojen aikana sekä sodanjulistus ensi keväälle – järjestyksessään jo kymmenennen Talvisota-tapahtuman upea hypevideo. Puitteet toivat mieleeni länsinaapurin GBG-promootion lavasteet (tosin vaatimattomammassa mittakaavassa), joita on tullut katseltua YouTubesta kateudesta kihisten. Kirsikkana kakun päällä nähtiin katosta laskeutuva mikrofoni, johon kehäkuuluttaja Leo Lemmetty tarttui kuulutusten aikana. Juuri näin!

FCF:n tutun tunnuskappaleen ja Lemmetyn perinteisen uusien katsojien briiffauksen jälkeen kaiuttimista tärähti adrenaliinia nostattava sporttirockin klassikkokipale ”Eye of the Tiger”, jonka säestämänä kehään nousi kukapa muukaan kuin illan päätähti StarBuck. Jo Maximin Q&A-sessiossa alkanutta sanasotaa jatkettiin siis heti tapahtuman alussa, ja hieman yllättäen illan pääotteluna mainostettu matsi toimikin show’n avaajana StarBuckin ja Jessica Loven hypätessä valkokankaalta kehään.

Vaikka StarBuck onnistui pääsemään hieman niskan päälle, ottelun alku sujui tasaisissa merkeissä Jessican väläytellessä vastaiskujaan kokemuksensa tuomalla varmuudella. Lupaavasti alkanut matsi sai kuitenkin pian odottamattoman käänteen, kun ottelijoiden kimppuun vyöryi valtava massakeskittymä – Musta Aukko. Ryhmittymän johtaja (sekä Jessican vanha arkkivihollinen) King Kong Karhula oli saanut tarpeekseen ja päättänyt nousta jälleen FCF:n korkeimmalle huipulle. Karhula puhui nimenomaan vain omasta nousustaan, ja tämäkös sapetti Mustan Aukon muita jäseniä, etenkin ryhmän mielipuolista manageria Herra Tapaturmaa. Tiimi vaikutti jo saavuttaneensa kriittisen pisteensä ja halkeavan liitoksistaan mutta onnistui kokoamaan rivinsä StarBuckin ja Jessican yhdistäessä voimansa yhteistä vihollista vastaan – siinäpä vasta ”oudot petikaverit” kuten vanha ottelumuoto tämän liittouman ilmentäisi. Kaksikko haastoi Karhulan ja Pyöveli Petrovin joukkeotteluun, ja toimitusjohtaja ”Tuho” Torvinen näytti hyväksyvästi peukkua kehän laidalta. Playa!

 

fcf_spandex_sapiens_afterparty_starbuck_jessicalove_karhula_petrov

 

Musta Aukko ei kuitenkaan ollut tehokkuudestaan huolimatta enää entisensä. Karhula painoi päälle kuin raivo härkä ja oli valmis haalimaan kaiken kunnian itselleen eikä suostunut vaihtamaan Petrovia kehävuoroon tämän pyynnöistä huolimatta. Lopulta tulistunut Pyöveli läpsäisi Karhulaa selkään vaihtaen näin itsensä väkisin kehään. Petrovin uhriksi joutui Jessica, jota Karhulan rajut otteet sekä tuomarin selän takana heilahtanut Herra Tapaturman rottinkikeppi olivat jo ehtineet tovin pehmittää. Sitkeä Jessica ottikin vastaan suurimman osan Mustan Aukon kurituksesta, mutta lopulta onnistunut vaihto StarBuckin kanssa käynnisti intensiivisen loppumyllytyksen; painijoita sinkoili kaaottisesti ympäri kehää. Kaiken vyörytyksen keskellä Jessica onnistui saamaan Pyövelin pään vadille, ja lyöty Musta Aukko joutui palaamaan häntä koipiensa välissä takahuoneeseen sisäistä konfliktiaan selvittelemään. Voittoisa joukkue puolestaan jäi vielä hetkeksi kehään, jossa StarBuck antoi Jessicalle tunnustusta tämän periksiantamattomuudesta yleisön osoittaessa suosiotaan niin sateenkaaren sankarittarelle kuin Kanadan kapinalliselle.

Onnistunut avaus tapahtumalle niin tarinankerronnan kuin kehätoiminnan kannalta. Mustan Aukon yllätyshyökkäys oli mielenkiintoinen, ja Karhulan todennäköistä paluuta soolouralle odotetaan vesi kielellä ainakin Smarksiden toimituksessa. StarBuckin ja Jessican saagan ympyrä ei tässä ehkä vielä totaalisesti sulkeutunut, mutta ehkäpä Spandex Sapiensin jatko-osa on jo tekeillä?

Seuraavaksi oli luvassa nuorten kollien reviiritaistelu, kun muutamassa vuodessa itsensä FCF:n vakiokalustoksi sekä tasaisen koviksi suorittajiksi nousseet Mikko Maestro ja Ricky Vendetta kohtasivat toisensa. Huuliveikkona tunnetulla Maestrolla oli mukanaan rulla vessapaperia tuliaisena ”Shitty” Vendetalle, jota Mikko ”Klassikon” hupailut eivät onnistuneet huvittamaan – toisin kuin yleisöä.

 

fcf_spandex_sapiens_afterparty_maestro_vendetta

 

Tämäkin matsi alkoi intensiivisellä rytinällä, joka tuntuu olevan Vendettan otteluissa nykyään jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Erilaiset heitot lähtevät Rickyltä todella komeasti, ja ottelu oli Vendettan hallussa viimeistään siinä kohtaa, kun Maestro tutustui kehätolppaan rajun törmäyksen muodossa. Mikko onnistui lopulta kuitenkin torjumaan Vendettan hyökkäykset ja sai iskettyä tälle Rock Bottomin, mutta selätys epäonnistui, sillä viekas Vendetta oli nostanut jalkansa kehäköydelle. Samassa ämyreistä kajahtivat Amorphiksen ”Black Winter Dayn” alkutahdit, ja näyttämölle asteli ”Häijy” Heimo Ukonselkä – villimies, jonka kanssa Maestro on selvitellyt välejään useamman kerran tämän vuoden aikana. Vendetta onnistui silloin yllättämään herpaantuneen Maestron ja pyöräytti tämän hartiat kanveesiin selätyksen ajaksi.

Ukonselkä saarnasi lyödylle Maestrolle kunnioituksen puutteesta, ja kauhulla odotan, minkälaista jälkeä syntyy, kun Heimo pistää Mikon tottelevaisuuskouluun. Maestro on jo kertaalleen piesty verille ja talutettu kehästä pois Heimon raivokkaan hyökkäyksen jälkeen, ja lähitulevaisuudessa on varmasti tiedossa brutaali ottelu. Voisin veikata, että kun kaksikko seuraavan kerran kohtaa, matsia ei käydä tavanomaisin säännöin. Kättä pidempää käytetään varmasti häikäilemättömästi hyödyksi.

Väliajan aikana tuli siirryttyä alakerran penkeiltä testaamaan yläkerran parven tarjoamia näkymiä kehään. Baaritiskiltä matkaan napattu mallasjuoma oli mennä väärään kurkkuun, kun alakerrassa alkoi yllättäen tapahtua. Kehään juoksi omituinen kaljupäinen herra hyppimään sekä pilkallisesti vinkumaan: ”Look at me, I’m a wrestler!” Toimitusjohtaja Torvinen saapui hoitamaan tilannetta, ja aikansa kutsumattoman vieraan suunsoittoa kuunneltuaan tempaisi tätä reilusti turpaan – ja tarjosi tälle paikan Rumble-otteluun! Välikohtauksen jälkeen olo oli kuin puulla päähän lyöty. Kuka, mitä, miksi?

Mutta koska show’n on jatkuttava, lavalle saapuivat luisevat punkkarit Jake ja Vili Luupää sekä miehet valkoisissa takeissaan – Tohtori Ioni ja HC Andersen. Ioni ja Andersen yhdistivät voimansa hiljattain ja kulkevat nykyään joukkueena, jonka nimi on The League of Extraordinary Gentlemen. Erinomainen paritus ja vielä erinomaisempi nimi!

 

fcf_spandex_sapiens_afterparty_andersen_ioni_luupaat

 

Ottelu kulki melko perinteisellä joukkuematsin kaavalla, josta ei juurikaan jäänyt jälkipolville kerrottavaa, vaikkei kohtaaminen missään nimessä huono ollut. FCF:n viimeisimmän koulutuserän kasvateista salakavalasti suosikikseni noussut Ioni oli jälleen ottelun valopilkku, ja tärähtänyt tohtori sai niljakkaan Andersenin kanssa Vilin ahtaalle kohdistaen iskunsa tämän polveen. Vili onnistui lopulta ryömimään kulmaukseensa ja päästämään Jaken vuoroon, mutta tämä ajettiin takaisin, koska tuomari ei nähnyt vaihtoa. Vili joutui siis palaamaan takaisin erikoisten herrasmiesten polviklinikalle. Luupäiden vastarinta huipentui lopulta molempien syöksyessä kehän laidalta ulkopuolella odottavien vastustajiensa päälle, mutta tästä huolimatta vastustajien tehokas tiimityöskentely oli rämäpäisille punkkareille liikaa: Ioni selätti Jaken voimakkaan yhteisliikkeen jälkeen.

Kun pöly laskeutui joukkueottelun jälkeen, vuorossa oli mielenkiintoinen naisten matsi. Kyseessä oli nimittäin Auroran ensimmäinen ottelu FCF:n kehässä sitten viimevuotisen Syyskuun Selkäsaunan. Vastaansa hän sai edellisessä Talvisodassa ryminällä debytoineen Reginan, josta vielä keväällä povasin Auroran manttelinperijää samantapaisen aseenteensa johdosta. Tulokas on kuitenkin vuoden mittaan noussut yleisön suosioon kamppaillessaan Mustan Aukon ehkäpä hulluinta jäsentä, Julia Kyytä vastaan. Nyt Regina oli jälleen uuden haasteen edessä, kun pohjoismaisen naispainin kärkinimiin kuuluva Aurora oli valmis näyttämään, kuka emäntä se tässä talossa määrää.

Ottelu sai räjähtävän lähdön, kun molemmat hakivat nopeaa voittoa näyttävällä selätysyrityksien sarjalla. Auroran kokemus näyttäytyi kuitenkin pian, silllä viekas punapää hämäsi niin vastustajaansa kuin yleisöä, jos ei nyt ihan Oscar-palkinnon, niin ainakin Jussi-patsaan arvoisella suorituksella. Aurora näet filmasi saaneensa tuettuun polveensa kovan iskun, ja kun huolestunut Regina erehtyi astumaan liian lähelle kanveesissa kituvaa vastustajaansa, napakka potku ohimolle antoi Auroralle tilaisuuden ottaa matsi hallintaansa. Likaisesta tempusta huolimatta nuori Regina onnistui lopulta yllättämään kokeneemman vastustajansa vierittämällä tämän hartiat nopeasti mattoon napaten näin tärkeän voiton vyölleen. Mielenkiintoista nähdä, miten Aurora tappioonsa suhtautuu ja miten hänen paluunsa vaikuttaa FCF:n naisrosteriin, joka Sara Elektran poistumisen myötä on pyörinyt käytännössä Reginan ja Julian voimin.

 

fcf_spandex_sapiens_afterparty_regina_aurora

 

Jäljellä oli enää Rumble-ottelu, ja kun tämä 20 painijan koitos oli päätetty säästää illan viimeiseksi otteluksi (ja kylmiä väreitä aiheuttanut Talvisodan hypevideo pyörähtänyt ruuduilla), selvää oli, että nyt ammutaan kovilla panoksilla. Tie kohti Talvisotaa – tuota Suomen omaa WrestleManiaa – oli alkanut, ja tämän ottelun voittaja kohtaisi Talvisodassa ”The Pink Clad, Spray Tanned Douchebag” Valentinen panoksena Vallun öljytyillä lanteilla keikkuva FCF:n mestaruus. Hauskaa myös huomata, kuinka paljon muutos voi saada aikaan. Kun battle royal -ottelussa kaksikymmentä painijaa kiipeää yhtä aikaa kehään, matsi tuppaa olemaan turhanpäiväinen vessatauko, jolla saadaan mahdollisimman monta painijaa korttiin. Vaan kun kehään noustaan minuutin välein, dynamiikka muuttuu täysin, ja ottelu kohoaa illan kohokohdaksi.

Ensimmäisenä otteluun saapui kokenut kehäkettu Stark Adder, ja seuraava ottelija oli melkoinen pommi. Pohjolan profeetta, TEUVO, laskeutui kuolevaisten pariin pakkaus jumalten juomaa kainalossaan, ja Rumble sai mielenkiintoisen alun, kun tämä vastapari kohtasi toisensa. Riemu ei kuitenkaan kestänyt kauan, kun Teuvo vähemmän yllättäen eliminoitui nopeasti seuraavien tieltä alta pois. Nämä seuraavat olivat Sly Sebastian sekä Ricky Vendetta, joka ei malttanut odottaa vuoroaan vaan ryntäsi kehään kesken ”Slaikan” sisääntulon syöksyen entisen senseinsä Adderin kimppuun.

 

fcf_spandex_sapiens_afterparty_rumble

 

Vanhan viidakon sananlaskun mukaan pidot paranevat, kun väki vähenee, mutta tällä kertaa tilanne oli päinvastainen. Kehä alkoi täyttyä, ja varsinkin Karhula teki läsnäolonsa harvinaisen selväksi saapuessaan paikalle. Myös Jami Aalto teki itseään näkyväksi tempuillaan, ja kun ”Lapin luchador” juoksi matossa nelinkontin makaavien osallistujien selkäin päältä yli, se iski tajuntaani – kaverihan on valkoihoinen Kofi Kingston!

Vendettan ja Adderin vihanpidon lisäksi myös muut konfliktit ujuttivat itsensä mukaan otteluun. Heimo Ukonselkä ja Mikko Maestro nousivat kehään peräkkäisillä numeroilla, ja molemmat olivat pian ulkona, kun Maestro kävi raivolla Heimon päälle – ja nujakointi jatkui vielä eliminoitumisen jälkeen. Myös Jessica oli lähtenyt mestaruusjahtiin, ja kun StarBuck ilmestyi myöhemmin verhojen takaa esiin, olisin voinut laittaa pääni pantiksi siitä, että he olisivat kehässä viimeisinä taistelemassa voitosta saaden näin illan draaman kaaren päätökseensä. Olisin kuitenkin pääni menettänyt, mutta tästä lisää hieman alempana.

Rumble-ottelut ovat mainioita alustoja yllättäville paluille, ja ennen Gloriaan astumista tulikin spekuloitua Kristian Kurjen paluumuutosta painikehiin. Harmillisesti Eric Saaden euroviisuhitti ei kuitenkaan lähtenyt soimaan minkään numeron kohdalla, mutta pari paluuta sentään nähtiin. Pukinmäen Snack Slamissa vilahtanut Dr. No avasi jälleen negatiivisen suhtautumisen praktiikkansa, joskaan ei ehtinyt kauan ottaa potilaita vastaan lentäessään nopeasti köyden yli. Myös toimitusjohtajana häärännyt ”Tuho” Torvinen oli vaihtanut pikkutakin trikooseen, ja aiemmin illalla kehään hypännyt kummallinen kaljupää sai kylmää kyytiä Kellokosken pormestarin käsittelyssä. Kiinnostaisi tietää, mikä tämä hemmo oli miehiään ja mitä hän ylipäätään paikalla teki, mutta ehkä tähän saadaan vastauksia joskus tulevaisuudessa. Toivottavasti.

 

fcf_spandex_sapiens_afterparty_rumble2

 

Myös viimeisenä kehään saapui erikoinen veto, nimittäin Mustan Aukon manageri Herra Tapaturma. Kajahtanut klovni romutti saapuessaan oman ennustukseni vetäisten Jessican hiuksista ulos kehästä ennen kuin oli itse edes ehtinyt sisään. Myös Petrov oli saapunut hetkeä aiemmin kehään, eivätkä Mustan Aukon saumat enää kestäneet ryhmittymän sisäistä painetta. Liittolaiset olivat nyt vihollisia, ja Karhula onnistui vetämään pidemmän korren, kun Petrov ja Tapaturma eliminoituivat muiden jäljellä olevien – kuten loppunelikkoon saakka sinnitelleen Stark Adderin – mukana. Lopulta viimeisenä kehässä seisoi juurikin Karhula, kun yllättävänä loppuratkaisuna tämä ihmistankki eliminoi illan päätähden StarBuckin.

Voitokas Karhula ei voinut peitellä iloaan ansaitsemastaan mestaruusottelusta, ja samassa yleisöstä alkoi rytmikäs huuto ja taputus: ”Parempi ku Vallu!”

Yhdyn mukaan kuoroon. Koska asiahan nyt vaan on niin.

 


 

FCF järjestää seuraavan tapahtumansa Helsingin yökerho Pressassa lauantaina 16. tammikuuta 2016 klo 18.00. Vuoden suurin show, Talvisota X, järjestetään puolestaan Töölön kisahallissa Helsingissä 19.3.2016 klo 20.00. Liput: tiketti.fi. Lisätietoja: wrestling.fi

 

Lisää...
Ville Vuohtoniemi

Ville Vuohtoniemi

Rauha, rakkaus, showpaini.

Previous post

Fave Five – 11/2015

Next post

Joulukalenteri 2015: Luukku 1

1 Comment

  1. MarkusS
    01.12.15 at 22:37 — Vastaa

    Thänksistä!! Olipas mukavata lukea hyvä selostus tapahtumasta! Joskos pääsisin itsekkin täältä Napapiiriltä käymään seuraavassa FCF-showssa.
    -MarkusS

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.