Arvio: NWA TNA Weekly PPV #13
Päivämäärä: 25.9.2002
Sijainti: Nashville, Tennessee (TNA Asylum)
Vuorossa oli syyskuun viimeinen TNA:n ppv. Selostajinamme jälleen kerran Mike Tenay ja Don West.
Singles Match
Amazing Red vs. Sonny Siaki
Illan openerisssa kohtasivat Amazing Red ja Sonny Siaki. Siaki oli edellisessä show’ssa tehnyt hetkeksi jonkinlaisen asenteenmuutoksen, kun hän oli palannut yhteen Flying Elvis -joukkuekaverinsa Jorge Estradan kanssa ja otellut joukkuemestaruus-Gauntletissa. Samalla hän oli myös julistanut kaikkien X-Divisioonalaisten yhteistyötä ja vaatinut kaikkia auttamaan Lynniä mestaruusottelussa The Truthia vastaan. Tämä kaikki osoittautui kuitenkin illan lopussa bluffiksi, sillä Siaki aiheutti Lynnille tappion tuossa Truthia vastaan käydyssä ottelussa. Nyt hän saapui paikalle ensimmäistä kertaa ilman Flying Elvis -asustettaan, jonka hän oli myöhemmin illalla nähdyn videon perusteella polttanut. Siaki oli siis lopullisesti eronnut Elviksistä ja jättänyt Jorge Estradan sekä Jimmy Yangin oman onnensa nojaan.
Pätevä avaus illalle ja minun suosikkiotteluni tästä show’sta. Jälkimmäinen huomio tosin kertoo enemmän koko show’n tasosta kuin tästä ottelusta. Red pääsi taas näyttämään, kuinka hurjiin high flying -liikkeisiin hän pystyy parhaimmillaan. Edes TNA:n X-Divarista ei löydy montaa kaveria, jotka pystyvät loikkimaan yhtä korkealle, yhtä näyttävästi ja ennen kaikkea yhtä sulavasti. Tässäkään ottelussa Rediltä ei nähty yhtään botchia, vaikka hän veti todella vaikean näköisiä Springboard-loikkia ja vastaavia. Sonny Siaki oli toki oma vakuuttava itsensä tässä kamppailussa jyrätessään Redin useaan otteeseen kanveesiin voimaliikkeillään. Erilaiset tyylit sopivat tässä kamppailussa hyvin yhteen, ja lopputuloksena oli hyvä opener – vaikkeikaan mitenkään erityisen huikea.
* * *
NWA Tag Team Championship
Tables Match
Chris Harris & James Storm (c) vs. Brian Lee & Ron Harris
Edelleen ilman pätevää joukkuenimeä vailla olevat Chris Harris ja James Storm olivat tehneet odottamattoman ja nousseet NWA:n uusiksi joukkuemestareiksi, vaikka Brian Leen ja Ron Harrisin jykevä joukkue oli jo todella lähellä napata vyöt itselleen. Nuorukaiset Harris ja Storm olivat vihdoin alkaneet löytää kunnolla yhteisen sävelen, ja he olivat edelleen joukkueottelussa voittamattomia. Nyt he joutuivat heti ensimmäisessä mestaruudenpuolustuksessaan tiukan paikan eteen, kun vastaan asettuivat samaiset Brian Lee ja Ron Harris. Stipulaationa oli Tables Match, ja voittaja olisi se, joka saisi ensimmäisenä laitettua vastustajansa pöydästä läpi.
Ensimmäisellä kerralla Harris & Storm vs. Harris & Lee oli vielä ihan mielenkiintoinen kohtaaminen, koska Chris Harris ja James Storm pääsivät tuossa ottelussa näyttämään kunnolla taitojaan ja osoittamaan pystyvänsä painimaan järkevästi myös isokokoisten vastustajien kanssa. Tuolloin myös Leen ja Harrisin joukkue oli vielä uusi juttu, joka jaksoi kiinnostaa. Nyt Lee ja Harris ovat olleet jo mukana monena viikkona, ja totuus tuon kaksikon järkyttävästä kankeudesta on taas palannut mieliini. Asiaa ei auttanut sekään, että heidät buukattiin taas hallitsemaan tätä ottelua aivan liian pitkän aikaa. Ottelun buukkaus pöytien osalta oli muutenkin todella typerää. Leellä ja Harrisilla oli aitiopaikkoja ottelun päättämiseen vaikka kuinka monta pitkin ottelua. Onneksi Chris Harris ja James Storm edes jaksoivat yrittää kovasti. Heidän kovan työntekonsa ansiosta ottelu ei ollut täyttä kuraa, vaikka aika heikoksi tämä jäikin. Menkää pos Lee ja Ron.
* ½
Tässä välissä nähtiin NWA World Heavyweight -mestari The Truthin promo. Truth jatkoi promojaan siitä, mihin hän viime kuussa oli jäänyt. Truthin mukaan NWA-TNA on yksi rasismin pesäke, jossa mustia painijoita syrjitään. Hän ei toki edelleenkään ilmaissut asiaa yhtä suorasti vaan kaikenlaisilla näppärillä kiertoilmaisuilla. Tämän väsyttävän ja itseääntoistavan promottelun keskeytti Truthin entinen joukkuepari BG James, jonka mielestä Truth voisi pitää turpansa kiinni. Hetken aikaa miehet haukkuivat toisiaan, ja lopulta James antoi Truthille pataan. Semmoista.
NWA X Division Title Shot
2 out of 3 Falls Match
AJ Styles vs. Lo Ki
Stylesistä oli tullut viikko toisensa jälkeen koko ajan ylimielisempi. Nyt hän kohtasi vanhan kiistakumppaninsa Lo Ki’n 2 out of 3 Falls Matchissa, jossa ratkaistiin seuraava ykköshaastaja X Division -mestaruudelle (nyt tuota vyötä oli ihan virallisesti kaikissa papereissakin alettu kutsua tuolla nimellä alkuaikojen X-mestaruus -nimityksen sijaan). Molemmat miehet olivat entisiä X Divisioonan mestareita ja varmoja voitostaan.
Tämä oli toinen Stylesin ja Ki’n Singles-ottelu TNA:ssa ja samalla jo toinen kerta, kun näiden ottelu jäi hieman pettymykseksi. Styles ja Ki ovat niin uskomattoman loistavia painijoita, ja he ovat olleet yhdessä mukana TNA:n toistaiseksi parhaissa otteluissa. Siitä huolimatta joku näiden kahden keskinäisissä otteluissa mättää. Ei tämäkään siis missään tapauksessa ollut huono ottelu. Ei, kyseessä oli ehdottomasti hyvä ja viihdyttävä X-Divarilaisten ottelu, jossa nähtiin monia hienoja liikkeitä ja vaihtelevia tilanteita. Siitä huolimatta ottelu jäi vain hyväksi, suurin piirtein samalle tasolle kuin opener. Loppuvaiheet olivat jopa heikompia kuin openerissa. Kiinnostaisi tietää, mikä näiden kahden 1 vs. 1 -otteluiden mättämisen syy on, koska kaiken järjen mukaan kyseessä pitäisi olla vähintäänkin ****-ottelu, mutta nyt ylletään vain ***-tasolle.
* * *
Tag Team Match
Elix Skipper & Brian Lawler vs. Scott Hall & Syxx-Pac
Brian Lawler oli ilmeisesti luopunut Jeff Jarrettille vihoittelusta sen jälkeen, kun Jarrett oli sanonut, ettei hän ollut tehnyt mitään Lawlerin tyttöystävän kanssa. Hieno kaveri tämä Lawler, kun ensin viikkojen ajan yrittää jokaisessa mahdollisessa tilanteessa piestä Jarrettin hengiltä mutta lopettaa koko kostoaikeensa siinä vaiheessa, kun Jarrett pääsee ensimmäistä kertaa sanomaan, että hänellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Joskus kaipaisin vähän lisää logiikkaa tähän TNA:n menoon. No, nyt Lawler oli siirtänyt Jarrettille vihoittelun siihen, että hän kohteli tyttöystäväänsä Aprilia kuin halpaa makkaraa. Lawler oli edelleenkin varma, että April petti häntä jonkun kanssa. April ei kuitenkaan ollut Lawlerin ainut huoli, sillä edellisen viikon Gauntlet Matchissa hän oli raivospäissään mennyt eliminoimaan Syxx-Pacin ottelusta, vaikka hänet oli eliminoitu jo aikaisemmin. Syxx-Pac ei tätä tietenkään sulattanut, vaan hän vaati ottelun Lawleria vastaan. Lopputuloksena oli joukkuekohtaaminen, jossa Pacin joukkuepari oli luontevasti Scott Hall ja Lawlerin joukkuepari ei-niin-luontevasti Elix Skipper.
Syxx-Pac ja Skipper pelastivat tämän ottelun edes jollain tavalla. Pac liikkui paljon paremmin kuin olisin odottanut, ja hän jopa pysyi taidokkaan Skipperin tahdissa ilman kummempia ongelmia. Scott Hall puolestaan ei ollut lähelläkään omaa parasta tasoaan, vaan hänen otteensa olivat aikamoisen vaisuja. Lawler taas keskittyi suurimman osan ottelustaan ringsidellä olleeseen tyttöystäväänsä, ja juuri tuon kuvion buukkaaminen ottelun keskipisteeseen söi todella paljon koko ottelun kiinnostavuutta. Ei hirveästi nostanut fiilistä, kun painin sijaan nähtiin parin minuutin ajan vain Lawleria huutamassa Aprilille. Kokonaisuutena siis aika sekava ottelu, joka oli kuitenkin ihan ok Syxx-Pacin ja Elix Skipperin ansiosta. Ottelun post match -meininki oli taas kuin suoraan aivopierujen kuningasajoista. Jeff Jarrett ryntäsi paikalle eliminoidakseen NWA World Heavyweight -mestaruuden muut haastajat, ja niinpä hän niputti Scott Hallin ja Syxx-Pacin kanveesiin. Tässä ei toki ollut vielä mitään, mutta tässä urotyössä häntä auttoivat Elix Skipper ja Brian Lawler. Lopulta kolmikko tuuletteli yhdessä kehässä. Kenellekään (edes selostajilla) ei tullut mieleen mainita vielä aivan äskettäin päällä ollutta vihanpitoa Lawlerin ja Jarrettin välillä. Argh.
* *
Ennen seuraavaa oikeaa ottelua kehään saapui jälleen kerran ihana Miss TNA Bruce. Olin jo kelata koko roskan, kunnes helpotuksekseni sain huomata, että tällä viikolla Bruce ei otellut virallista ottelua. Haasteen hän kyllä jätti, mutta siihen yritti vastata TNA:n lipunmyyjä, noin 70-vuotias mummeli Sarah the Ticket Lady. Tällöin paikalle saapui Don Harris estämään Sarahin osallistumisen. Voi harmi. Voisiko tämä angle jo loppua?
Singles Match
Kid Kash vs. Jorge Estrada
Jimmy Yang oli taas jollain Japanin-kiertueella, joten Jorge Estrada joutui edustamaan Flying Elviksiä yksin. Nyt heitä kai voi vihdoin nimittää ihan virallisesti faceiksi, kun Sonny Siaki oli lopullisesti eronnut porukasta ja Estradakin otteli nyt heel-painijaa vastaan. Ennen ottelua Estrada vannoi vielä Siakille kostoa ja kertoi tahtovansa kohdata tämän 1 vs. 1 -ottelussa.
Aika tiivis ottelu, jolle oltaisiin aivan hyvin voitu antaa reippaasti enemmänkin aikaa. Nyt ottelu jäi vähän vajaaksi, koska siinä siirryttiin varsin nopeasti lopetukseen. Se ei kuitenkaan poista sitä, että muuten ottelu oli oikein viihdyttävää katsottavaa ja jälleen kerran hieno osoitus TNA:n alkuaikojen huikean laajasta X-Divisioonasta. TNA pystyisi vaikka täyttämään koko lähetyksensä X-Divisioonalaisten viihdyttävillä otteluilla. Estrada ei tosin ole mitään X-Divarin kirkkaimpia tähtiä, mutta hyvin hän tässä pysyi Kashin vauhdissa mukana. Sen sijaan Kash on tehnyt todella vakuuttavaa työtä TNA:ssa. Tämä ottelu oli tasoltaan kuitenkin siis vain ihan mukava, sillä korkeammalle tasolle oltaisiin vaadittu enemmän aikaa ja kunnon taistelumeininki.
* * ½
NWA X Division Championship
Lumberjack Match
Jerry Lynn (c) vs. The Truth
Tämä oli jatkoa edellisen viikon Main Eventille, jossa Lynn hävisi NWA World Heavyweight -mestaruusottelun Truthille sen jälkeen, kun Sonny Siaki oli sekaantunut otteluun halpamaisesti. Lynn oli niin varma siitä, että hän voittaisi Truthin rehellisessä kamppailussa, että hän laittoi peliin tähän uusintaotteluun oman mestaruutensa, joka tosiaan tunnettin tästä lähtien virallisestikin X Division -mestaruutena. Tukkijätkinä kehän laidalla toimivat paikalla olleet X-Divarin painijat.
Toisena viikkona peräkkäin Lynn ja Truth ottelivat ihan kivan ottelun. Lienee hyvä vain jo tässä vaiheessa hyväksyä, että nämä kaksi eivät mitään klassikkoa keskenään ottele. Tästäkään on paha sanoa, mikä olisi erityisesti vaatinut korjattavaa, mutta kokonaisfiilis oli vain hiukan valju. Periaatteessa ihan hyvää painia ja pari kivaa liikettäkin molemmilta, mutta ei sitten kuitenkaan mitään tajunnanräjäyttävää. Kai tätä voisi kuvailla vähän sellaiseksi tv-otteluhenkiseksi. Molemmat ehkä säästelivät parempia otteitaan jotain toista päivää varten. Kuten sanottua, ei tässä silti suurta vikaakaan ollut, joten kokonaisuutena ihan jees X-Divisioonan mestaruusottelu vaikkei lähelläkään parhaita otteluita, joita kyseisestä vyöstä on nähty.
* * ½
Singles Match
Jeff Jarrett vs. BG James
Illan Main Eventinä oli kahden pitkän linjan veteraanin kohtaaminen, josta en tosin itse ollut kovinkaan innoissani. Toisaalta kai tämä oli jossain vaiheessa nähtävä, joten parempi aikaisemmin kuin myöhemmin. BG James oli siis tehnyt TNA-debyyttinsä edellisellä viikolla nimenomaan suojellakseen isäänsä Bob Armstrongia, jota vastaan Jarrett oli usean viikon ajan rähinöinyt. James oli myös ilmoittanut haluavansa päästä ottelemaan NWA World Heavyweight -mestaruudesta, jonka perässä Jarrett oli ollut heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Jarrettilla oli siis kaksi syytä koittaa pyyhkiä James pois TNA-kartalta.
Aika vaisu Main Event illalle. Miksi Jarrett ja James saivat mäiskiä toisiaan ottelun alussa terästuoleilla aivan vapaasti, mutta ottelun loppupuolella diskausta varottiin ihan normaalilla tavalla? Ärsyttää tällainen, kun logiikassa ei ole mitään järkeä, vaikka tuolimäiskiminen itsessään olikin keskimääräistä parempaa antia tässä ottelussa. Muuten James ja Jarrett vetivät ihan ok:n ottelun, jollainen on hyvin helppo kuvitella näiden kahden välille vuonna 2002. Ei mitään suurta tai yllättävää mutta ei mitään järkyttävän kamalaakaan. Ottelun laatu heikkeni kuitenkin vielä asteen verran siinä vaiheeessa, kun loppupuolella soppaan piti tunkea täysin turhia sekaantumisia. Koko lopetushässäkät ja erityisesti ottelun lopetus olivatkin sitten aika onnetonta meininkiä. Niinpä tästä ottelusta jäi lopulta aika heikko fiilis.
* ½
Heikoksi jäi TNA:n anti tälläkin viikolla. Emmekö me voisi vain palata takaisin siihen yhteen ppv:hen, jossa meininki oli aivan erilaista kuin näissä muissa lähetyksissä? Tämä ppv oli vieläpä ehdottomasti heikompi kuin suurin osa TNA:n ppv:eistä tähän mennessä. Viimeviikkoisen räpellyksen tämä voitti sentään sillä, että useimmat ottelut olivat ihan katsottavia ja että sekään mahtui pari hyvääkin. Silti kokonaisvaikutelma tästä show’sta oli todella vaisu. Esimerkiksi ensimmäinen ppv oli ehkä otteluiden laadultaan tätäkin heikompi, mutta se sytytti innostuksen ja jännityneisyyden. Tämä vain turrutti mielen ja sai toivomaan enemmän WWE:n ppv:eitä. Juonikuviot ovat monilta osin loogisia mutta ne joko junnaavat liikaa paikallaan tai sisältävät liikaa WWE/WCW-rejectejä. Ja mikä ihme tämä hässäkkä Lawlerin ja Jarrettin välillä oli? Huoh. Kokonaisuutena Kehno. Toivon jatkolta parempaa.
Alkuperäinen kirjoitus julkaistu 28.4.2013
No Comment