Arvio: WWF In Your House 11: Buried Alive

Sijainti: Indianapolis, Indiana (Market Square Arena)

Päivämäärä: 20.10.1996

Yleisömäärä: 9 649

Katso tapahtuma WWE Networkissa!

Tämänkertaisen In Your Housen liikanimi on peräisin tapahtuman pääottelusta eli ellen aivan väärässä ole, niin WWF:n ensimmäisestä Buried Alive Matchista. Ennen tuota kovaa main eventiä saimme nähdä kuitenkin paljon muuta. Ensimmäisenä tietenkin selostajamme Vince McMahonin, Jerry ”The King” Lawlerin ja Jim Rossin seisomassa kehän laidalla.

Tämä tapahtuma kannattaa katsoa ihan jo senkin takia, että on todella hauskaa nähdä Jim Ross vetämässä näin räikeää heel-roolia. En osaa tätä Rossin hahmonkehitystä kauhean hyvin selittää, mutta yritetään. Kaikki alkoi, kun JR ”shoottasi” (eli esitti puhuvansa ohi käsikirjoituksen) siitä, kuinka huonosti WWF oli kohdellut häntä ja kuinka hän oli mukamas ollut vastuussa siitä, että monet painijat olivat lähteneet WWF:stä. Hän kuitenkin lupasi tuoda Dieselin ja Razor Ramonin takaisin omina eturivin miehinään. Tietenkään Hall tai Nash eivät palanneet, koska he työskentelivät WCW:ssä, mutta koska WWF omisti oikeudet Dieseliin ja Razor Ramoniin, WWF pisti uudet miehet (Rick Bognerin ja Glen Jacobsin eli siis Kanen) televisioon samoilla hahmoilla. Tuo kuvio ei kuitenkaan toiminut ollenkaan odotetusti eikä kaksikko niittänyt koskaan merkittävää mainetta, ja he katosivat televisiosta vuoden 1997 alkupuolella. Samoin JR:n heel-aika loppui vuodenvaihteen aikoihin. Kylläpä WWF menetti potentiaalisen heel-selostajan JR:ssä.

Singles Match

Hunter Hearst Helmsley vs. Steve Austin

JR:n uusi hahmo on niin mielenkiintoinen juttu, että siitä jaksaisi turista vaikka kuinka kauan, mutta ehkä välillä sitten itse otteluihinkin. Ajatellen pari vuotta eteenpäin, niin kyllä tämä PPV aikamoisella ottelulla aloitettiin. Steve Austin vs. Triple H. No, tässä vaiheessa ottelun suuruutta pienensi useampikin asia: ensinnäkin kumpikin kavereista oli pahiksia, toiseksi takana ei ollut oikeastaan minkäänlaista feudia, ja Helmsleykin oli vasta alkamassa saada uudestaan pushia Curtain Callin jälkeen (tämä oli miehen ensimmäinen PPV-esiintyminen sitten In Your House 8:n) feudaamalla Mr. Perfectiä vastaan. Mr. Perfect näyttelikin ottelussa merkittävää roolia saapuen ensin häiritsemään Hunteria ja myöhemmin vielä sekaantumalla otteluun hyökäten molempien painijoiden kimppuun. Tämähän oli muuten vuoteen 2002 asti viimeinen PPV, jossa Perfect oli mukana. Ei tosiaan heel vs. heel -otteluna ollut paras openerin rooliin. Lisäksi ottelun tausta ja Perfectin sekaantumiset rokottivat ottelun laatua, mutta toisaalta olihan tämä silti viihdyttävä ja jännä brawli, ja Perfectin osallistuminen piti yleisön hereillä. Hyvä alku siis tapahtumalle, varsinkin kun miettii, miten suuria näiden kahden ottelut tulivat olemaan vuonna 1999 ja myöhemmin. Noista otteluista tässä kuitenkin jäätiin laadullisesti.

Arvosana: * * *

WWF Tag Team Championship

The Smoking Gunns vs. Owen Hart (c) & The British Bulldog (c)

Tämä oli revanssi SummerSlamista, jossa Owen ja Bulldog olivat voittaneet mestaruusvyöt Smoking Gunnsilta. Samalla Sunny, jonka motivaatio manageroida joukkueita oli aina ollut nimenomaan mestaruusvyöt, oli hylännyt Smoking Gunnsin. Bart Gunnia tämä ei pahemminkaan haitannut, mutta Billy Gunn oli sen sijaan aivan lääpällän Sunnyyn, ja hänen syynsä koittaa saada mestaruusvyöt takaisin oli saada samalla Sunny takaisin. Itse ottelu oli aika lailla toisinto edellisen PPV:n ottelusta. Ongelmana oli jälleen se, ettei kumpikaan joukkueista ollut pahemmin yleisön mieleen (vaikka tässä alkoi olla jo selviä merkkejä Gunnsin hajoamisesta ja Bartin muutoksesta faceksi). Paini oli kuitenkin taas ihan mukavaa: semmoinen mihin tämmöisessä alle kymmenminuuttisessa ottelussa kaksi taidokasta painijaa saavat Gunnsin kannettua. Joka tapauksessa parempaan suuntaan oltiin joukkuedivarissa menossa.

Arvosana: * * ½

Tässä välissä nähtiin heel-JR:n promo. Ross oli nimittäin tämän ottelun jälkimaininkeihin mennessä kyllästynyt täysin siihen, että hänen mikkinsä oli toiminut epätasaisesti koko tapahtuman ajan, ja JR syytti nyt Vinceä siitä, ettei tämä antanut Rossin puhua suutaan puhtaaksi lähetyksessä. Tuo oli muuten ensimmäisiä viittauksia WWF:n lähetyksissä siihen, mikä McMahonin rooli todellisuudessa WWF:ssä oli. Lopulta JR vielä sanoi, että tulevassa Raw’ssa Bret Hart tekee paluunsa WWF:ään, ja siitäkin voidaan kiittää ainoastaan häntä – ei ketään muuta. Luojalle kiitos, että palannut Bret Hart oli sentään ihan oikeasti Bret eikä ”Dieselin” tai ”Razorin” kaltainen kopio. Ross myös ilmoitti, että koska Vince ei selvästikään halua hänen selostavan tätä PPV:tä, ei hän enää jatka loppulähetyksen ajan selostusta. Ja näin JR poistui tältä erää paikalta. Hieno promo. Rakastan heel-JR:ää.

WWF Interconteinental Championship

Goldust vs. Marc Mero (c)

Edellisen kerran Intercontinental-mestaruus oli ollut PPV:ssä esillä In Your House 9: International Incidentissä. Sen jälkeen siis IC-mestari Ahmed Johnson loukkaantui oikeasti, ja kayfabessa Johnsonin loukkaantuminen pistettiin WWF:ssä samalla debyyttinsä tehneen Faarooq Ashadin hyökkäyksen syyksi. Niinpä IC-vyö oli omistajaa vailla, ja siitä järjestettiin turnaus, jonka voitti Marc Mero. Nyt Mero sitten puolusti mestaruuttaan Goldustia vastaan. Selostustiimiin liittyi tämän ottelun ajaksi Mr. Perfect paikkaamaan JR:ää, ja näin tämä on viimeinen kerta, kun Perfect selosti WWF:n PPV:ssä. Mero ja Goldust olivat kohdanneet jo SummerSlamissa, ja nyt oli miekkosten toisen kohtaamisen aika. Itse sanoisin tätä jonkin verran paremmaksi kohtaamiseksi ja samalla myös Goldustin keskinkertaisten otteluiden putken katkaisijaksi (olen antanut jokaiselle Goldustin ottelulle In Your House 8:sta lähtien arvosanaksi kaksi ja puoli tähteä). Tämä oli nimittäin oikeasti aika mukava IC-mestaruusottelu, ja vaikkei mikään klassikon tapainenkaan, niin toimi osassaan hyvin: Mero näytti jälleen hyvältä nopeilla liikkeillään, Goldust veti roolinsa tyylikkäästi, ja IC-vyökin sai pitkästä aikaa PPV-puolustuksen.

Arvosana: * * *

#1 Contender’s Match

Sycho Sid vs. Vader

Tässä ottelussa selostamoon kolmanneksi jäseneksi saapui itse WWF-mestari Shawn Michaels, joka ei siis todella ottelut ollenkaan tässä PPV:ssä. Jännä ratkaisu WWF:ltä, mutta mikäs siinä kai. Sen sijaan saimme todistaa Vaderin ja toistaiseksi vielä facena pysytelleen Sycho Sidin kohtaamisen: voittaja kohtaisi Michaelsin Survivor Seriesissä. Itse ottelusta nyt ei ole kauheasti sanottavaa. Sid ei tunnetusti mikään Jumalan lahja painille ole, mutta Vader sen sijaan oli tähän aikaan vielä yksi parhaista isoista miehistä. Vaan eipä Vader tätä miksikään huippuotteluksi pystynyt kantamaan, mutta koska tämä osattiin pitää vieläpä sopivan lyhyenä, oli tämä paljon viihdyttävämpi kuin odotin. Toisaalta en odottanut tältä oikeastaan mitään, joten tuo ei vielä kauheasti sano. Siedettävä isojen miesten ottelu siis, mutta ei tosiaan sellainen, jonka useammin haluaisin katsoa. Ottelun jälkimainingeissa alkoi sitten jälleen näkyä merkkejä siitä, ettei ”Sycho” liikanimen omaava mies pidemmän päälle pysty olemaan hyvis.

Arvosana: * *

Buried Alive Match

Mankind vs. The Undertaker

Tämä oli nyt se ottelu, jonka mukaan tämänkertainen In Your House oli nimetty: Mankindin ja Undertakerin kohtaaminen miesten erittäin pitkäaikaisessa feudissa. Feudi, jossa molemmat osanottajat olivat leikkineet aivan riittämiin toistensa takaraivoilla, oli nyt edennyt niin syvälle, etteivät normaalit tai vähän erikoisemmatkaan ottelumuodot riittäneet enää. Nyt tarvittiin ottelu, jonka voitti vain hautaamalla vastustajansa elävältä. Millään muulla ottelussa ei ollut väliä, ja niinpä kaikki oli sallittua. Vince McMahon muistutti vielä alkuun, että tämä ottelu oli ”unsanctioned” eli WWF ei ollut tarinan mukaan antanut hyväksyntää ottelulle eikä näin vastannut siitä, mitä painijoille ottelussa tapahtuisi.

Kaikki oli siis pedattu valmiiksi hurjaa taistelua varten, ja sen me myös todellakin saimme. Ei tämä nyt Mankind vs. Michaelsin tasolle yltänyt, koska siinä nähtiin myös kovaa painia, ja tämä oli lähinnä hurjaa brawlia ja toisen murjomista, mutta kyllä minä viihdyin todella paljon tätä katsoessani. Mankind edelleenkään ei pelännyt ottaa bumppia, ja Undertaker taas oli roolissaan jälleen erittäin loistava. Miehet tekivät ottelussa melkein kaiken, mitä tämän ajan tämmöiseltä ottelulta sopi odottaa. Käytettiin aseita, hypittiin toisen päälle turvakaiteiden yli, kierittiin alas korkealta multakasalta, mätkittiin toista väsymättä. Tämä oli feudin paras ottelu, ja melkeinpä kuvio olisi toistaiseksi tähän saanutkin päättyä. Ainoat heikot puolet ottelulla olivat tavallaan varsin typerä lopetus (ja idioottimaisen The Executionerin debyytti), ja juuri se, ettei tässä nyt erityisemmin painiliikkeistä nautittu. Toisaalta eipä sitä näin hurjassa kamppailussa pitäisi edes vaatia. Juuri semmoinen ottelu kuin sopi siis odottaa, ja oli jälleen paljon viihdyttävämpi kuin yksikään vuoden 1996 WCW:n PPV-pääotteluista.

Arvosana: * * * *

Tämä oli itse asiassa varsin hyvä tapahtuma. PPV tarjosi todella viihdyttävän main eventin, hyvän openerin ja IC-mestaruusottelun, eivätkä sen kaksi muutakaan otteluita kamalia ollut. Lisäksi ehdotonta plussaa on vielä kerran annettava heel-JR:lle – ihan vain sen takia, että se oli niin harvinainen näky. Vedet silmissä sai nauraa JR:n ja Kingin yhteiselolle. No, ei ehkä ihan, mutta ei kauhean kaukanakaan. Joka tapauksessa jälleen kerran tässä oli kuitenkin myös ne heikot ottelunsa, eikä pääottelun lisäksi mikään huippumatseja ollut, joten ei tämä Ok:ta kummempi ollut. Silti viihdyttävä In Your House.

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu 7.9.2009.