Viisi pointtia: WWE Stomping Grounds (23.6.2019)

Päivämäärä: 23.6.2019.

Sijainti: Tacoma, Washington, USA (Tacoma Dome)

Katso tapahtuma WWE Networkissa!

WWE:n WrestleManian jälkeisessä vireessä ei ole ollut kehumista, mutta ehkäpä upouusi Stomping Groundiksi nimetty tapahtuma loisi valoa tunnelin päähän? Useita revanssiotteluita sisältänyt tapahtuma järjestettiin Tacoma Domessa Washingtonin osavaltiossa.

1. Yleisölle täydet pisteet

Ennakkoon spekuloitiin sillä, kuinka WWE saisi myytyä kalliita lippujaan, mutta tunnelmasta päätellen nekin olivat käyneet hyvin kaupaksi. Itse asiassa tämä olikin äänekkäin ja paras liveyleisö hetkeen. Erityisen mukavaa oli seurata sitä, kuinka upean reaktion Daniel Bryan sai kotiosavaltiossaan. Helsingin livetapahtumastakin tuttu ”Please recycle!” -huuto kajahti komeasti ilmoille. Katsojat osuivat myös naulan kantaan pääottelun aikana, sillä se todellakin ansaitsi paskachantteihin vajonneen kohtalonsa. Joka tapauksessa on niin, että iso osa showpainitapahtuman viihdyttävyydestä kumpuaa yleisön reaktioista, ja niitä oli tällä kertaa mielenkiintoista seurata.

2. Ricochet ja Samoa Joe onnistuivat

Päärosterin puolella Ricochet’n taitoja ei ole osattu hyödyntää, mutta nyt otettiin askel oikeaan suuntaan. Ottelu Samoa Joeta vastaan kiinnosti etukäteen miesten erilaisten tyylien vuoksi, ja se myös onnistui ylittämään odotuksensa. Periaatteessa kyseessä oli iänaikainen tarina siitä, kuinka pienempikokoinen altavastaaja haastaa ison ja voimakkaan mestarin, mutta klassikkotarinat pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen.  Loppujen lopuksi painikehässä kerrottavat tarinat ovat melko yksinkertaisia, ja sellaisena tämä toimi mainiosti. Kyseessä oli myös Ricochet’n ensimmäinen yksilöottelu erikoistapahtumassa, ja myös Samoa Joe näytti paremmalta kuin pitkään aikaan. Tämä maistui oikein hyvin, ja odotan jo innolla, kuinka tarina lähtee tästä etenemään. Lisäksi se, että AJ Styles kävi takahuoneessa uutta mestaria jututtamassa, oli kutkuttava käänne. Ricochet vastaan Styles on ilman muuta sellainen ottelu, jonka vielä tahtoisin nähdä.

3. Yllättävän tasokkaita painiotteluita

Painilaadultaan Stomping Grounds ei ollut laisinkaan huono. Pidin molemmista naisten mestaruusotteluista, ja eritoten oli piristävää, että vihdoinkin SmackDownin puolella taisteltiin ilman Charlotte Flairia. Hän on toki mainio ottelija, mutta liika on liikaa missä asiassa hyvänsä. Lacey Evans nostaa osakkeitaan, ja suosikkihevosnaiseni Bayley on myös ollut nyt mestaruusvyön kanssa kiinnostavampi kuin pitkiin aikoihin. Jollain tapaa Bayley ja Alexa Bliss ovat täydellisiä vastinpareja toisilleen, eikä ottelupari ole vielä puhki kulutettu.

Daniel Bryanin karisma ja siitä hullaantunut liveyleisö siivittivät myös Heavy Machineryn kaksikon selkeästi uransa mielenkiintoisimpaan ja kuumimpaan otteluun. Juuri tällä tapaa niitä uusia nimiä nousee pinnalle, jos on noustakseen. Takavuosien indykehien jumalat Sami Zayn ja Kevin Owens ottelivat myös varsin mukiinmenevästi New Dayta vastaan. Laadullisesti selkeästi huonoja otteluita nähtiin vain kaksi kappaletta.

4. Pääottelu oli täydellinen floppi

Baron Corbin erikoistapahtuman viimeisessä ottelussa kuulostaa jo lähtökohtaisesti hirvittävältä, ja vielä hirvittävämpää oli ottelun toteutus. Ensinnäkin ottelun ainoa kiinnostava asia – erikoistuomarin nimeäminen – pilattiin sekin liian ilmiselvällä vihjailulla. Michael Cole toisti mantranomaisesti sitä, kuinka Becky Lynch ja Seth Rollins ovat yhdessä, joten totta kai erikoistuomariksi valittiin Beckyn pahin vihollinen Lacey Evans. Ottelu oli ylipitkä, puuduttava ja sanalla sanoen umpitylsä. Saudi-Arabiassa nähty pääottelu Undertakerin ja Goldbergin oli omalla tavallaan pohjanoteeraus, mutta tylsäksi sitä ei oikeastaan voi väittää.

Tähän Stomping Groundsin pääotteluun oli kasattu kaikki luotaansa työntävät painikliseet yhteen nippuun, ja lopputuloksena oli tähän mennessä koko vuoden kamalin kyhäelmä. Seth Rollins päämestarina kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä ja antaisi mahdollisuudet vaikka minkämoisten unelmamatsien toteuttamiseen. Mutta ei väkisin, koska Baron Corbinin tunkeminen pääotteluun on jonkun nimeltä mainitsemattoman pääjehun papereissa tärkeämpää.

5. Jakomielitautinen ilta

Harvoin tulee vastaan tapahtumaa, joka on niin selkeästi kaksijakoinen kuin Stomping Grounds. Olin viettänyt juhannuksen aikana minitauon painin katsomisesta, ja ehkäpä siitäkin syystä meno maistui aluksi makealle, kun oli nälkää jo hieman kertynyt. Illan viimeiset kolme ottelua kuitenkin tappoivat positiivisen fiiliksen tehokkaasti. Roman Reignsin ja Drew McIntyren yhteentörmäys kiinnostaisi sellaisena titaanien taistona, mutta tällaisena pökäleenä se ei ole mitään muuta kuin B-tason McMahon-draamaa. Kofi Kingstonilla ja Dolph Zigglerillä oli tuttuun tapaan työsaappaat jalassa, mutta mitään muuta muisteltavaa tästä välipuolustuksesta ei jäänytkään.

Kokonaisuutena tapahtumalle voi kuitenkin ujon littipeukun nostaa. Ensimmäinen vajaa parituntinen oli mukavaa katsottavaa ja tunnelma hipoi erinomaista. Harmi vain, että edelleenkään käynnissä ei ole oikein mitään mielenkiintoista kuviota, joka jättäisi katsojalle jotain innostumisen aihetta.

Tulokset:

1. Becky Lynch voitti Lacey Evansin ajassa 11:25 ja säilytti WWE Raw’n naisten mestaruuden. Arvosana: 7/10.
2. Kevin Owens ja Sami Zayn voittivat The New Dayn ajassa 11:07. Arvosana: 6/10.
3. Ricochet voitti Samoa Joen ajassa 12:22 ja nousi uudeksi WWE United States -mestariksi. Arvosana: 8/10.
4. Daniel Bryan ja Rowan voittivat Heavy Machineryn ajassa 14:19 ja säilyttivät WWE SmackDownin joukkuemestaruuden. Arvosana: 7/10.
5. Bayley voitti Alexa Blissin ajassa 10:40 ja säilytti WWE SmackDownin naisten mestaruuden. Arvosana: 6/10.
6. Roman Reigns voitti Drew McIntyren ajassa 17:21. Arvosana: 4/10.
7. Kofi Kingston voitti Dolph Zigglerin Steel Cage -ottelussa ajassa 19:58 ja säilytti WWE:n mestaruuden. Arvosana: 6/10.
8. Seth Rollins voitti Baron Corbinin ajassa 18:24 ja säilytti WWE Universal -mestaruuden. Arvosana: 1/10.

WWE Stomping Grounds -tapahtuman arvosana: 6/10