Kun suomipaini pöhisi pihalla – Riku Forsströmin painavat sanat

Suomalaisen showpainin historiaan mahtuu legendoja. Ja sitten on Riku Forsström. Mies, joka oli mukana järjestämässä Slam Wrestling Finlandin toista julkista tapahtumaa Wrestle Aidia kesällä 2019. Suomalaisten painifanien keskuudessa ”raumalaisen ostoskeskuksen katto” on jo myyttisiin mittoihin yltänyt paikka. Forsström on kunnostautunut töillään suomalaisen painikulttuurin eteen ja päässyt harvalukuiseen porukkaan osana Smarksiden Hall of Famea.

Mutta miksi tyytyä siihen, kun voi ylittää itsensä? Forsström oli jo 30-vuotisjuhlan kunniaksi järjestänyt FCF Wrestlingin kanssa painitapahtuman 2009. Elokuussa 2024 koitti uusioyhteistyö 45-vuotisjuhlien merkeissä. Tapahtumapaikaksi valikoitui Rikun oma kotipiha Pyhärannan Ihodessa, tapahtuman nimi puolestaan oli sopivasti Pöhinät Pihalla.

Tapahtumapäivänä kelit olivat epävakaat. Välillä aurinko paistoi, välillä satoi, ja välillä molemmat tapahtuivat samanaikaisesti. On kuvaavaa, että tapahtuman alkaessa klo 16 taivaalta ei ollut tullut pariin tuntiin pisaraakaan, mutta juuri kellon soidessa ensimmäistä kertaa alkoi sataa. Sadetta tulikin lopulta niin runsaasti, että tapahtuma otti turvallisuussyistä aikalisän kahden matsin jälkeen. Jo ensimmäisessä koitoksessa ottelijat joutuivat ottamaan varovaisia askelia. Toinen ottelu käytiin aivan täydessä kaatosateessa. On se vaan surrealistinen näky kun yllätyspaluun tehnyt, täysiverisen hyviksen roolia vetävä Valentine liukuu kuin ankerias pois Septimuksen selätyksen alta kun kehä on yksi iso lätäkkö! Tunnelma oli kuitenkin niin positiivinen, ettei myöhästyminen haitannut kokemusta ollenkaan. Koko katsomoalue oli suojattu markiisein.

Valentine ei ollut ainoa yllätysesiintyjä. Myös Stark Adder teki paluun FCF:ään vuosien poissaolon jälkeen. Mutta illan suurin yllätys oli Häijy-Heimo Ukonselkä, joka tuli läpi metsänpeittojen pelastamaan puhtoisen ja urhoollisen Valentinen Inkvisition karmealta hakkaukselta. Pääotteluksi sovittiinkin Beauty and the Beastin yhteenpaluu yli kymmenen vuoden tauon jälkeen Inkvisitiota vastaan. Ukonselkä oli päättänyt aktiiviuransa menetettyään SLAM-mestaruuden lokakuussa 2023, ja tehnyt vain yhden kehäpaluun vajaan vuoden aikana. Mutta äkkiä vaan tuli ukkonsenjumalan poika Kärpänkylästä, kun kuuli Valentinen tuskanhuudot Ihodella!

Illan valopilkku oli kenties viiden miehen PihaPöhinä-ottelu, jossa nähtiin hardcore-säännöin ties minkälaista komediaa ja muuten vaan brutaalia spottia.

Yleisö koostui pääosin Rikun läheisistä, mutta myös jokunen perinteisen linjan painifani oli löytänyt perille. Yleisö piti pääasiassa kohteliasta taputusmeteliä, joka jaettiin tasapuolisesti hyvisten ja pahisten kesken. Kuitenkin lajille tyypillistä yleisöosallistumista tulikin yllättävissä paikoissa, kun kehää pyyhkeillä kuivanneelle henkilökunnalle huudeltiin kuivausvinkkejä. En muista kotimaassa toviin nähneeni tuomarin pääsevän näin overiksi.

Vaikka tapahtuma ei ollut julkinen, oli se silti jo huomattavan mones kerta vuonna 2024 kun kaksi suomalaista promootiota järjesti päällekkäiset tapahtumat. Tämä kertoo miten hyvin showpainilla Suomessa nyt menee. Smarkside kiittää Rikua ja FCF:ää erinomaisesta, tunteikkaasta, ammattimaisesti järjestetystä painijuhlasta johon sisältyi paitsi kaikkea mitä showpainilta voi odottaa, myös semmoiset nostalgiapläjäykset että kyynisempikin smarkki herkistyi!

Tapahtuma on katsottavissa FCF:n Showpaini-TV:ssä.

Ottelukortti

Stella vs. Shemeikka
Valentine vs. Septimus
Katvealue-talkshow (vieraana Brändi)
PihaPöhinä-ottelu: H.C. Andersen vs. Shemeikka vs. Toni Tamminen vs. the SAN vs. Prinssi Make
Constrictors (Salomon Strid & Stark Adder) vs. Sebastian Vauhkonen & Katve
King Kong Karhula vs. Jessica Love (jos Karhula voittaa, hän saa välittömästi ottelun Mahtavaa Perkulesta vastaan)
King Kong Karhula vs Mahtava Perkules
Beauty and the Beast (Valentine & Häijy-Heimo Ulkonselkä) vs. Inkvisitio (Septimus & KOURA)

Rikun haastattelu tapahtuman jälkeen

Mikä on ensimmäinen muistosi showpainista?

Ensimmäinen muistikuvani showpainista vie minut aikaan, kun olin noin 5-6-vuotias ja vierailin tätini luona Raumalla. Heillä näkyi legendaarinen satelliittikanava Sky Channel. Kanavasurffaillessa törmäsin showpainiin. Olin välittömästi lumoutunut värikkäistä, lähes sarjakuvamaisista hahmoista ja olin koukussa näihin eläviin supersankareihin. Ensimmäinen selkeä muistikuva on se kun Hogan bodyslämmäsi Andre the Giantin kanveesille Wrestlemania III:n main eventissä. Se oli käänteentekevä hetki jolloin painifaniuteni ylitti kriittisen massan, sinetöi rakkauteni lajiin — hetki, jolloin tiesin, ettei paluuta entiseen enää ollut.

Entä mikä on ensimmäinen muistosi suomipainista?

2000-luvun alussa aloin kuulla huhuja suomipainin synnystä painifoorumeilla. Muistan erityisesti Starbuckin haastattelun Valhalla Pro Wrestlingiä koskien MoonTV:llä, joka herätti mielenkiintoni. Pian aloin etsiä lisätietoa ja löysin jostain netin syövereistä videoklippejä VPW-treenimatseista. Ensimmäistä kertaa näin muun muassa Adderin ja Valentinen
otteluita—lyhyitä, mutta erittäin vaikuttavia harjoitusmatsauksia, jotka antoivat lupauksen siitä, mitä oli tulossa.

Kuinka paljon pääsit vaikuttamaan Pöhinät Pihalla -tapahtuman ottelukorttiin?

Esitin toiveita ja heittelin ideoita. Halusin säilyttää tietyn yllätyksellisyyden, joten jätin suht vapaat kädet kortin lopullisen muodon suhteen. Halusin, että tapahtumassa olisi tietty spontaanisuus ja odottamattomuus.

Mistä lähtökohdista kävit rakentamaan korttia?

Tapahtuman kantavana pääteemana oli suomipainin ja FCF:n historia. Kortin rakentaminen lähti liikkeelle tästä teemasta, ja toiveeni oli nähdä mahdollisimman monia lajin veteraania kehässä. Tämä toive toteutettiin erinomaisesti. Erityisen tärkeänä pidin The Beauty & The Beast -joukkueen yhden illan comebackia, joka olikin minulle kortin tärkein palanen. Lisäksi halusin tuoda tapahtumaan jotain täysin uutta ja ideoin PihaPöhinä-matsin, joka onnistui täydellisesti AEW:n Stadium Stampeden ja DDT Pro-Wrestlingin ulkoilmaotteluiden hengessä ja sain juuri sen mitä visioin ottelun olevan. Sen suurempia toiveita minulla ei ollut.

Jäikö jokin haave toteuttamatta?

Suurin osa toiveistani toteutui, vaikka joitain pieniä muutoksia tulikin odottamattomien tilanteiden vuoksi. Muutokset kuuluvat peliin, se on tämän pedon luonne.

Mikä merkitys Valentinella ja Heimo Ukonselällä on sinulle?

Valentine ja Heimo Ukonselkä ovat olleet mukana lajin alkumetreiltä asti, ja olen seurannut heidän uraansa alusta alkaen. He tekivät jo ensinäkemältä lähtemättömän vaikutuksen, ja aavistin, että heistä tulisi lajin legendoja. Heistä tuli ajan myötä suosikkipainijoitani, erityisesti heidän muodostamansa The Beauty & The Beast -joukkue on mielestäni kaikkien aikojen paras suomipainissa ja koko Pohjoismaissa. Heimon kanssa hienosti ympyrä sulkeutui Pöhinöissä. Olin livenä paikalla kun Heimo astui ensi kertaa nuorattuun neliöön ja nyt olin paikalla kun Heimo veti viimeisen valssinsa. Heimo antoi sinetin eläkkeelle jäämiselleen lahjoittamalla tavaramerkkinään toimineen ”karvareuhkan” minulle shown jälkeen. Se oli suuri kunnianosoitus jota arvostan suuresti. Se tulee menemään kehyksiin asetelmaan muiden Heimon fanituottteiden seuraan.

Mikä on paras paikan päällä näkemäsi ottelu?

Jos puhutaan WWE:n Suomen vierailuista: parhaimpina mieleen ovat piirtyneet HBK vs Flair ja Taker vs Lesnar. Taker vs Lesnar ihan kokemuksena oli huikea vaikka ei viiden tähden klassikko painillisesti ollutkaan. House show -matsiksi täällä Pohjolan perukoilla se oli parempi kuin siltä saattoi odottaa. Molemmat antoivat enemmän kuin vaadittiin ja jopa bleidausta nähtiin, mikä on käsittääkseni hyvin harvinaista house showssa.

Mutta siirrytäänpä sitten Suomi-wrestlingin pariin. On hyvin vaikea valita yhtä selkeää ykköstä livenä kokemien matsien joukosta, mutta lähdetään miettimään. Starbuck on suomipainin legenda joten häneltä löytyy monta klassikkoa kuten kovaiskuiset matsit Michael Kovacia ja Bernard van Dammea vastaan. Tekninen catch-painiklinikka Doug Williamsia vastaan ja kaksi unohtumatonta Strong Style -matsia Tajirin kanssa. Ladder-matsi Valentinea vastaan oli muistaakseni hyvin viihdyttävää old school -menoa. Salama Suomisen lyhyeen uraan mahtui hyviä matseja mm. Heimoa, Eddie Anarchyä ja Ibo Teniä/Karhulaa vastaan. Mieleen nousevat Heimon ja Valentinen sodat mitä olen todistanut. Heimon ja Starban unohtumaton Street Fight. El Excentrico vs El Generico Porvoossa. Jessica vs Buck samalla kortilla. Näitä tulvii nyt mieleen kun alan muistella.

Pitäisi valita joku suomalaisten kohtaaminen, mutta jos mietin puhtaasti suurinta tunnereaktiota se ei voi olla mikään muu kuin Meiko Satomura vs Sadie Gibbs vs Ivelisse. Kun Meikon tunnari lähti soimaan se pisti sydämen pamppailemaan ja kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Mikään ei ole vastaavaa tunnereaktioita aiheuttanut. Satomuran aura vaan on uskomattoman vaikuttava. Ei ehkä kaikkein paras matsi tarinallisesti tai ehkä teknisestikään mitä olen nähnyt livenä, mutta välillä kyse on tunteista ja kokemuksesta. Se on valintani tänään.

Ketkä ovat mielestäsi suomipainin kaikkien aikojen parhaat heel ja face?

Vaikea kysymys, mutta lähdetäänpä perkaamaan asiaa. Aloitetaan heelistä. Mieleen nousee kolme nimeä. Starbuckin ”alfamies” hahmo ja anti-LGBTQ-feudi Jessican kanssa oli todella kuuma ja siinä oli todellista real world -heattiä Memphis-tyyliin. Toinen nimi on King Kong Karhula, hän oli pitkään Suomen pääpahis ja legendaarinen feudi Jessican kanssa oli täyttä kultaa. Make on tehnyt viime vuosina upeaa työtä ja noussut nopeasti FCF:n pääpahikseksi. Mutta Make on sen verran tuore tapaus että en voi valita häntä VIELÄ kaikkien aikojen roistoksi. Jos katsotaan kuka vuosien saatossa ollut pisimpään todellinen supernilkki ja klassinen chickenshit heel, ja se nimi on tietysti Valentine (yllätys, yllätys!).

Face onkin kovempi pähkinä purtavaksi. Kunniamaininnan ansaitsevat nimet kuten Amerikan valloittanut Mikko Maestro, ja Metallisoturimme Stark Adder. Jake Luupää on viime vuosina saavuttanut sellaisen ultimate babyface -statuksen, että ansaitsee tulla mainituksi kun puhutaan kaikkien aikojen naamoista. Jessican face-kausi oli varsin muistettava, feudit Karhulan ja Buckin kanssa nostavat hänet eturivin naamojen joukkoon. Kun tarvittiin yleisössä sympatiaa herättävä hyvis, Jessica oli usein se turvallinen valinta. Kolmas nimi on Häijy-Heimo Ukonselkä, hän on ollut yleisön suosikkikasvo jo toistakymmentä vuotta ja vahva kilpailija Suomessa parhaaksi hyvikseksi. Jos ase on ohimolla ja yksi on pakko valita, niin… heitän curveballin ja valitsen Jake Luu-#itun-Pään face-kuninkaaksi. Hän on niin samaistuttava ja herättää vahvoja posiitiivisia tunteita. Hänen tarinansa on upea. Olen aina toivonut hänen voittavan mestaruuden mutta henkilökohtaiset ongelmat hidastivat urakehitystä. Nyt hän on tasapainossa ja on vhdoin saavuttanut täyden potentiaalin, sen potentiaalin minkä minä ja muut Luupäät olemme nähneet.

Vapaa sana painikansalle?

On mahtava aika elää ja olla painifani juuri tässä ajassa. Elämme uutta painin kulta-aikaa. Vuosikymmenten tauon jälkeen on jälleen kaksi suurta kilpailevaa promootiota. AEW on hitaasti mutta varmasti parantunut asemiaan ja WWE näkee sen jo varteenotettavana haastajana. Kilpailu tekee hyvää lajille ja on nostanut mukanaan esiin liudan muita pienempiä promootiota esim. NWA, GCW, MLW ym.. Painijat hyötyvät taloullisesti ja nyt naisten palkkakuoppakin on vihdoin noussut keskusteluun. WWE viimeisenä linnakkeena on avannut ”kielletyn ovensa” ja tekee yhteistyötä TNAn kanssa, ja WWE-painijoita on nähty muiden promootioiden tapahtumissa mikä oli pitkään mahdoton ajatus. Naispaini on alkanut saavuttaa Japanissa jälleen lähes 90-luvun kaltaista suosiota Stardomin johdolla. Suomessa SLAM! panostaa ulkomaiseen talenttiin tuoden kansainvälistä väriä ja kallistuu enemmän urheiluviihteeseen. FCF taas tahollaan tarttuu painin show-elementtiin tarjoten persoonallisiä värikkäitä hahmoja ja jatkuvaa tv-sarjamaista kausittaista tarinankerrontaa. Se on saavuttanut julkisuutta ja saanut uuden boostin YLE:llä nähdyn reality-minisarjan myötä. Molemmat tuntuvat kasvattavan yleisöään ja kuuluisuuttaan mediakentällä. Elämme todella jännittäviä aikoja ystäväiseni. Laadukkasta painia on tarjolla enemmän kuin ikinä pystyy katsomaan. Tulevaisuus näyttää valoisalta vuosien lamaannuksen jälkeen.

Mutta ei niin hyvää ettei jotain pahaa. Olen huolestuneena seurannut nykyistä fanien heimoutumista, ja kiinnittymistä tiukasti yhteen tiettyyn painityyliin, on se sitten AEW ja WWE Jenkeissä tai SLAM! ja FCF täällä Pohjolassa. Ei ole väärin tukea ja fanittaa tiettyä organisaatiota, mutta kun aletaan hyökätä sanallisesti kilpailevan organisaation ja sen fanien kimppuun aletaan mennä liian pitkälle. Painin eri organisaatiot ja tyylit rikastuttavat tätä lajia. Kilpailu tekee hyvää lajille. Tukekaa suosikkiorganisaatioita ja fanittakaa mitä haluatte, mutta olkaa suvaitsevaisia ja pitäkää mieli avoimena. Annetaan kaikkien painikukkien kukkia. Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikesta ja asioita saa kritisoida, mutta pysykää asiallisina. Ennen kaikkea tukekaa suomi-wrestlingiä, FCF:ää ja SLAM!:iä. Tämä on pieni skene ja meidän pitäisi toimia yhtenäisenä rintamana lajin kehityksen eteen. Meillä ei ole varaa jakaantumiseen ja keskinäiseen kinaan. Yhdessä ollaan aina vahvempia. Tiedän että välit ovat heikot tällä hetkellä, mutta jonkinlaista yhteistyötä toivoisin tulevaisuudessa näkeväni. Molemmat voisivat silti säilyttää oman personallisuutensa ja periaatteensa. Kuvitelkaa FCF vs SLAM! -feudia, miten huikeaa se olisi ja niitä matseja mitä nähtäisiin. Aina voi unelmoida.

Rikun puhe juhlavieraille 3.8.2024

Hyvät juhlavieraat,

Haluan ensiksi kiittää teitä kaikkia siitä, että olette saapuneet tänne tänään juhlistamaan 45. syntymäpäivää kanssani näin postuumisti. Teidän läsnäolonne tekee tästä päivästä erityisen. Olen pyrkinyt kutsumaan ihmisiä, jotka ovat olleet mukana elämäni matkalla ja jättäneet jäljen elämääni, olkoon se sitten iso tai pieni. Jokainen jälki on ollut merkityksellinen. Vaikka kaikki eivät päässeet paikalle, ja monet rakkaat ystäväni ovat siirtyneet rajan taakse, he ovat kuitenkin ajatuksissani ja sydämessäni tänä iltana.

Tämä juhla on kiitos teille kaikille. Teidän tukenne ja ystävyytenne ovat olleet korvaamattomia, ja olen onnellinen, että voimme jakaa tämän hetken yhdessä. Tämä voi olla viimeinen kerta, kun meillä on mahdollisuus kerääntyä yhteen ja tavata kasvokkain, osan teistä ensimmäistä kertaa. Siksi tämä hetki on minulle erityisen arvokas. Mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan, sen elämä on minulle opettanut.

Mutta se ei ole ainoa syy illan juhlaan. Toinen juhlan aihe liittyy suureen intohimooni, showpainiin. Showpaini on kulkenut rinnallani ihan lapsuudesta asti. Olen saanut kokea upeita hetkiä ja toteuttaa suuria unelmia tämän lajin parissa. Showpaini on tuonut elämääni paljon sisältöä ja merkitystä, ja sen kautta olen saanut lukuisia ystäviä, joiden kanssa olen voinut jakaa unohtumattomia kokemuksia.

Erityisen lähellä sydäntäni on suomalainen showpaini-skene! Olen seurannut läheltä suomalaisen painin kehitystä lajin ensiaskeleista tähän päivään. Valhalla Pro Wrestlingistä ja Pro Wrestling Finlandiasta nykyiseen FCF Wrestlingiin. Olen todistanut lähietäisyydeltä sitä huikeaa kehitystä, mitä laji on kokenut vuosien mittaan. Joka vuosi hämmästelen, miten paljon debytoivat painijat kehittyvät yhä paremmiksi, yhä nopeammin ja lähestyvät lajin maailman huippuja.

Olen omalla pienellä panoksella yrittänyt tukea lajin kehitystä Suomessa. Tuoda maahan ulkomaisia tähtiä joita ei muuten nähtäisi Suomen kamaralla ja auttaa samalla luomaan yhteyksiä kansainvälisiin organisaatioihin, tehdä siten suomalaista showpainia tunnetuksi maailmalla. Haluankin siksi nöyrästi kiittää Suomen Showpainiliitto ry:n, sekä Smarksiden edustajia joukossamme siitä pyyteettömästä työstä mitä olette tehneet tämän lajin hyväksi jo lähes kaksi vuosikymmentä. Toivon että jatkatte työtänne toiset 20 vuotta ja vielä siitä eteenpäin.

Kun katselen taaksepäin näitä 45 vuotta, näen monia muistoja, kokemuksia ja ihmisiä, jotka ovat tehneet elämästäni rikasta ja merkityksellistä. Olen kiitollinen jokaisesta jaetusta hetkestä ja kokemuksesta.

Olen ollut äärimmäisen onnekas. Elämä on matka, ja tällä matkalla olen saanut kulkea monien upeiden ihmisten rinnalla. Te olette olleet tukena ja voiman lähteenä, ja ilman teitä en olisi se ihminen, joka olen tänään. Yhdessä olemme nauraneet, vuodattaneet kyyneleitä, saavuttaneet unelmia ja selvinneet haasteista. Teidän kaltaisten ystävien ja perheen ympäröimänä tiedän, että mikä tahansa on mahdollista.

Haluan nostaa kiitoksen maljan meille kaikille – menneille ja tuleville vuosille. Kiitos teille, että olette tehneet elämästäni niin rikkaan ja merkityksellisen. Olkoon tulevaisuutenne täynnä onnea, terveyttä ja rakkautta.

Toivottavasti nautitte illan ohjelmasta. Vietetään hauska ilta yhdessä.

Kiitos