2016TapahtumatWWE

Arvio: SummerSlam 2016

Päivämäärä: 21.8.2016

Sijainti: Brooklyn, New York (Barclays Center)

Yleisömäärä: 15 974

Katso tapahtuma WWE Networkissa.

12-Man Tag Team Match

American Alpha, The Usos & The Hype Bros vs. The Vaudevillains, The Ascension & Breezango

 

SmackDownin Tag Team -divaria esitellyt 12-miehen joukkueottelu ei tarjonnut mitään sen kummempia ihmeellisyyksiä. Perusvarmasta kohtaamisesta jäi parhaiten mieleen yleisön vihamielinen suhtautuminen Usoihin. Olisiko jo viimein aika kääntää veljekset pahiksiksi? Myös matsin lopetus antoi viitteitä siihen suuntaan, ja oli muutenkin onnistunut luomalla kitkaa American Alphan ja Usojen välille.

5/10

 

Tag Team Match

Sami Zayn & Neville vs. The Dudley Boyz

Yksi illan harmittavimmista jutuista oli, ettei Sami Zaynille buukattu mitään kunnon ottelua SummerSlamiin. Onneksi mies sentään nähtiin edes Kick-Offin puolella. Itse ottelun parasta antia olivat Zaynin ja Nevillen tiimiliikkeet, sillä kaksikko tuntui pelaavan oikein hyvin yhteen. Homma pidettiin myös hyvin paketissa ja sen verran tiiviinä, ettei matsissa tylsiä hetkiä ehtinyt tulla. Ottelun aikana rakennettiin myös jälleen Bubban ja D-Vonin tarinaa, joka johtanee jossain vaiheessa yksilöruneihin. Tässä matsissa lopetus ei ollut ehkä se kaikkein sykähdyttävin, mutta kokonaisuudessaan matsi oli kyllä oikein kiva.

6/10

 

Singles Match

Cesaro vs. Sheamus

 

Cesaron ja Sheamuksen välille ilmoitettu paras seitsemästä -ottelusarja herätti minussa ennen tätä iltaa varsin neutraaleja tunteita. Miesten aikaisemmat pari kohtaamista olivat nimittäin olleet ihan hyviä, joskaan eivät mitään tajunnanräjäyttäviä.

Nyt saimme kuitenkin nähdä molempien todella laittavan työkengät jalkaan ja tarjoilevan meille kerrassaa erinomaisen ottelun! Meno oli fyysistä ja todella toimivaa – se myös muuttui oikeaoppisesti kiinnostavammaksi edetessään kohti huipennustaan. Enpä muista milloin Sheamus olisi viimeksi näyttänyt näin hyvältä. Otteluin makein spotti taisi olla Cesaron kehätolpalta yläköyden kautta tarjoiltu näyttävä Crossbody. Voittokin meni sarjan kiinnostavuuden kannalta oikeaan osoitteeseen. Yllättävän kova suoritus ja mainio matsi.

7/10

 

Tag Team Match

Enzo Amore & Big Cass vs. Chis Jericho & Kevin Owens

 

Ketkä saisivatkaan yleisön paremmin liekkeihin heti illan alkajaisiksi, kuin ”kotikylän pojat” Enzo Amore ja Big Cass? Tuskin ketkään, eikä menoa juuri lannistanut myöskään kanadalaisen dream teamin eli Jeri-KO:n ilmaantuminen yleisön eteen. Kaikki tuntui olevan pedattuna kerrassaan hienolle SummerSlam-avaukselle.

Eikä ottelu pettänyt. Kehässä oli tuore ja kiinnostava nelikko, kun kenties tämän hetken kuumin tiimi WWE:ssä, Enzon ja Cass, kohtasi Jerichon ja Owensin kutkuttavalla tavalla mielenkiintoisen kaksikon. Meno olikin hyvää läpi matsin. Tylsiä hetkiä ei nähty, ja jokainen ottelija pääsi loistamaan. Yleisö suorastaan söi nelikon kädestä. Yksittäisistä spoteista jäi mieleen ehkä parhaiten Owensin näyttävä Frogsplash yläköydeltä, jossa tuntui olevan sopivasti sellaista maagista SummerSlam-lisää. Myös ottelun lopetus rakennettiin jännittäväksi: Jeri-KO:n tiimiliike oli näyttävyydessään ja yllätyksellisyydessään komea päätös koitokselle. Juuri tällaista hyvän opener-äksönin pitääkin olla.

8/10

 

WWE Women’s Championship

Sasha Banks (c) vs. Charlotte

 

Women’s-mestaruudesta miteltiin jo heti illan toisessa ottelussa, ja voi tytöt, mikä matsi nähtiinkään! Kaksikko todella osoitti kuuluvansa uuden naispainiaallon eliittiin kiskomalla hihastaan näyttävän ja tunteikkaan taistelun. Myöskin – etenkin hahmonsa puolesta – pientä suvantoaikaa elänyt Charlotte tuntui tässä ottelussa kiinnostavammalta kuin aikoihin: vaarallinen ja aggressiivinen ex-mestari, jolla ei ollut mitään hävittävää nimittäin toimi kympillä. Taisto sisälsi myös todella näyttäviä spotteja, kuten Charlotten Razor’s Edgen kääntämisen Hurracanranaksi ja Sashan Double Knee -loikan kehän ulkopuolelle. Myös luovutusliikkeet tuntuivat tässä matsissa vaarallisilta ja overeilta. Pisteitä myös mainiosta, otteluparin tasaväkisyyttä henkineestä lopetuksesta, joka onnistui herättämään tunteita niin liveyleisössä kuin kotikatsomoissakin. Paras naisten-mestaruusottelu sitten WrestleManian. Toivottavasti myös Charlotte nyt säilyttää hahmossaan tämän matsin myötä palautuneen särmän.

9/10

 

WWE Intercontinental Championship

The Miz (c) vs. Apollo Crews

 

Kahden yleisön sykettä nostattaneen matsin jatkeena käyty Intercontinental-mestaruusottelu The Mizin ja Apollo Crewsin välillä päätyi hengähdystauon asemaan. Parituksensa puolesta se sellaiseksi sopikin, mutta harmillinen juttu on se, että IC-titteli on vajonnut näinkin alhaiselle tasolle. Kaksikolle pitää antaa silti kiitosta, sillä miehet painivat oikein kelvollisesti, ja etenkin Crewsin voimaliikkeet vakuuttivat. Voittokin meni mielestäni ihan oikeaan osoitteeseen, sillä hahmonsa puolesta tylsä Apollo ei vielä ansaitse vyötä kannettavakseen.

6/10

 

Singles Match

AJ Styles vs. John Cena

 

Monien mielestä yksi illan odotetuimmista kohtaamisista nähtiin illan neljäntenä otteluna, kun kaksi painimaailman ykkösnimeä asettuivat vastakkain toistamiseen. Kyseessä oli siis AJ Stylesin ja John Cenan uusintamatsi kesäkuisesta Money in the Bankista. Omaan makuuni miesten feudi tosin tuntui laimentuvan mitä pidemmälle kuviota venytettiin, joten jatko-osa ei tuntunut rakentelultaan ihan niin legandaariselta, kuin se ottelijoidensa puolesta olisi voinut olla.

Myös itse ottelua vaivasi sen uniikin tunnelman puuttuminen, mikä ensimmäisessä kohtaamisessa oli läsnä. Nyt miehet oltiin jo kertaalleen nähty täyspitkässä – joskin epäpuhtaasti päättynessä – kohtaamisessa ja ensiottelun taika oli täten menetetty. Miehet kuitenkin kompensoivat tätä laittamalla ison vaihteen silmään jo ottelun alkupuolella: isoja liikkeitä ja finishereitä ei ottelun kuluessa säästelty. Tietyissä otteluissa moinen kaava kyllä toimiikin, mutta tähän matsiin olisin kaivannut pidemmän kaavan, missä tasainen kaksikko ottaa tuntumaa toisiinsa panosten ollessa niin korkealla, ettei virheitä sovi tehdä. No, ainakin finishertykittely sai yleisön liekkeihin, sillä Brooklynin väki oli ottelun aikana äänekkäämpi kuin missään muussa – edeltävässä tai seuraavassa – ottelussa. Nähtiinpä matsissa myös mukavasti uusia jippoja ottelijoilta, sekä kerrassaan hienot loppuhetket. Cenan ilmeilyt olivat nimittäin kultaa Stylesin potkaistua ulos Super Attitude Adjustmentista, ja tunnelma oli suorastaan epätodellinen AJ:n iskiessä viimeisen naulan arkkuun Phenomenal Forearmillaan. Heikkouksistaan – kuten bookkauksesta ja esimerkiksi Cenan no-sellaamisesta – huolimatta matsi nousi etenkin tunnelmansa mutta myös päätöksensä ansiosta muistettavaksi SummerSlam-koitokseksi. Tämän jälkeen molempien miesten tulevaisuus vaikuttaa todella kiinnostavalta.

8/10

 

WWE Tag Team Championship

The New Day vs. Luke Gallows & Karl Anderson

 

Joukkuemestaruusottelu jäi lopulta illan heikommaksi anniksi. Itse äksön oli toki ihan ok-tasoa, mutta ottelun tunnelma oli laimea koska yleisö tarvitsi aikaa hengähtää edellisen näytöksen jälkeen. Ja homman muututtua vähän kiinnostavammaksi päätettiin matsi pilata turhalla Jon Stewart –pelleilyllä, eikä juttua pelastanut edes Big E:n omituisesti toteutettu paluu. Ei ihan se illan kirkkain hetki.

3/10

 

WWE World Championship

Dean Ambrose (c) vs. Dolph Ziggler

 

Itselleni se kenties illan odotetuin kamppailu oli Dean Ambrosen ja Dolp Zigglerin ottelu firman arvokkaimmasta mestaruudesta. Siksi olikin aika harmillista, että matsi oli haudattu keskikorttiin. Kuuman feudinsa puolesta tästä oli kuitenkin lupa odottaa hienoa tykitystä.
Matsi alkoikin mukavasti Zigglerin myllytyksellä, missä haastaja näytti tulleensa matsiin tosissaan. Tämänkin jälkeen meno pysyi hyvänä, mutta jotain tästä koitoksesta jäi silti uupumaan. Ehkäpä uupumaan jäivät muistettavat spotit, tai sitten ottelijoille ei vain annettu mahdollisuutta laittaa aivan sitä viimeistä vaihdetta päälle. Yhtä kaikki, toimivaa tässä matsissa oli Ambrosen heel-rooli, sillä mies sai kerättyä mainiot buuakset yleisöltä pahiseleillään. Harmittavasti tunnelma areenalla oli ottelun aikana muuten yllättävän vaisu, mikä oli varmasti jälleen yksi osasyy siihen, ettei tästä kamppailusta saatu aikaan erityisen muistettavaa. Suurista odotuksista johtuen tämä oli illan isoin pettymys, vaikka toki otteluna hyvä. Vuoden toiseksi isoimpaan tapahtumaan vain kaipaisi päämestaruusmatsiin vielä jotain extraakin.

7/10

 

6-Woman Tag Team Match

Nikki Bella, Natalya & Alexa Bliss vs. Becky Lynch, Naomi, & Carmella

 

Naisten joukkuematsi oli ihan ok tapaus. Eva Marien bookkaus hauskuutta yhä ja Nikki Bellan paluu sai ainakin liveyleisöltä mukavat reaktiot, joskin matsin tulos tuntui tämän myötä varsin selvältä. Meno oli kuitenkin oikein mukavaa, ja jos tätä vertaa johonkin ammoisiin aikoihin, jolloin vastaavanlaiset ottelut “Divojen” kesken olivat auttamatta kuraa, niin eteenpäin on naispainin saralla ehdottomasti menty. Silti, ei tämä mikään illan show stealer ollut. Ihan mukava juttu kuitenkin, että myös sinibrändin naiset pääsivät esittelemään taitojaan isojen valojen alla.

5/10

 

WWE Universal Championship

Seth Rollins vs. Finn Bálor

 

WWE:n luoma Universal-mestaruus ei viritelmänä ole uponnut ainakaan minuun. Ennen uutta brändijakoa omissa toiveissani oli nimittäin yksi yhteinen päämestari, joka puolustaisi titteliään molemmissa ohjelmissa. Uusi päämestaruus tuntui ideana hyvin väkinäiseltä ja nimensäkin puolesta melko naurettavalta. Sentään tässä ensimmäisen Universal-mestarin päättävässä ottelussa kohtasi kaksi kiintoisaa nimeä, eli Finn Bálor ja Seth Rollins.

Ottelun isoin ongelma liittyi jo edellisessä kappaleessa mainittuun pointtiin eli matsin panoksena olleeseen mestaruuteen. Koko titteli ei tuntunut erityisen isolta jutulta ja sen huomasi myös Brooklynin reaktioista. Fanit nimittäin yltyivät buuauskonserttiin aina kun itse vyö vilahti kuvissa. Tämä saikin aikaan ristiriitaisen fiiliksen – matsipari oli sinänsä mielenkiintoinen, mutta ottelun panos ei. Onneksi tämän matsin tunnelma oli parempi kuin tätä ennen käydyn Ambrose vs. Zigglerin, sillä yleisö oli jälleen hyvin mukana ja piti mökää koska oli aidosti kiinnostunut molemmista ottelijoista. Myös meno kehässä oli hyvää, ja oli hienoa, että SummerSlamiin oli tuotu myös uusia – tai uusvanhoja – jippoja ottelijoiden arsenaaliin, kuten vaikkapa Rollinsin Small Package Driver. Iseltäni meni myös ohi sellainen fakta, ettei ottelussa ollut diskauksia, kunnes Michael Cole sen ohimennen matsin aikana mainitsi. Sinänsä omituista, ettei moista tietoa haluttu tuoda esille mitenkään ennen ottelua. Risuja saa myös Bálorin Demon-hahmon käyttö – WWE:n pitäisi rohkeammin hyödyntää Finnin pimeää puolta ja tehdä siitä oikeasti väkivaltaisempi ja pelottavampi. Nyt kyseessä on oikeastaan vain sama tuttu Bálor, mutta kasvo- ja vartalomaalauksilla.

Kokonaisuudessaan tämäkään ottelu ei noussut minnekään muistettavien SummerSlam-klassikoiden joukkoon. Myös voitto meni mielestäni väärään osoitteeseen, sillä nyt tämä Bálorin ensimmäinen ”päämestaruusvoitto” ei tuntunut oikein miltään, koska panoksena olleella tittelillä ei ole oikein minkäänlaista uskottavuutta takanaan. Jälleen sinänsä hyvä, mutta odotuksiin nähden pettymykseksi jäänyt ottelu.

7/10

 

 

US-mestaruusottelu hoidettiin pois alta Rusevin ja Reignsin rymyämisellä, mikä oli ihan hyväkin vaihtoehto. Kymmenes ottelu täyteen ahdettuun korttiin olisi nimittäin ehkä ollut liikaa. Eipä tästäkään segmentistäkään tosin ihan hirveästi jäänyt sanottavaa.

Singles Match

Brock Lesnar vs. Randy Orton

 

Illan pääottelun kunnian sai siis Brock Lesnarin ja Randy Ortonin ihka ensimmäinen PPV-kohtaaminen. 15 vuotta nämä miehet olivat onnistuneet kulkemaan eri radoilla, mutta nyt oli yhteentörmäyksen aika. Urheiluhenkisesti rakennetun feudin aikana miehet eivät olleet samassa kehässä kovinkaan moneen otteeseen, joten aikalailla kaikki paukut oli säästelty tähän otteluun. Suplex City vs. Viperville oli valmiina alkamaan.

Brock Lesnar on varmasti edelleen maailman ainoa painija, joka saa oman dominointinsa kehässä vaikuttamaan yhä vain kiinnostavalta. Tämänkin matsin bookkaus oli yksinkertaista, mutta hiton toimivaa: Lesnar hallitsee pedonomaisesti vastustajaansa,12-kertaista maailmanmestaria, mutta Randy löytää kokeneena ottelijana sen pienen aukon iskeä vakuuttava finisherinsä. Ottelun alkupuoli sisälsikin siis näyttävää riepottelua, sopivan tujuja spotteja ja toimivan comebackin. Ja entä kun Orton tuntui vihdoin saavan ottelun juonesta kiinni? Peto oli irti, ja suunniltaan oleva Lesnar hakkasi Ortonin yksinkertaisesti veriseksi mössöksi päättäen ottelun TKO-tuomioon. Hiton hyvää, näyttävää ja erilaista bookkausta, missä Lesnar saatiin jälleen näyttämään todella vaaralliselta. Toisaalta lopetus ei haudannut vienyt täysin Randynkaan momentumia. Minä yksinkertaisesti rakastan näitä Lesnarin intensiivisiä mättöjä: Brock on ollut jo pari vuotta rosterin mielenkiintoisin nimi, ja miehen massasta poikkeavat ottelut ovat uniikkia viihdettä, sillä ketään ei bookata kuten Lesnaria. Myös tämä tämänkertainen Lesnar-näytös tarjosi takuuvarmaa viihdettä ja osuvan lopetuksen tapahtumalle.

9/10

 

Tapahtuma oli PPV:nä oikeastaan varsin hyvä. Illan aikana nähtiin tarpeeksi isoja matseja, joista suurin osa oli onnistuneita. Toisaalta, jos puhutaan SummerSlamista, eli vuoden toiseksi isoimmasta tapahtumasta, niin show’n pitäisi tarjota jonkinlaista extraa tavalliseen erikoisapahtumaan verrattuna. Sellaista ei nyt nähty, vaan ainoastaan perushyvä tapahtuma muutamalla kohokohdalla. Myöskään mikään yksittäinen matsi ei noussut esille oikeasti sinne vuoden kovimpien PPV-koitosten mukaan. Onnistuneempi tämä toki oli kuin viime vuoden totaalisesti flopannut SummerSlam, mutta minnekään ikimuistettavien tapahtumien joukkoon ei nousta. Ehkäpä syynä oli osittain myös tänäkin vuonna liian pitkä kesto, sillä minusta nelituntisen spesiaalin paikka kuuluisi ainoastaan ja vain WrestleManialle.

Kokonaisarvosana: 7/10

Lisää...
Ultimate

Ultimate

Painifani, jota kiehtoo lajin uniikkius viihdemuotona. Urheilun ja viihteen cocktail maistuu vuodesta toiseen.

Previous post

Arvio: NXT TakeOver: Brooklyn II

Next post

Ennakko: Wrestling Show Live! 3.9.2016

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.