Ennakko: WWE Royal Rumble 2018

Legendaarinen Royal Rumble järjestetään jo historian 31. kerran. Ensimmäinen Royal Rumble järjestettiin jo vuonna 1988, jolloin voittajaksi selviytyi koko kansan suosikki Jim Duggan. Miten käy tänä vuonna Philadelphian Wells Fargo Centerissä? Käydään tapahtuman antia ennakkoon lävitse ottelu kerrallaan.

Alun perin tapahtumaan oli julkistettu jopa kahdeksan ottelua, mutta muutaman viime hetken muutoksen takia tämänhetkinen ottelumäärä on tippunut kuuteen. US-mestaruusturnauksen finaali käytiinkin jo viime viikon Smackdownissa. Enzo Amoren ja Cedric Alexanderin välinen ottelu Cruiserweight-mestaruudesta poistettiin Enzo Amoren hyllytyksen ja niitä nopeasta seuraanneen irtisanomisen vuoksi.

---

WWE Smackdown Tag Team Championship
Best of Three Falls Match

The Usos (c) vs. Chad Gable & Shelton Benjamin

Uson veljekset selvisivät voittajina feudistaan New Dayn kanssa ja ovat kantaneet joukkuevöitä lokakuun Hell in a Cell -tapahtumasta lähtien. Usot tekivät samoihin aikoihin myös täysimittaisen face-turnin yleisön ollessa miesten puolella jo New Day -feudin aikana. Voitettuaan Sheamuksen ja Cesaron Survivor Serieksessä, saivat samoalaisveljekset tuoreet haastajat Chad Gablen ja Shelton Benjaminin hiljattain muodostuneesta joukkueesta. Usot säilyttivät mestaruutensa vielä Clash of Championsin neljän joukkueen ottelussa, mutta hävisivät non-title ottelun seuraavassa Smackdownissa juurikin Gablelle ja Benjaminille. Tästä hyvästä Gable & Benjamin saivat mestaruusottelun, joka kuitenkin päättyi Usojen voittoon tuomarin aloitettua ottelun uudestaan Gablen ja Benjaminin selätettyä väärän Uson. Seuraavalla viikolla Smackdownin toimitusjohtaja Daniel Bryan ilmoitti joukkueiden kohtaavan 2/3 Falls -ottelussa Royal Rumblessa.

Vanhat kunnon Usokset vetivät ehkä uransa parhaan vuoden uudistaessaan rutikuivan hahmonsa ja ollessa liekeissä sekä mikissä että kehässä. Ottelut New Daytä vastaan olivat lähes aina tapahtumansa parhaimmistoa. On järkevää, että aina luotettavat Usot ankkuroivat SD:n uudelleen rakentuvaa joukkuedivaria. Vastapuolella Chad Gable on saanut uutta virtaa American Alphan astetta heikomman päärosteriuran ja Jason Jordanin lähdön jälkeen. Paritus kokeneen Shelton Benjaminin kanssa tuntuu viikko viikolta paremmalta. Jos tätä ottelua ei hylätä pre-showhun, niin tässä on ainekset ehkäpä illan parhaaseen otteluun. Usot ovat todella kova joukkue ja Gable ja Benjamin ovat myös toimivia. 2/3 Falls -stipulaatio toimii myös todistetusti osaavien joukkueiden käsissä, esimerkkinä vaikka Revivalin ja DIY:n kohtaaminen reilu vuosi takaperin Torontossa. Uskon kovapäisten samoalaisten raivaavan tiensä vielä voittoon, sillä WrestleManiassa voivat hyvinkin olla vastassa vanhat viholliset Luke Harper ja Erick Rowan, nykyiset Bludgeon Brothersit…

Odotusarvo: 8/10

 

WWE Raw Tag Team Championship

Jason Jordan & Seth Rollins (c) vs. Sheamus & Cesaro

Seth Rollins feudasi koko syksyn Sheamusta ja Cesaroa vastaan SHIELD-parinsa Dean Ambrosen kanssa. Ambrose valitettavasti loukkaantui joulukuussa ja joutui sivuun useaksi kuukaudeksi. Rawin toimitusjohtaja Kurt Angle paritti Rollinsin poikansa Jason Jordanin kanssa hakemaan kostoa ja joukkuemestaruuksia ilkeältä eurooppalaisduolta. Kaikkien suureksi hämmästykseksi uunituore parivaljakko voitti mestaruudet joulupäivänä. Angle myönsi Sheamukselle ja Cesarolle sopimussääteisen revanssin Royal Rumbleen.

Jason ”Kurt Anglen poika” Jordan. Tämä kuvio sai kuraa niskaansa syksyn mittaan ja toisaalta aivan aiheesta. Jordan on kuitenkin kasvanut rooliinsa heel-taipumustensa ansiosta. Mies on saanutkin ihan käypää reaktiota osakseen, etenkin Rawin juhlajaksossa. Joukkuekuviot on täysin oikea paikka Jordanille, vaikka haaveilen edelleenkin hyvin buukatusta American Alphasta. Rollins Jordanin vastahankaisena partnerina toimii, mutta Rollins (kuten myös Ambrose) tuntuvat haaskatuilta keskikortissa. Ambrosen loukkaantumisen takia Mania-kuviot joutuivat kuitenkin tehosekoittimeeen, joten siihen nähden tämä on ihan hyväksyttävää. Vastapuolella Cesaro ja Sheamus ovat olleet Rawin vastine Usoille Cesaron todistaessa jälleen olevansa ehdotonta eliittiä olleessaan missä tahansa joukkueessa. Sheamuskin on vakuuttanut ensi kertaa vuosiin, mihin en uskonut League of Nations -katastrofin jälkeen laisinkaan. Ottelun saralta odotan mukavaa ottelua, jonka laatu riippuu pitkälti sen saamasta ajasta. Shieldin jämien ja The Barin ottelu oli yksi vuoden suosikkiotteluitani WWE:n puolella, joten tältä voi odottaa parhaimmillaan sitä samaa, vaikkei Jordan nyt Ambrosen tasolla olekaan. Odotan Jordanin ja Rollinsin jatkavan vielä mestareina, sillä en jaksaisi enää joukkuemestaruuksien hotshottailua. Jordan liittynee tavalla tahi toisella Anglen Mania-kuvioon (jonka uskon edelleen tapahtuvan vanhaa kunnon kyömynenää vastaan), kun taas Rollins saa kurkkia olkansa ylitse Ambrosen paluuta.

Odotusarvo: 7/10

 

WWE Championship
Handicap Match

AJ Styles (c) vs. Kevin Owens & Sami Zayn

AJ Styles voitti WWE:n mestaruuden toista kertaa urallaan voittamalla Jinder Mahalin Manchesterissa. Pian Kevin Owens ja Sami Zayn ottivat kuitenkin mestarin tähtäimeensä. Owens ja Zayn olivat liittoutuneet lokakuussa Zaynin auttaessa ystävänsä voittoon Shane McMahonista Hell in a Cell -ottelussa. Shane on siitä lähtien ollut piikkinä Owensin ja Zaynin lihassa toimitusjohtaja Daniel Bryanin yrittäessä jopa pitää kaksikon puolia. Seuraavien viikkojen aikana Styles hävisi ottelut sekä Owensille että Zaynille toisen parivaljakosta ollessa aina ratkaisevana tekijänä sekaantuessaan otteluun. Tulistuneena Styles vaati tasoitusottelua Owensia ja Zaynia vastaan ja sen Bryan hänelle myönsikin, mutta panokseksi pistettiin WWE:n mestaruus.

On jotenkin tyypillistä WWE:lle, että kolmen huiiputaitajan painijan feudi pyörii pitkälti auktoriteettihahmojen ympärillä. Etenkin kun Shane käyttäytyy kuin heel, mutta häntä käytetään kuin facea. Eipä myös tule mieleen edellistä kertaa, jolloin yksilömestaruudesta on oteltu tasoitusottelussa. Kuulun myös siihen harvalukuiseen joukkoon, joka ei kummemmin perustanut Zaynin käännöksestä pimeälle puolelle. Minun puolestani olisi hyvä olla hahmoja, jotka pysyvät puhtaasti heelinä tai puhtaasti facena koko uransa ajan, varsinkin kun kyseessä on Zaynin tasoinen babyface. Tästä huolimatta tästä voi tulla mielenkiintoinen ottelu. Paino sanalla voi. Vahvana veikkauksena on, että Owensin ja Zaynin allianssi hajoaa perinteiseen kolminottelutyyliin toisen yrittäessä voittaa ottelun. Olisi toki mielenkiintoista nähdä entinen Steenerico kantamassa WWE:n mestaruuden puolikkaita kuin LayCool konsanaan. Siitä huolimatta uskon vahvasti Stylesin voittoon ja suhteellisen isoon Mania-otteluun. Owens ja Zayn jatkanevat kuviota joko keskenään tai isoina palasina Smackdownin auktoriteettidraamaa. Totta kai Shanelle pitää saada ottelu WrestleManiaan!

Odotusarvo: 5/10

 

WWE Universal Championship
Triple Threat Match

Braun Strowman vs. Brock Lesnar (c) vs. Kane

Brock Lesnar päihitti Goldbergin WrestleMania 33 -tapahtumassa ja on siitä lähtien pitänyt hallussaan Universal-mestaruutta, puolustaen sitä massiiviset kolme kertaa. Braun Strowman on aiheuttanut tuhoa maanantai-illoissa läpi vuoden, mutta hävisi silti Lesnarille No Mercy -tapahtumassa. Lokakuussa Kane teki paluunsa auttamalla Strowmanin voittoon Roman Reignsistä teräshäkkiottelussa. Hirviöiden välit kuitenkin tulehtuivat TLC:ssä Kanen heittäessä Strowmanin roska-auton puristimeen. Strowman teki paluunsa viikkoja myöhemmin ja kohtasi Kanen vihdoin ykköshaastajuusottelussa, joka päättyi kuitenkin tasapeliin. Toimitusjohtaja Kurt Angle myönsi molemmille mestaruusottelun, tehden Rumblen Universal-ottelusta Triple Threatin. Kolme osallistujaa ovat brawlanneet pariin otteeseen Strowmanin vetäessä pisimmän korren.

50-vuotias Kane mestaruusottelussa herran vuonna 2018, pitäisikö tässä itkeä ja nauraa. Sopimusteknisistä syistä minun pitäisi kehua toista Smarksiden toista suojelupyhimystä, mutta taidan jättää sen tällä kertaa väliin. Sopimusteknisistä syistä puheen ollen, tässä on kyseessä jälleen perinteinen Brock Lesnarin feudi, jossa mies käy kerran kuukaudessa paikalla seisoskelemassa kehässä Paul Heymanin promottaessa kuin viimeistä päivää. Viihdyttävää, kyllä. Tuoretta, ei niinkään. Tämän ottelun pelastava enkeli onkin Braun Strowman, jota on buukattu hämmästyttävän hyvin läpi vuoden (muutamaa kirvelevää Reigns ja Lesnar -tappiota lukuunottamatta). Vakuuttava, isokokoinen ja hommansa kehässä hoitava on ollut WWE:n vuoden kohokohta pistessään Reignsiä, karjuessaan omaa nimeään ja kaataessaan avoneuvoja. Strowman onkin noussut yleisön suosioon, enkä ihmettelisi jos Strowman tästä suurimmat suosionosoitukset kerää. Hitto, mitä jos WWE jaksaisi nähdä vaivaa ja jaksaisi suojella muitakin tärkeitä lupauksiaan yhtä tehokkaasti. Itse ottelu tulee olemaan isojen miesten rymistelyä ehkä muutamalla HC-spotilla varustettuna. Kane on jo erittäin hidas, joten valtaosa vastuusta on Lesnarin ja Strowmanin harteilla. Tässä ottelussa on mielenkiintoa, sillä on teoriassa olemassa mahdollisuus, että Strowman voittaa. Todennäköisempää on kuitenkin perinteinen matka Juntankylään Lesnarin suunnatessa Mania-treffeilleen Ison Koiran kanssa. Tai no, olisihan se eeppistä katsoa miitissä, jos Kane onnistuisikin voittamaan.

Odotusarvo: 5/10

 

30-Woman Royal Rumble Match

Naisten divisioonaan tuli eloa molempien brändien saadessa lähes identtiset ryhmittymät riesakseen Absolutionin ja The Riott Squadin muodossa. Naismäärän takia Naisten™ Vallankumouksen© luoja Stephanie McMahon ilmoitti Royal Rumblessa käytävän kaikkien aikojen ensimmäisen naisten Royal Rumble -ottelun. Naiset ottivat ilmoituksen vastaan avosylin halaillen ja onnitellen toisiaan kehässä. Seuraavina viikkoina naiset alkoivat ilmoittautua sääntöjen vahvistauessa. 30 osallistujaa, eliminoinnit yläköyden ylitse ja voittajalle mestaruusottelu valitsemaansa naisten mestaria vastaan.

No niin, kaikkien aikojen ensimmäinen naisten Rumble-ottelu. Ottelun ilmoittamissegmentti oli täyttä kuraa, mutta muuten olen idean kannalla näin teoriassa. Aktiivisia naisia päärosterissa on kuitenkin alle 20, joten ottelussa tullaan näkemään paljon NXT-naisia, nostalgianimiä sekä mahdollisesti Mae Young Classicissa esiintyneitä painijoita. Itse kehätoiminta… noh, Rumblea ei ole koskaan tunnettu varvaslukoistaan. Toivon parasta, pelkään täydellistä katastrofia. Joten suunnataan katseet voittajaehdokkaisiin. Asukan ”voittamattomana” on tietysti monen ykkösvalinta (vaikka onkin hävinnyt Battle Royalin jo NXT:ssä). On hyvin mahdollista että Asuka eliminoidaan ja voittamattomuuden auraa ylläpidetään vanhalla ”häntä ei ole selätetty, hän ei ole luovuttanut” -mantralla. Paige olisi ollut toinen mahdollinen, mutta hyvin mahdollisesti uran päättänyt niskavamma vei ne mahdollisuudet. Hallitsevat mestarit saattavat olla mukana, mutten usko heidän voittoonsa. Ja sitten on tapaus Ronda Rousey. Entisen UFC:n naisten kääpiösarjan mestarin on pitkään huhuttu harjoittelevan WWE-debyyttiään varten ja kuviota on huhuttu niin Charlotten kuin kaikkien neljän hevosnaisen kanssa. Epäilyni on että WWE haluaa tehdä ensimmäisestä naisten Rumblen voittajasta ”historiallisen.” Tarkoittaako tämä sitten Ronda Rouseytä, James Ellsworthia vai Stephanie McMahonia,  emme voi vielä tietää.

Odotusarvo: 5/10

 

30-Man Royal Rumble Match

Illan suurin ja kaunein ottelu ei turhempia esittelyjä kaipaa. Kolmenkymmenen vuoden historia ja voittajagalleria täynnä legendoja ja supertähtiä. WWE:n ehkäpä paras gimmick-ottelu ja todellinen lähtölaukaus tielle WrestleManiaan. 30 miestä, yksi voittaja, yksi menolippu WrestleManian pääotteluun päämestaruusotteluun.

Rumble on yleensä viihdyttävä ottelu ja voimme vain toivoa sitä myös tältä vuodelta. Suurin jännitys kohdistuu, jälleen kerran, ottelun voittajaan. Kirjoitushetkellä mukaan on ilmoittautunut 17 nimeä, suurimpina niminä John Cena, Randy Orton, Finn Balor, Shinsuke Nakamura sekä Bray Wyatt. Loppuihin 13 osallistujaan mahtunee kourallinen illan edeltävien otteluiden osallistujia, muutama jobberi, ehkäpä NXT-nimen esiintyminen, muutama nostalgia-esiintyminen sekä ISO KOIRA itse, Roman Reigns.

Ortonia en näe voittajana, sillä mies nappasi uransa toisen Rumblensa viime vuonna. Eikä Orton tule kolmatta nappaamaan ainakaan ennen Cenaa. Siitä puheenollen, part-timer Cena on myös pelottavan mahdollinen voittaja. Toivoisin kuitenkin Cenan pysyvän nyt ulkona mestaruuskuvioista ja keskittyvän vaikka feudaamaan Elias Samsonin kanssa, vaikka sinne Wrestlemaniaan asti. Uskoisin siinä olevan ainesta, vaikka lopputulos vaikuttaakin surullisen selvältä Samsonin kannalta. Mutta mitä sanoo The Undertaker…

Sitten on vuorossa Bray Wyatt… Ei, en vaan enää usko Wyattin liekin syttymiseen. Pallo on pudotettu perinteiseen malliin ja Wyatt saa naureskella ”Heränneen” Matt Hardyn kanssa alkukevään. Finn Balor näyttää olevan nyt Klubin matkassa ja vaikka hyvät veljet Anderson ja Gallows saattavat ilmaantua paikalle kaverinsa avuksi, en usko Balorin istuvan Manian mestaruuskuvioihin. Se jättää omiin spekulaatioihini neljä nimeä: Dolph Ziggler, Daniel Bryan, Shinsuke Nakamura ja Roman Reigns.

Dolph Ziggler on ajelehtinut tuuliajolla koko viimeisimmän heel-runinsa ja tuntui, että kaverin ura alkoi olla taputeltu. SItten tuli aivan puskista US-mesyaruusvoitto ja sitä seurannut uloskävely. Ziggleriä ei ole nähty kuukausiin ja siihen yhteen sairaaseen Russomaiseen aivosoluuni on iskostunut idea Zigglerin voitosta. Kuvitelkaa tilanne: numero 30 on enää tulematta kehään. Kehässä on enää kaksi muuta ja he eliminoivat toisensa. Kansa katsoo henkeään pidätellen kuka saa kävellä tyhjään kehään korjaamaan voiton. Summeri soi. Ei musiikkia. Ja Ziggler kävelee kehään buuauasmyrskyssä. Mutta jos aivan realistisia ollaan, niin Ziggler aloittanee feudin jälleen uuden US-mestari Bobby Rooden kanssa.

Sitten meillä on Daniel Bryan. Miehen terveydentila on edelleen epävarma, ainakin WWE:n oman erikoistohtorin mielestä, mutta Bryan itse on sanonut haastatteluissa painivansa vielä. Tapahtuuko se WWE:ssä vai sen ulkopuolella, sen aika näyttää. WWE on kuitenkin tuntunut kiusoittelevan Bryanin paluulla. Ensin kuvio Shanen kanssa ja nyt staredown The Mizin kanssa juhla-Rawissa. Tässä voi olla kyseessä vain WWE:n halpa tapa heiluttaa porkkanaa smarkkien nenän edessä ja ylläpitää toivoa muusta kuin täydestä epätoivosta. Toivon kipinä kuitenkin elää. Ja jos ei nyt… syyskuussa nähdään, Amerikan Lohikäärme.

And then there were two. Nakamura ja Reigns. Ja TÄSSÄ ratkaisee paljon se, voittaako Asuka naisten Rumblen. Jos voittaa, Nakamuran mahdollisuudet tippuvat lähes nollaan. En usko näkeväni sitä päivää, kun Vince McMahon antaa kahden japanilaisen voittaa yhden firmansa merkityksellisimmistä otteluista samana iltana. Mutta jos Asuka ei voita, on tilanne hieman enemmän auki. Nakamuran ja Stylesin kohtaamisella on kiusoiteltu pariin otteeseen, huomattavammin Money in the Bank -ottelussa. Mikä olisikaan parempi ottelu WWE:n mestaruudesta kuin tuo? Mutta onko Nakamuran kurssi pudonnut jo liikaa katastrofaalisen Mahal-feudin jälkeen? Haluan uskoa, että WWE yllättää. Haluan uskoa, että WWE repäisee jonkun oikeasti yllättävän ja voittoa tarvitsen nimen taskustaan. Mutta syvällä sisimmässäni on pelko siitä, että Philadelphialle tarjoillaan jälleen höyryävä lautasellinen Isoa Koiraa.

Odotusarvo: 7/10

 

---

Loppusanat: Saatan olla negatiivinen/kyyninen/realistinen WWE:n suhteen valtaosan ajasta, mutta olen jostain syystä toiveikas tätä Rumblea kohtaan. Alakortin joukkueotteluilla on todellinen mahdollisuus toimittaa isosti, Styles ja Steenerico voivat repiä viihdyttävän ottelun kasaan, jos McMahon-draamaa ei nähdä, isot pojat voivat rymistellä isosti ja Rumble-otteluita on aina kiva seurata yllätysesiintymisten ja muiden hienojen hetkien takia. Rumblessa yleensä myös rakennellaan Mania-kuviot, joten on mielenkiintoista seurata, mitä Vincen sairas mieli aikoo tarjoilla meille tänä keväänä. Eiköhän tämä mene hyvässä porukassa virvokkeiden säestämänä.

 

Tapahtuman odotusarvo: 7/10

---

 

WWE Royal Rumblen Kickoff alkaa sunnuntaina 28.2. Suomen aikaa 24.00 ja pääshow sunnuntain ja maanantain välisenä yönä klo 02.00.