#maanantainmatsi

#MaanantainMatsi – Eddie Guerrero vs Rey Mysterio Jr. (1997)

#MaanantainMatsi on viikoittainen juttusarja, jossa Smarksiden toimitus nostaa esiin ja esittelee lyhyesti jonkin kiinnostavan ottelun YouTubesta.


Lokakuu alkaa olla lopuillaan ja Halloween vaanii kulman takana, joten on vain ajankohtaista vierailla WCW:n takavuosien perinnetapahtuman Halloween Havocin apajilla.

1990-luvun puolessavälissä ECW alkoi tuoda täysin uudentyylisiä painijoita Yhdysvaltojen näyttämöille. ECW antoi ensimmäisen näyttöpaikan nuorille meksikolaisille luchadoreille sekä pienikokoisille amerikkalaisille työhevosille ja antoi samalla suuren sysäyksen kasvavalle junior heavyweight -tyylin painille. WCW ja Eric Bischoff olivat kuitenkin kärppänä skouttaamassa ja pian nuoret tähdet siirtyivätkin Turnerin leipiin. Bischoff uudelleenkäynnisti kevyen painoluokan divisioonan ja esitteli uuden Cruiserweight-mestaruuden vuonna 1996. Divisiiona tuotti huippuluokan toimintaa viikosta toiseen, muutamia Russon-makuisia poikkeuksia lukuun ottamatta, WCW:n kuolemaan asti.

WCW täytti alakorttinsa Psychosisin, La Parkan ja Juventud Guerreran kaltaisilla meksikolaistähdillä, mutta kaksi toisen sukupolven painijaa nousi ylitse muiden. Gory Guerreron poika, Guerreron painisuvun nuorin vesa Eddie Guerrero oli matkannut ympäri maailmaa ennen pysyvää päätymistään WCW:n riveihin vuonna 1995. Rey Misterion veljenpoika Rey Mysterio Jr. oli aloittanut painimisen jo teini-iässä ja siirtyi lopulta WCW:n palkkalistoille vuonna 1996.

Kaksikon ensimmäinen PPV-tason kohtaaminen käytiin Halloween Havocissa vuonna 1997, pelissä Guerreron hallussaan pitämä Cruiserweight-mestaruus sekä Mysterion naamio, Luchas de Apuestas -perinteen mukaisesti. Maagiset viisitoista minuuttia kuuluvat WCW:n historian parhaiden otteluiden kirkkaaseen joukkoon.


Eddie Guerrero(c) vs Rey Mysterio Jr. – Title vs Mask (WCW Halloween Havoc 26.10.1997)

Semi Salmikannas

Semi Salmikannas

Ammattimainen tyhjäntoimittaja, jonka elämässä showpaini on roikkunut mukana sitkeän torakan lailla yli vuosikymmenen ajan. Toimii vakioäänenä Smarksiden ääniaalloilla ja onnistuu unohtamaan velvoitteensa kirjoitetun sisällön tuottajana. Kaikin puolin stereotyyppinen paininörtti, jonka naama kelpaa vain ja ainoastaan radioon.

Previous post

#Perjantainpromo - Kuumia tunteita ja repeilyn peittelyä Tokyo Domessa (1990)

Next post

Jälkipyykkinaru #66: Impact Bound for Glory 2019

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *