2016NXTTapahtumat

Arvio: NXT TakeOver: Dallas

Päivämäärä: 1.4.2016

Sijainti: Dallas, Teksas (Kay Bailey Hutchison Convention Center)

Yleisömäärä: 9 000

Katso tapahtuma WWE Networkissa!

Huhtikuu käynnistyi melkoisella showpainin superviikonlopulla, kun WWE järjesti kaikkien aikojen suurimman WrestleManian osavaltiossa, jossa kaikki tunnetusti on suurempaa – eli tietysti Teksasissa. Megalomaanisen Manian ohella ”yksinäisen tähden osavaltiossa” nähtiin viikonlopun aikana mm. myös yhdysvaltalaisten indie-liigojen, kuten Evolven, tapahtumia, sekä fanikokoontumisia, joista mainittakoon itsenäinen Wrestlecon ja WWE:n oma WrestleMania Axxess. Kiinnostavin oheistapahtuma oli kuitenkin järistyttäväksi ilmiöksi viime vuosina nousseen NXT:n show TakeOver: Dallas.

Tapahtuman alussa esitetyssä videopaketissa lupailtiin vallankumousta pitkät painiperinteet omaavaan Teksasiin. Kun kortista löytyy kaksi kutkuttavaa kehädebyyttiä ja kolme kovaa mestaruusottelua, tuo lupaus ei tuntunut edes tuulesta temmatulta. Loppuunmyydystä Kay Bailey Hutchison Convention Centeristä show’n selostivat Tom Phillips ja Corey Graves.

NXT Tag Team Championship

American Alpha vs. The Revival (c)

nxt takeover dallas american alpha vs revival

Tapahtuman avausottelussa miteltiin NXT:n joukkuedivisioonan herruudesta. Otteluun haastajana kävellyt American Alpha (Chad Gable ja Jason Jordan) oli voittanut ykköshaastajuuden maaliskuussa The Vaudevillainsilta – siis samaiselta joukkeelta, jolta The Revival (Scott Dawson ja Dash Wilder) oli vienyt mestaruuden viime marraskuussa.

Tähän väliin pieni tunnustus. Omalta osaltani NXT:n seuraaminen on ollut muutaman kuukauden ajan melko epäaktiivista, eli molempien joukkueiden nousukiito kärkikahinoihin oli jäänyt näkemättä. Dallasin yleisö onneksi teki selväksi, kenenkäs poikia kehään nousi. American Alpha ja etenkin Gable nauttivat kovasta suosiosta The Revivalin saadessa ansaitusti yleisön vihat niskaansa. Sisääntulojen aikana huomioni kiinnittyi yleisöreaktioiden lisäksi molempien tiimien ulkoiseen habitukseen ja jäsenten kemioihin. Kehään astui selvästi kaksi joukkuetta, ei vain sattumalta yhteen heitettyjä painijoita. Tällainen mielikuva on mielestäni äärettömän tärkeä saada aikaiseksi, sillä se saa paitsi ottelun myös joukkuemestaruuden sekä koko divisioonan näyttämään vahvemmalta.

Ja olihan se itse ottelukin vahvaa näyttämistä. Tietyllä tapaa vanhan koulukunnan henkeä tarjonnut matsi, jossa suosittu haastajajoukkue taistelee voitosta kynsin hampain katalien mestarien venyttäessä sääntöjä minkä ehtivät. Yksi The Revivalin ovelimmista kikoista nähtiin kun Dawson ryömi kehän alta vastustajien kulmaukselle pudottaakseen vaihtoa odottaneen Jordanin pois Gablen kämmenen ulottuvilta. Kun American Alphan ”kuuma vaihto” (hot tag) lopulta onnistui ja Jordan pääsi irti, Dallasin yleisö räjähti. Useiden kutkuttavien selätysyritysten jälkeen ratkaisu syntyi, kun Jordan ja Gable vaihtoivat ovelasti ”sokkona” suorittaakseen viimeisen liikkeen. Mahtava avausottelu, joka sekoitti viihdyttävää ja teknistä painia sopivassa suhteessa. Hieman sorruttiin liian tuttuun ja turvalliseen joukkueottelun kaavaan, jossa pahikset eristävät toisen sankarijoukkueen jäsenistä, mutta The Revivalin dominointi sääntöjen rajamailla oli sen verran hyvin toimitettu, että voin kaavamaisuuden katsoa läpi sormien.

8/10

Singles Match

Baron Corbin vs. Austin Aries

nxt takeover baron corbin austin aries

Kortin toisessa ottelussa nähtiin illan kahdesta debyytistä ensimmäinen, kun mm. Ring of Honorissa ja TNA:ssa mainetta niittänyt Austin Aries laskeutui NXT:n kehään. Kyseessä oli mielenkiintoinen erilaisten maailmojen kohtaaminen, kun jo pitkän uran pienemmissä kuvioissa tehnyt Aries kohtasi WWE:n kasvatusjärjestelmän oman tuotoksen, Baron Corbinin. Lontoossa Apollo Crewsista vakuuttavan voiton napannut Corbin oli pyrkinyt mukaan mestaruuskuvioihin alkuvuoden aikana mutta hävisi ykköshaastajuusottelun Samoa Joelle ja Sami Zaynille. Turhautunut Corbin purki aggressionsa NXT:hen esittäytymään saapuneeseen Ariesiin, ja hyökkäyksen myötä toimitusjohtaja William Regal määräsi tämän ottelun Dallasiin.

Vaikka Ariesin sisääntulomusiikki oli eeppinen ja vastaanotto lämmin, ei yleisö hieman yllättäen ollutkaan sataprosenttisesti debytoivan indietähden puolella. Koska omassa painisivistyksessäni on TNA:n mentävä aukko, Aries oli minulle uusi tuttavuus. Ensivaikutelma valitettavasti jäi melko geneerisen indieuikkarin tasolle, sillä aivan täydellä höyryllä tässä matsissa ei vielä Aries tainnut päästellä menemään. Corbin puolestaan näytti kasvaneensa ja kehittyneensä – jos ei painitaitojen puolesta, niin ainakin esiintyjänä reagoiden hyvin yleisön huuteluihin. ”Indiekullanmuruja” (indie darling) inhoava vihainen mörssäri on myös erinomainen hahmo Corbinille, mistä herää kysymys: voiko kyseessä olla jotain metatason huumoria, jossa Corbin on allegoria itse WWE:lle? Itse ottelu jäi joka tapauksessa melko välimallin näytökseksi, eikä pieni mies vastaan iso mies -asetelma ottanut riittävästi tuulta alleen. Voi tietysti olla, että kaksikko jatkaa vihanpitoaan vielä pidempään ja uusintaottelussa pistetään astetta isompi vaihde silmään.

6/10

Singles Match

Sami Zayn vs. Shinsuke Nakamura

shinsuke nakamura vs sami zayn nxt takeover dallas

Seuraavaksi oli vuorossa ehkäpä illan odotetuin ottelu, jota tuskin kovinkaan moni uskoi näkevänsä koskaan. Tammikuussa painipiirejä järistytti uutinen, jonka mukaan yksi New Japan Pro-Wrestlingin kirkkaimmista tähdistä, Shinsuke Nakamura, oli tehnyt sopimuksen WWE:n kanssa. NJPW:ssä lukuisia mestaruuksia voittaneen ”King of Strong Stylen” debyyttivastustajana sai kunnian toimia NXT:n sydän ja sielu, Sami Zayn. Ottelun ympärillä pyöri järjetön hype, ja voin vain kuvitella, kuinka sähköistä ilma on ollut areenalla. Jo Zaynin sisääntulo sytytti yleisön ilmiliekkeihin, mutta Nakamura räjäytti areenan saapuessaan. Monet harmittelivat ennakkoon, että Nakamuran NJPW:ssa käyttämä sisääntulomusiikki ei seurannut miestä WWE:hen, mutta ei uusi kappale mielestäni kalvennut lainkaan vanhan rinnalla. Hieno musiikki yhdistettynä Nakamuran eksentriseen karismaan, ja kylmät väreet oli taattu.

Liian usein kova kuhina kääntyy kohdettaan vastaan, mutta ei tällä kertaa. Zayn ja Nakamura lunastivat odotukset, sillä ottelu oli järjettömän kova. Alussa yritettiin jatkuvasti pistää toista paremmaksi, ja nokittelusta kasvoi melkoinen rajujen potkujen, polvien ja kyynärvarsien strong style -ilotulitus. Pitkä ja fyysinen matsi oli silkkaa paininirvanaa ja ehdottomasti yksi kanditaateista, kun mietitään tämän vuoden parhaita otteluita. Oman lisänsä ottelun tunnelmaan toi myös se seikka, että kyseessä oli tietyllä tapaa vahdinvaihto NXT:ssä Zaynin suunnatessa päärosteria kohti yleisön raikuvien suosionosoitusten saattelemana.

9/10

NXT Women’s Championship

Asuka vs. Bayley (c)

nxt takeover dallas asuka bayley

Myös seuraavassa ottelussa oli hieno tunnelma ja sitä ison matsin fiilistä, jota mestaruusottelulta sopisi odottaa. Syksyllä NXT:n naisten divisioonaan liitetyn japanilaisen Asukan ensimmäinen mestaruusottelu tuntui debyytistä saakka vain ajan kysymykseltä, ja nyt oli sen aika. Kun vastassa oli viime vuonna hienoja matseja kuin liukuhihnalta otellut Bayley – yksi naispainia mullistaneista ”NXT:n neljästä hevosnaisesta” – olivat odotukseni jälleen korkealla.

Satuin näkemään ottelun suorana, kun avasin WWE Networkin lauantaiaamuna valmistautuessa lähtemään töihin. Bussista myöhästyminen oli lähellä, kun jäin hienon ottelun vangiksi ja katselin sen myös vaivatta uudestaan, kun syynäsin koko tapahtuman jälkilähetyksenä. Asukan kovat potkut ja lyönnit ovat hurjaa katsottavaa, mutta ottelun sykähdyttävintä antia olivat näyttävät lukot, joihin molemmat yrittivät saada vastustajaansa. Lopetus, jossa periksiantamaton Bayley pyörtyy Asukan puristuksessa, oli dramaattinen ja odottamaton ja sopi mielestäni hyvin Bayleyn hahmolle, joka ei rakkaasta mestaruudestaan halunnut luopua. Ylipäätään Bayley on erinomainen hahmo tällä hetkellä – sympaattinen ja positiivinen roolimalli lapsille ja kuitenkin niin kova painija, että kyyniset smarkitkin voivat häntä fanittaa. Myös Asuka on yksi mielenkiintoisimpia painijoita NXT:n riveissä tällä hetkellä ja erottuu edukseen niin persoonansa kuin painityylinsäkin puolesta. Odotan mahdollista uusintaottelua innolla.

9/10

NXT Championship

Samoa Joe vs. Finn Bálor (c)

nxt takeover dallas samoa joe finn balor

Viimeisenä muttei vähäisimpänä nähtiin vielä ottelu siitä liigan suurimmasta palkinnosta, NXT:n mestaruudesta. Kyseessä oli uusintaottelu TakeOver: Londonista, kun Finn Bálor laittoi vyönsä likoon jälleen Samoa Joeta vastaan. Sisäisen hirviönsä herättänyt Joe oli saanut mestaruudesta pakkomielteen ja raivannut tieltään niin Baron Corbinin kuin Sami Zayninkin päästäkseen haastamaan Bálorin uudestaan. Myös hallitseva mestari Bálor kanavoi sisäistä demoniaan, joten tiedossa oli melko hirviömäinen mittelö. Bálor teki TakeOver-tapahtumille jo tuttuun tapaansa erikoisemman sisääntulon heiluen tällä kertaa villisti moottorisahan kanssa kuin mikäkin performanssitaiteilija. Pakko myöntää, että se, miten moottorisaha liittyi mihinkään, ei ihan heti auennut, kunnes mieleeni muistui ”eräs” Tobe Hooperin ohjaama kulttikauhuelokuva vuodelta 1974.

Kauhuelokuvista voidaan vetää kömpelö aasinsilta vereen, jota ottelussa nähtiin melko varhain, kun Bálor ja Joe löivät viisaat päänsä yhteen. Joen silmäkulma aukesi, ja verenvuodatus olisi voinut olla tehokeino, joka olisi tuonut matsiin lisää tunnelmaa ja muistettavuutta, mutta nyt siitä tuli kuitenkin kompastuskivi. Niin tuomari kuin lääkintähenkilökuntakin yritti vähän väliä tyrehdyttää vuotoa aina tilaisuuden tullessa, ja matsi takkuili reippaasti, kun niskan päällä ollutta Joeta jarruteltiin useaan otteeseen. Tämä käsittämätön härvääminen kirvoitti yleisöstä useita iskulauseita, kuten ”Let Joe bleed” ja ”Fuck PG”, joista ainakin jälkimmäisen voisin kuvitella saaneen WWE:n varpailleen – mielenkiintoista, ettei huutelua ollut sensuroitu tallenteelta. Itse ottelu oli yhtä kaikki aivan kelvollista mättöä niiltä osin kun painijat saivat rauhassa hoitaa hommansa. Alakynteen suurimmaksi osaksi ottelua jäänyt Bálor kanavoi lopulta demonivoimansa, ja Joe tippui yllättävän – ehkä jopa liiankin – helposti ”viidellä tuomion liikkeellä” (five moves of doom). Joe on nyt kohdannut Bálorin kahdesti jääden molemmilla kerroilla nuolemaan näppejään, ja on vaikea kuvitella, että kolmatta mahdollisuutta enää heruisi. Etenkään, kun horisontissa siintää nouseva aurinko; en usko, että kestää pitkään ennen kuin Shinsuke Nakamura on mestaruusjahdissa mukana.

7/10


Kaiken kaikkiaan TakeOver: Dallas oli varmaa NXT-laatua ja kokonaisuutena ehkä yksi vahvimmista TakeOver-tapahtumista. Hieman päälle kaksituntinen show meni hujauksessa ohi ja jätti muutamista miinuksistaan huolimatta positiivisen maun suuhun. TakeOver-tapahtumien hienouksia on myös se, että niitä pidetään riittävän pitkin väliajoin, jolloin ne myös tuntuvat tärkeiltä. Varsinkin mestaruuksien vaihdokset tuntuvat siksi isoilta jutuilta. TakeOver: Dallas asetti kovat suorituspaineet itse viikonlopun pääshow’lle, WrestleManialle.

Tapahtuman arvonsana: 8/10

Lisää...
Ville Vuohtoniemi

Ville Vuohtoniemi

Rauha, rakkaus, showpaini.

Previous post

Miksi haluan olla Triple H

Next post

WWE alkanut lisätä tuoreimpia jaksojaan YouTubeen

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.