Ennakko: Extreme Rules 2015

WWE-syklin kliimaksi, WrestleMania, on ohitettu, ja matka kohti Teksasia eli ensi vuoden kliimaksia saa alkaa. Luvassa on WrestleManian ”jatko-osa”, Extreme Rules, jossa liki jokaista ottelua on mehustettu erikoisella matsimuodolla. Minkälainen kortti on koossa – ja mitä kaikkea kannattaa odottaa?

WWE World Heavyweight Championship
Steel Cage Match

Seth Rollins (c) vs. Randy Orton

Kun Randy Orton blokkasi Seth Rollinsin Curb Stomp -yrityksen ja paukautti tälle näyttävän RKO:n, moni totesi, että olipahan huikea WrestleMania-matsi. Kun taas Seth Rollins juoksi kehään kesken Brock Lesnarin ja Roman Reignsin ottelun, pakeni Lesnarin F-5-yrityksestä ja paukautti Reignsille Curb Stompin, moni totesi, että olipahan huikea WrestleMania.

Seth Rollins on erinomainen hahmo (ja painija) monesta syystä. Yksi näistä syistä on se, että mies on tukkanuottasilla tosi monen eri henkilön kanssa samaan aikaan. Tuntuu siltä, että melkeinpä jokainen painija vihaa häntä: Orton, Lesnar, Kane, Reigns, Ambrose, kukaties tulevaisuudessa jopa Triple H. Rollins on marked man, rosvo, jolle ei kunnian kukko laula. Se tekee hänestä toimivan pahiksen. Katsoja tietää, että kyllä tuo nulikka vielä saa isän kädestä – mutta milloin? Kirjallisuudentutkimuksessa tätä kutsutaan nimellä hermeneuttinen koodi (arvoituksen koodi). Kertoja esittää kysymyksen, jonka vastaus paljastuu myöhemmin. Näin katsoja pysyy koukussa ja juonikuvio kuumana.

Extreme Rulesissa mahdollisuuden saa 12-kertainen maailmanmestari Randy Orton, jolla on psykologinen etulyöntiasema; olihan mies kykeneväinen selättämään Rollinsin WrestleManiassa. Fiksu mestari, Rollins, sai kuitenkin lisättyä otteluun säännön, joka estää Ortonia käyttämästä parasta asettaan, RKO:ta. Toisaalta myös Rollins on riisuttu aseistaan, sillä kyseessä on häkkiottelu, johon mestarin kätyreiden (J & J Securityn eli Jamie Noblen ja Joey Mercuryn) on hankalampi sekaantua – eritoten siksi, että häkin sisäänkäyntiä tulee vartioimaan pahamaineinen Kane, joka ei Rollinsista tykkää.

Veikkaus: Rollins voittaa. Luulen, että Seth pysyy mestarina aina SummerSlamiin saakka, kunnes häviää vyön Brock Lesnarille. Orton ei tässä vaiheessa mestaruutta tarvitse, vaan voi siirtyä feudaamaan esimerkiksi Bray Wyattia vastaan. (Toisaalta olisi kyllä dramaattinen ja siksi kutkuttava veto, jos Orton sattuisi voittamaan vyön nimenomaan nyt – se sekoittaisi pakkaa virkistävästi ja loisi lisää mielenkiintoa Seth Rollinsin hahmoa kohtaan.) Uskon, että Kane kääntyy sankariksi lyömällä J & J Securitya turpaan mutta että Rollins kykenee silti luikertelemaan voittoon. Kiitos siitä kuuluu Bray Wyattille, joka ilmestyy häkkiin ja hyökkää Ortonin kimppuun (Hell in a Cell 2014 déjà-vu). Todennäköisyydet: Rollins 90 %, Orton 10 %.

Toivomus: Orton voittaa. Lesnarin mestaruuskausi oli niin pitkä ja tavallaan apaattinen (joskin silti siis vain ja ainoastaan mainio), että tällainen šokkihoito tekee mestaruudelle hyvää. Seuraava maksulähetys eli Payback olisi otollinen paikka feudin kulminaatiolle, jossa Rollins ja Orton voisivat otella toisiaan vastaan vaikkapa Three Stages of Hell -ottelussa – ja Seth anastaa vyön takaisin itselleen. WrestleManian jälkeen WWE:llä on tapana muuttua flegmaattiseksi, joten yllättävät lopputulokset loisivat tervetullutta jännitystä (mahdollisesti) tylsään tuotteeseen.

Mitä kannattaa odottaa: WrestleMania 31 todistaa, että Orton ja Rollins sopivat yhteen. Kannattaa siis odottaa hyvälaatuista painia, joka saa lisäpotkua Kanen läsnäolon luomasta draamasta. Luvassa lienee matsi, jossa sekä tarinankerronta että workrate ovat kohdallaan.

WWE United States Championship
Russian Chain Match

John Cena (c) vs. Rusev

WrestleMania 31 tarjosi Orton–Rollinsin lisäksi toisen piinkovan ottelun: John Cenan ja Rusevin välisen taistelun. Kylmä kuin sota ja kova kuin kettinki ja ennen kaikkea niin mukavan vanhanaikainen oli tappelun henki, kun vanhat kilpailijat (USA ja Venäjä) ottivat toisistaan mittaa uusin sotilain. Eikä matsissa viehättänyt ainoastaan sen tarina tai tunnelma, vaan rautainen laatu. Raju, rankka, fyysinen koitos, joka antoi armoa yhtä vähän kuin kamala kohmelo kostean yön jälkeen.

WrestleManian jälkeen kuvio säilyi yhtä yksinkertaisena. Vaikka rakastan sensationalistista showpainia, jossa sattuu ja tapahtuu ja saa alinomaa järkyttyä ja yllättyä, niin toisinaan myös vanhan koulukunnan johdonmukainen meininki maistuu täydelliseltä. Rusevin ja Cenan feudi on malliesimerkki sellaisesta meiningistä. Ei tarvita muuta kuin kaksi ääripäätä, jotka inhoavat toisiaan ja tahtovat repiä toisiltaan pään juurineen irti. Toinen saa voittaa, toinen joutuu nöyrtymään. Ja panokset ovat kovat, koska pelissä on United States -mestaruuden lisäksi sekä Venäjän että Yhdysvaltain maine.

Veikkaus: Tätä on mielestäni todella vaikea veikata, mikä on totta kai vain myönteinen juttu. Voi olla, että Cena pudottaa mestaruutensa jo nyt takaisin Ruseville ja palaa pikkuhiljaa päämestaruuskuvioihin, kun toisaalta taas voi ihan yhtä hyvin olla, että Cenan nykyinen mestaruuskausi on vasta alkutekijöissään. Matsin ottelumuoto (Russian Chain Match) vaikeuttaa veikkaamista entisestään, sillä häviäjän ei täydy näyttää heikolta – esim. tulla selätetyksi – tappionsa hetkellä. Näin ollen matsin voi yhtä lailla hävitä niin ylivoimainen Rusev kuin sankarillinen John Cena. Todennäköisyydet: Cena 60 %, Rusev 40 %.

Toivomus: Cena voittaa, mutta taistelu on kaikkea muuta kuin helppo – brutaali ja perkeleellinen. Rusev raivostuu ja tekee ”lesnarit” eli painuu tauolle, kunnes palaa kahta kauheampana kuvioihin SummerSlamin tienoilla. SummerSlamissa nähdään matsi, jossa uusi United States -mestari Daniel Bryan puolustaa vyötään raivotautista Rusevia vastaan. Rusev tuhoaa Bryanin niin totaalisesti, että tämän on jäätävä lomalle. Se pillastuttaa Cenan, joka haastaa vielä kerran Rusevin, janoten nyt kostoa toverinsa Daniel Bryanin puolesta.

Mitä kannattaa odottaa: Matsi lienee kylmäverinen sota, jota on paikoitellen kivuliasta katsella. Tämä on oikea ottelu katsojalle, joka tahtoo nähdä rankkaa ja simppeliä mättöä.

Last Man Standing Match

Roman Reigns vs. Big Show

Moni sitä pelkäsi ja moni toisaalta myös toivoi, mutta ei, Roman Reignsistä ei tullut WWE:n World Heavyweight -mestaria eli koko show’n päähenkilöä. WrestleManian kaoottinen lopetus loi kaksi houkuttelevaa polkua, joista toinen johtaa Reignsin ja Brock Lesnarin väliseen revanssiin ja toinen Reignsin ja Seth Rollinsin väliseen sotaan. WWE päätti kuitenkin kääntää nokkansa kohti kolmatta polkua, jonka päässä seisoi mies nimeltä Big Show. Voipi olla, että Reigns–Lesnar ja Reigns–Rollins nähdään kyllä joskus, vaan ei vielä Extreme Rulesissa.

Myös tämä kuvio on Cena–Rusevin tavoin varsin yksinkertainen. Big Show teki työtä käskettyä ja löi Reignsiä naamaan, ja nyt Reigns tahtoo kostaa Big Show’lle sen, mikä oli loppujen lopuksi The Authorityn tekosia. Kyseessä on vanha kunnon vihanpito, joka ei muutoin kuin painimalla ratkea. Tarinan mukaan etulyöntiasema lienee Big Show’lla, joka on ollut André-pokaalin voitettuaan melkoisessa nousussa ja päässyt myös psykologisesti niskan päälle – niin rajusti hän röykytti Reignsiä Lontoossa.

Veikkaus: WWE voi toki yllättää, mutta selvä ennakkosuosikki on Reigns. Big Show’sta saisi kyllä kieltämättä leivottua uskottavan haastajan Ortonille tai Rollinsille tämän matsin ja André-pokaalin voittamisen vyötä, mutta jättiläisen aika on jo ohi. Reignsille siis iso (pun intended) voitto, josta samoalainen saanee uuden lähtölaukauksen päämestaruuskuvioita kohti. Todennäköisyydet: Reigns 75 %, Big Show 25 %.

Toivomus: Reigns tuhoaa Big Show’n sataprosenttisesti. Big Show on minuutin tai pari niskan päällä, kunnes Reigns pääsee juoneen mukaan ja ryhtyy kiduttamaan vihollistaan sadistisesti. Reigns saa monta kertaa Show’n tajuttomaksi mutta nostaa hänet aina jaloilleen ennen kuin tuomari ehtii laskea kymmeneen. Näin Reigns purkaa Big Show’hun kaiken sen vihan, joka hänen sisäänsä patoutui WrestleMania-farssin myötä. Kyseenalainen kidutus herättää erilaisia kysymyksiä: Pitäisikö Big Show’ta sääliä? Meneekö Reignsin väkivaltaisuus liian pitkälle? Onko Reigns hyvä vai huono ihminen?

Mitä kannattaa odottaa: Todennäköisesti ottelu on harmi kyllä tylsä ja etenee tavanomaisesti niin, että Reigns nousee Hulk Hoganin lailla voittoon. Odotus on siksi syytä kohdistaa chicagolaisyleisöön, joka saattaa kohdella ottelua mielenkiintoisesti.

Kiss Me Arse Match

Dolph Ziggler vs. Sheamus

WrestleManian jälkeisestä Raw’sta on viime vuosina kuoriutunut yksi koko WWE-vuoden jännittävimmistä lähetyksistä. Syy siihen on tulikuuma smark-yleisö, joka luo segmentistä kuin segmentistä sähköisen. Tänä vuonna sitä sähköisyyttä hyödynnettiin parin NXT-debytantin lisäksi Sheamukseen, joka näyttäytyi televisiossa ensimmäistä kertaa liki viiteen kuukauteen – ja käyttäytyi pelottavan aggressiivisesti. Kiusaamista vastustavan Be a Star -kampanjan iloinen veikkonen, Sheamus, oli muuttunut vihaiseksi mulkvistiksi, joka sortaa mielellään pienempiään, kuten mm. Dolph Ziggleriä.

Tässä piilee se kuuluisa showpainin suola. Kyllä, on tavallaan järjenvastaista, että positiivinen Sheamus on yhtäkkiä ilkeä nilkki, mutta ei, se ei häiritse tippaakaan. Showpainissa tärkeintä on momentum, jota ilman hahmon on vaikea luoda sidettä yleisöön. Jos siis hahmo on momentumia vailla, täyskäännöksen kaltainen ”sähköisku” voi olla painijan kuin painijan pelastava enkeli; yleisö tahtoo nähdä, minkälainen vanha hahmo on uuden luonteen myötä. Sheamuksen hahmosta ja nykypäivän sankarikuvasta voit kuunnella lisää äänitteestäni (ajassa 8:20–11:28).

Veikkaus: Tykkään tästä ottelusta erityisesti siksi, että sen voittaja on kysymysmerkki. Loogisesti ajateltuna voiton saa Sheamus, jotta miehen uusi hahmo kasvaa vihatummaksi, mutten sulkisi Zigglerin voittoa pois. Ehkäpä tappio voisi tehdä Sheamukselle itse asiassa enemmän hyvää kuin huonoa: häviöstään suivaantunut Sheamus olisi siten entistä vihaisempi ottelija. Sheamus voisi kaiken lisäksi kieltäytyä suutelemasta Zigglerin takalistoa, mikä vain lisäisi miehen kusipäisyyttä. Todennäköisyydet: Ziggler 40 %, Sheamus 60 %.

Toivomus: Toivon Zigglerin voittoa, vaikka kyllä myös Sheamuksen voitto käy. Zigglerin voittoa toivon siksi, että se tosiaan tekisi Sheamuksesta kiinnostavamman hahmon. Toisaalta myös Sheamuksen voitto olisi hyvä ratkaisu, jos irlantilainen tekisi Kiss Me Arse -matsista perinteen ja haastaisi joka kuukausi uuden painijan iljettävään erikoismatsiinsa; Sheamus voisi olla kultainen hahmo likaisena paskiaisena, joka nauttii muiden nöyryyttämisestä.

Mitä kannattaa odottaa: Hyvälaatuista kehä-äksöniä ja sitä, mitä matsin jälkeen oikein tapahtuu. Vaikea uskoa, että kumpikaan ottelijoista oikeasti suutelisi – ainakaan tajuissaan – toisen pakaroita.

Chicago Street Fight

Dean Ambrose vs. Luke Harper

Kun puhuin uusimmassa äänitteessäni, että WWE:ssä on alkanut näkyä tietynlaisia yhteyksiä attituden meininkiin, tämä matsi havainnollistaa sitä ehkä parhaiten. Vuosituhannen taitteessa oli yleistä, että kaksi midcarderia pääsi ottamaan toisistaan mittaa hardcore-ottelussa PPV-tasolla, mutta viime vuosina moinen on jäänyt pimentoon. Tämä matsi on kaikin puolin kuin aikamatka 1990-luvun lopun tai 2000-luvun alun tunnelmaan, jossa mikä tahansa on mahdollista – ja meno sen mukaista.

Tämä feudi on käsikirjoituksellisesti simppeli mutta silti kiehtova kuvio. Kaikki alkoi WrestleManiassa, kun Harper junttasi Ambrosen hirviömäisesti kehästä ulos niin, että Dean laskeutui niskoilleen tikapuiden päälle. Sekopäinen Ambrose suuttui ja janosi kostoa, mutta Harper veti taas pidemmän korren: paiskasi vihollisensa selostuspöydän päälle eräässä SmackDownissa. Extreme Rulesia edeltävässä Raw’ssa niskan päälle pääsi puolestaan Ambrose, joka sai ajettua Harperin häntä koipiensa välissä pakomatkalle. Neljä vesiselvää sanaa: balls to the walls.

Veikkaus: Eiköhän nyt ole aika antaa Ambroselle ensimmäinen PPV-voitto pitkään, pitkään aikaan. Tämänkään ottelun lopputulos ei yhtä kaikki ole itsestään selvä, sillä Harper ja Ambrose ovat aika lailla samalla tasolla ja tarvitsevat voittoa yhtä paljon. Todennäköisyydet: Harper 35 %, Ambrose 65 %.

Toivomus: Vaikka fanitan Ambrosea ja paljon, toivon voittajaksi Harperia, koska Harperin hahmo on yksinkertaisesti kiinnostavampi. Tilanne on joka tapauksessa mieluisa, sillä kumman tahansa voitto miellyttää minua: Ambrosen voitto on askel kohti Seth Rollinsia, Harperin voitto jotain tuntematonta. Eniten toivon kuitenkin helvetillistä mättöä, jonka workrate saa sisäisen markkini iloiseksi.

Mitä kannattaa odottaa: Tiedossa on Ambrosen ja Harperin tuntien (WWE-standardeilla) sairas matsi – ”softcore-versio” Jon Moxleyn ja Brodie Leen CZW-kohtaamisesta. Kannattaa siis odottaa kovia spotteja ja toivon mukaan vaellusta backstage-miljöön viihdyttävään maailmaan.

WWE Divas Championship

Nikki Bella (c) vs. Naomi

Huhupuheiden mukaan tämän ottelun piti alun perin olla AJ Leen ja Nikki Bellan välinen matsi, mutta – kuten kaikki varmasti tietää – AJ päätti jättäytyä yllättäen eläkkeelle jättäen naispainijoiden divisioonaan melkoisen aukon. Koska myös toinen tärkeimmistä naispainijoista, Paige, oli kykenemätön osallistumaan Extreme Rulesiin, tilaisuuden sai Naomi, joka muuttui vastikään pahikseksi. Kaikki tämä sekasorto ja myös se, että Nikki Bella on niin ikään pahis, johti siihen, ettei ottelulle ehtinyt muodostua kunnollista tarinaa.

Veikkaus: En usko, että Nikkin pitkä mestaruuskausi loppuu tällaiseen tarinaan; se olisi aikamoinen antikliimaksi. Veikkaukseni on, että Nikki voittaa, ja Naomi flippaa entisestään.

Toivomus: Toivomukseni on pitkälti sama kuin veikkaukseni. Nikki on ihan viihdyttävä mestari suurisuisena narsistina, joten naikkonen jatkakoon nousuaan. Naomin aika on toivottavasti inan myöhemmin.

Mitä kannattaa odottaa: Ottelussa kiinnostaa lähinnä se, vetääkö jompikumpi diivoista altavastaajan roolia. Vastakkain on kaksi itsekästä hahmoa, joten saa nähdä, miten yleisö reagoi ottelun kulkuun – vai reagoiko laisinkaan.

WWE Intercontinental Championship

Daniel Bryan (c) vs. Bad News Barrett

Tämän ottelun tilanne on ilmeisesti se, ettei Daniel Bryan kykene painimaan. Näin ollen tätä on turha sen enempää spekuloida. Todennäköisesti tässä käy niin, että ottelu muuttuu impromptu-matsiksi, jossa Barrett haastaa ”kenet tahansa” kehään. Veikkaukseni (ja toivomukseni) on, että haasteeseen vastaa Neville, joka kaiken lisäksi nappaa Barrettista voiton. Se olisi mielestäni kova tapa lyödä Neville kertaheitolla maailmankartalle – ja kukaties aloittaa kahden britin välinen juonikuvio, joka paitsi auttaisi Nevillen uraa myös piristäisi Barrettin kulahtanutta hahmoa.

WWE Tag Team Championship

Cesaro & Tyson Kidd (c) vs.  The New Day

Myös joukkuedivisioonassa näkyy se attitudemainen loiste: koko divarihan kukoistaa kuin kevät konsanaan, ja kuumia joukkueita syntyy kuin sieniä sateella. Esimerkiksi Cesaron ja Tyson Kiddin liittoutuma on muuttunut ”tylsästä hätäratkaisusta” varsin kiinnostavaksi kokoonpanoksi, joka heiluttaa kuulokkeineen ja salihousuineen atleettisuuden urheilullista lippua. Toinen todella kiehtova tiimi on NXT:stä päärosteriin noussut Lucha Dragons, joka on jo nyt varastanut WWE-universumin sydämen taskuvarkaan lailla. Kolmas esimerkki on New Day, jonka luonnollinen muutos hyvästä pahaksi on kaiketi se kaikista kiinnostavin WWE-ilmiö tällä hetkellä. Minä yksinkertaisesti rakastan näitä tällaisia interaktiivisia painijoita ja joukkueita, jotka viihdyttävät yleisöä jo pelkillä iskulauseillaan (”Lucha!”, ”New Day! Sucks!” jne.).

Veikkaus: New Day šokeeraa Chicagoa ja koko maailmaa nousemalla mestarijoukkueeksi. Paybackissa nähdään kolminottelu (Lucha Dragons vs. Cesaro & Kidd vs. New Day), jossa Cesaro ja Kidd voittavat mestaruuden takaisin nimiinsä. Todellista unelmaottelua eli Lucha Dragons vs. Cesaro & Kiddiä pantataan aina SummerSlamiin saakka.

Toivomus: Tismalleen sama kuin veikkaus. SummerSlamissa on sitten Kaliston ja Sin Caran aika juhlia ja nousta mestareiksi.

Mitä kannattaa odottaa: Koska ottelu otellaan Kickoff-lähetyksessä, yleisö lienee tulinen. Uskomukseni on, että Cesaro ja Kidd saavat chicagolaisyleisöltä todella kovat popit siinä missä New Dayn kohtalona on astua suoraan suden suuhun. Parasta tässä tullee olemaan siis yleisö, joka ottanee merkittävää roolia.

 

Kokonaisuutena Extreme Rules 2015 vaikuttaa hyvältä. Cena–Rusev, Orton–Rollins ja Ambrose–Harper lienevät painillisesti illan parhaimmistoa, kun taas Reigns–Show ja joukkuemestaruusmatsi kiehtovat äänekkään smark-yleisön vuoksi. Kortin ainut musta lammas on olemattoman juonikuvionsa tähden Nikki Bellan ja Naomin ottelu, mutta toisaalta myös se voi saada lisäpotkua Chicagon ihmisistä. Innolla odotan ja livenä katselen, brother!