Ennakko: WrestleMania 32

Lähetys: sunnuntaina 3.4.2016 (Kickoff klo 00-02.00, päälähetys 2–6.00, jälkilähetys 6-7.00 Suomen aikaa)

Sijainti: Dallas, Texas (AT&T Stadium)

Teemakappaleet:

Flo Rida – My House
Flo Rida feat. Jason Derulo – Hello Friday 
Avenged Sevenfold – Hail to the King
Motörhead – Sympathy for the Devil
Goodbye June – Oh No

Katso tapahtuma WWE Networkissa! (Ilmainen uusille tilaajille).

Veikkaus avoinna sunnuntaihin klo 23 asti.

Kuuntele myös ääniteosuus, jossa Enska ja kumppanit fiilistelevät tulevaa spektaakkelia paikan päällä Texasissa!

 

---

 

 

Meille painifaneille vuodessa on kaksi joulua. Toista niistä eletään juuri näinä päivinä, WrestleMania-viikolla. Tänä vuonna WrestleManian tekee poikkeuksellisen erityiseksi se, että viihdespektaakkeli järjestetään Dallasissa AT&T Stadiumilla, joka kykenee nielemään sisuksiinsa yli 100 000 katsojaa. Onkin hyvin todennäköistä, että sunnuntaina rikotaan vuodelta 1987 peräisin oleva WrestleManian katsojaennätys. Myös sisältöä on tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä suoraa lähetystä ennakko- ja jälkiosuuksineen on tarjolla huikeat seitsemän tuntia. Siinä on jo istumalihakset koetuksella, jos koko setin aikoo putkeen katsoa. Tarkastellaanpa sitten, millaisia otteluita tämän vuoden näytökseen on julkistettu.

 

United States Championship (Kickoff)

Kalisto (c) vs. Ryback

 

Tähän otteluun päädyttiin, kun alkuvuodesta Ryback kyllästyi yhdentekeviin joukkuematseihin ja julisti tästä edespäin ottelevansa omillaan. Tuossa prosessissa jälleen ylimieliseksi öykkäriksi muuttunut “Big Guy” otti silmätikukseen Kaliston, joka oli yllättäen noussut USA:n mestariksi.

Mitä odottaa: Muistan tämän kaksikon otelleen ainoastaan yhden kerran ja se tapahtui Smackdownissa marraskuussa. Tuo ottelu oli yllättävänkin pirteä esitys ja jäi mieleen lopputuloksestaan: Kalisto otti siihen mennessä isoimman voittonsa päärosterin puolella. Riittävän tiiviinä pakettina tästä voikin kehkeytyä ihan mukava lämmittelymatsi. Toivon Kaliston voittoa ja sitä, että WrestleManian jälkeen USA:n mestaruudesta käytäisiin näkyvämpiä feudeja.

10 Diva Tag Team Match (Kickoff)

Total Divas vs. Team B.A.D & Blonde

 

Kymmenen naisen joukkueottelu lisättiin WrestleManian tarjontaan ihan viime metreillä todennäköisesti ihan siitä syystä, että mahdollisimman moni painija saisi tilaisuuden nousta jättiyleisön eteen. Pääosaan tässä noussevat Brie Bella ja Lana, jotka ovat viime viikkoina olleet tukkanuottasilla keskenään.

Mitä odottaa: Kovinkaan suurta painillista mestarinäytöstä tästä ei ole odotettavissa, mutta se ei ole tarkoituskaan. Mikäli tämä pystyy edes hieman nostattamaan katselufiilistä ja tarjoamaan painijoille ikimuistoisen elämyksen, niin silloin ottelu on hoitanut tehtävänsä.

Tag Team Match (Kickoff)

The Dudley Boyz vs. The Usos

 

Kahden tunnin mittaiseen Kickoff-lähetykseen varmistetuista kolmesta ottelusta tämä on itselleni mielenkiintoisin. Ihan vaikka jo senkin takia, että Dudleyt tekevät tässä paluunsa WrestleManiaan 12 vuoden tauon jälkeen. Tarinaakin tällä matsilla on jo pidemmältä ajalta, kun erään joukkuematsin päätteeksi Dudleyt hyökkäsivät Usojen kimppuun ja julistivat katkeroituneina, että ovat paljon muutakin kuin pöytäspotteja ja nostalgia-annos. Olisinkin ehdottomasti halunnut nähdä tämän varsinaisen tapahtuman puitteissa.

Mitä odottaa: Odotan tästä vauhdikasta ja ehkä myös hieman huumoripitoista ottelua. Tällä en tarkoita vitsimatsia, vaan erityisesti Bubba-Rayn kykyä sisällyttää otteluihin sopiva annos hauskuutta. Tasoltaankin tämä ottelu luultavasti tulee olemaan ihan mukiinmenevää painia. Toivon Dudleyille voittoa tässä ensimmäisessä osassa ja feudille jatkoa, jossa Usot lopulta pääsevät niskan päälle.

Intercontinental Championship Ladder Match

Kevin Owens (c) vs. Sami Zayn vs. Dolph Ziggler vs. Zack Ryder vs. Sin Cara vs. The Miz vs. Stardust

 

Oletan, että viime vuoden tapaan tämä tikasottelu avaa päätapahtuman. Ja miksikäs ei? Ovathan tällaiset todistetusti aina viihdyttäviä ja yleisön taatusti sytyttäviä tapauksia. On vaan mielestäni harmillista, että tämä ottelu lisättiin WrestleManiaan hieman kuin väkisin, koska ”on ollut tapana”, että WrestleManiassa on tikasottelu. Paljon loogisempi ja luultavasti laadullisestikin parempi ratkaisu olisi ollut Sami Zaynin ja Kevin Owensin kohtaaminen yksilöottelussa.

Mitä odottaa: Liiallinen valittaminen tästä ottelusta on sikäli turhaa, koska onhan tikasmatsi aina tikasmatsi. Aivan varmasti nähdään ainakin muutama henkeäsalpaavan upea spotti, jotka synnyttävät sen kuuluisan ”holy shit” -chantin. Toiveeni kuitenkin on, että ottelun loppuratkaisussa ovat mukana nimenomaan Owens ja Zayn, josta saadaan edelleen lisää löylyä miesten keskinäiseen feudiin. Samin voitto tähän kohtaan olisi varmasti paras ratkaisu ja hieno hyvän mielen hetki heti tapahtuman alkuun.

3-on-4 Handicap Match

The New Day VS. League Of Nations

 

Otellaanko tässä myös joukkuemestaruuksista on kysymys, johon ei olla vielä vastausta saatu. Mahdollisesti sitä joudutaan odottamaan ihan kellonsoittoon asti. New Daylle tämä WrestleMania tarjoaa tietynlaisen välietapin: vuosi sitten joukkue oli teennäisen positiivinen face-kokoonpano, joka keräsi buuauksia tylsyytensä vuoksi. Vuoden aikana kolmikko sai luvan tuoda särmää hahmoihinsa ja lopputulos oli mitä mainioin. New Daysta kuoriutui yksi parhaista talleista vuosiin ja ikään kuin huipennuksena he kääntyivät originaalisti yleisön suosikeiksi juuri WrestleManian alla. League Of Nations tarjoaa tarkoituksellisen harmaan vastakohdan räiskyvälle New Daylle.

Mitä odottaa: Oletan, että tätä ottelua käytetään isojen päämatsien välisenä hengähdyksenä, joka on kohtalaisen lyhyt ja kevyt – sellaisena tämä varmasti parhaiten toimiikin. Voittoa toivon New Daylle, koska en ole saanut League Of Nationsista mitään irti; kyseisestä tallista ainakin Del Rion voisi jo erottaa takaisin yksilöpainijaksi. WrestleManian jälkeen toivelistalla olisi New Dayn feudi Wyatt Familya vastaan.

Diva’s Championship

Charlotte VS. Becky Lynch VS. Sasha Banks

 

Tässä ottelussa ikään kuin ympyrä sulkeutuu. Vielä vuosi sitten koko kolmikko otteli NXT:ssä, ja saapuessaan männäkesänä päärosteriin kysenen trio toden teolla aloitti liikkeen, joka tunnetaan nimellä #DivasRevolution. Näitä naistendivisioonan ajoittaisia nousukausia on mainostettu lähes vuosittain, mutta vuoden 2015 versio oli aito, ja naisten paini onkin ottanut valtavan harppauksen eteenpäin viimeisen vuoden aikana. Suurimman ansion siitä keräävät Charlotte, Sasha ja Becky – sikipä tämä onkin niin sopiva ottelu WrestleManiaan.

Mitä odottaa: Parasta naisten ottelua WrestleManian historiassa. Tämä on jokaiselle ottelijalle ensimmäinen virallinen esiintyminen tapahtumien tapahtumassa ja näin ollen näyttöhaluja varmasti riittää. Kolmikko on valmis tekemään kaikkensa, jotta siitä tulisi mahdollisimman ikimuistoinen. NXT:n puolelta muistamme mihin naiset parhaillaan pystyvät ja sitä samaa odotan nyt kaikkein kirkkaimpien valojen alla. Voittoa toivon kolmikon sympaattisimmalle jäsenelle, Becky Lynchille.

 

No Holds Barred Street Fight

Dean Ambrose VS. Brock Lesnar

 

Erityisesti Dean Ambroselle tällä ottelulla on niin massiivinen merkitys, että sitä on hankala sanoin kuvailla. Sadantuhannen silmäparin edessä ison luokan kohtaaminen WWE:n markkina-arvoltaan suurinta tähteä vastaan. Huippusuoritus tässä ja Ambrosen paikka WWE:n tulevaisuuden suurena nimenä on sementtiin valettu. Uskon hänen myös tähän pystyvän, koska ottelu on stipulaatiota myöten hiottu juuri Deanille sopivaksi. WWE:n ohjelmistossa ei ole tarkoituksellisesti asiaa mainittu, mutta Ambrose alun perin loi maineensa nimellä Jon Moxley CZW-liigassa, jossa painopiste on aikoinaan ollut pitkälti ääriväkivältaisessa painissa. Videomateriaalia on helposti saatavilla esim. Youtuben kautta, ja ne asiat, mitä Ambrose on aiemmin urallaan tehnyt, ovat suorastaan kauhistuttavia. Joten olen varma, että nimenomaan tässä ottelussa hieman koetellaan rajoja ja luultavasti verikin roiskuu. Otteluun johtanut taustatarinakin on ollut hyvä ja looginen alkaen Fastlanen jälkeisen Raw’n parkkipaikkahyökkäyksestä, ja syvyyttä siihen ovat tuoneet Terry Funkin ja Mick Foleyn kannustuspuheenvuorot Ambroselle.

Mitä odottaa: Odotan tästä sellaista nykystandardien rajoja rikkovaa kovan luokan hardcore-ottelua. Onnistuessaan täydellisesti tällä on mahdollisuudet yltää CM Punkin ja Brock Lesnarin legendaarisen Summerslam ottelun tasolle. Etenkin odotan sitä, että Lesnar tekee Ambrosesta tähden – ottelun lopputuloksesta riippumatta.

20-Man Andre The Giant Memorial Battle Royal

Suuret Battle Royal -ottelut ovat kuuluneet WrestleManian vakiokalustoon jo pitkän aikaa, ja nyt kolmatta vuotta peräkkäin tuo taistelu käydään Andre The Giantin muistopalkinnon tähden. Yleensä ottelu on sijoitettu ennakkolähetykseen, joka olisi tälläkin kertaa ollut mielestäni paras ratkaisu. WWE on kuitenkin jo julkistanut, että tänä vuonna koitos nähdään päälähetyksen puolella. Ensisijainen tarkoitus tämäntyyppisillä otteluilla on tietenkin se, että mahdollisimman moni pääsee esiintymään WrestleManiassa. Sen vuoksi onkin mielestäni ihan hyvä, että tällainen järjestetään. Alemmankin tason painijat ansaitsevat hetkensä, oli se sitten kuinka pieni rooli hyvänsä.

Mitä odottaa: Ei kovinkaan paljoa. Tämä toiminee hengähdystaukona, jossaa voi mukavasti sivusilmällä seurailla toimintaa. Toivonkin ottelun pidettävän lyhyenä ja että joku yllätysnimi nousisi voittajaksi.

Singles Match

AJ Styles VS. Chris Jericho

 

Minulle henkilökohtaisesti tämä on massiivisen suuri ottelu. Chris Jericho on kuulunut ehdottomiin suosikkipainijoihini yli vuosikymmenen ajan ja vanhan TNA:n fanina rakastuin aikoinani päätä pahkaa myös AJ Stylesiin; miehen debyytti Royal Rumblessa oli yksi upeimmista ja kauneimmista hetkistä mitä painin seuraaminen on ikinä tarjonnut. Voisikin sanoa, että tämän hetken rosterista Styles on ehdottomasti suurin suosikkipainijani ja vastuksensa ei tule kaukana perästä. Jericho on löytänyt aivan uuden kevään muututtuaan katkeraksi vanhaksi mieheksi ja poltettuaan vihollisensa kanssa hetkellisesti muodostetun “Y2AJ” -joukkueen fanipaidan roskatynnyrissä. Harmittavan pitkän aikaa Jericho ratsasti nostalgialla ja eikä saanut mitään kovin originaalia aikaiseksi. AJ Stylesin tulon myötä tämä kuitenkin muuttui, ja Jericho on pitkästä aikaa mukana isossa juonikuviossa, jolla ei ole mitään tekemistä nostalgian kanssa. Y2J:n promot ovat olleet loistavia ja Styles on omien vahvuuksiensa mukaisesti keskittynyt enemmän häikäiseviin esityksiin kehäköysien sisällä.

Mitä odottaa: Klassikkomatsia. Tämä on WrestleMania 32:n “Angle vs. Michaels” tai “Steamboat vs. Savage”, jotka eivät olleet pääotteluita, mutta varastivat show’n. Vaikka tämä ottelu olisikin ehkä piirun verran parempi ollut viisi vuotta sitten, kun sekä Styles & Jericho olivat nuorempia ja vetreämpiä, niin edelleenkin miehet ovat hyvässä fyysisessä iskussa ja ainakin lähellä priimavuosien tasoaan. Kaksikon kolme aiempaa kohtaamista olivat kaikki hyviä, melkeinpä mahtavia. Siltikin kaikista noista jäi sellainen tuntuma, että jotain vielä säästeltiin ja paukkuja löytyisi vielä parempaankin. Todennäköisesti onkin juuri näin, ja nyt WrestleManiassa laitetaan ihan kaikki peliin. Tiedossa on erittäin makoisa herkkupala, ja lähes 100% varmuudella tämä tulee olemaan tapahtuman paras painiottelu. Voittoa toivon Stylesille, koska haluan kannustaa häntä pikkupojan kaltaisella innolla.

Hell In A Cell Match

Shane McMahon VS. The Undertaker

 

Viimeistään vuodenvaihteen jälkeen alkaa aina spekulointi Undertakerin vastustajasta WrestleManiassa. Tänäkin vuonna monia nimiä nousi esille, mutta oikeasti kukaan ei pystynyt arvaamaan, että kaikista maailman painijoista vastustaja olisi Shane McMahon. Vieläpä Hell In A Cell -ottelussa, jossa panoksena on jotakuinkin WWE:n tulevaisuus.. Shanen paluu olikin alkuvuoden suurin pommi ja monien mielestä yksi kovimmista comebackeista ikinä. Mikäli hän vielä pystyy kehässä toimittamaan parastaan, niin hankalaa on olla eri mieltä.

Instagramin ja muun sosiaalisen median kautta olen seurannut Shanen valmistautumista WrestleManiaan ja on todettava, että helppoa palkkashekkiä hän ei ole tullut kuittaamaan. 46-vuotiaaksi keski-ikäiseksi mieheksi Shane on mielettömässä fyysisessä kunnossa ja on varmasti valmis laittamaan kroppaansa likoon kuin aktiiviaikoinaan viitisentoista vuotta sitten.

Undertakerin osuus tässä tarinassa on jäänyt pettymykseksi. Edelleenkään ei ole saatu selitystä siihen, miksi Undertaker suostuu tekemään Vince McMahonin likaisen työn? Se vaan tuntuu niin epäloogiselta. Miksi ihmeessä Undertaker taistelisi Vincen ja The Authorityn puolesta? Toivon mukaan tuohon kysymykseen saadaan vielä joskus vastaus.

Mitä odottaa: Tämä on täydellinen villikortti, koska ei oikein tiedä mitä odottaa. Ensinnäkin painin taso on täysi arvoitus: Shanen 6-pack on ehkä näkyvillä, mutta kuinka pahasti ruostetta onkaan kertynyt seitsemän vuoden tauon aikana? Undertaker taas on iäkäs ja loukkaantumisaltis, joten ainekset täydelliseen katastrofiin ovat myös olemassa. Toisaalta lopputulos voi myös olla päinvastainen: ehkä Undertaker venyy jälleen kerran huippusuoritukseen ja Shane sykähdyttää kuolemaa uhmaavilla tempuillaan ja matsi ylittääkin hurjimmat odotukset. Myös vaihtoehdot näiden väliltä ovat mahdollisia. Todellinen unelmaskenaarioni olisi, että Sting auttaisi Shanen voittoon. Tämä olisi myös looginen vaihtoehto, koska Sting alunperinkin saapui WWE:hen vain siitä syystä, että syrjäyttäisi Authorityn vallasta. Nyt Shane McMahonin kautta tämä olisi jälleen mahdollista. Varsin epätodennäköinen vaihtoehto, mutta äärimmäisen herkullinen sellainen.

WWE World Heavyweight Championship

Triple H vs. Roman Reigns

 

Tällä ottelulla on massiivinen taustatarina kaikkine käänteineen, ja pelkästään tuon takia se ehdottomasti kuuluu WrestleManiaan. Toinen kysymys on se, täytyykö tämän olla mestaruus- ja pääottelu? Mielestäni ei. Täysin huono ratkaisu ei kuitenkaan ole, koska olen jo pidemmän aikaa toivonut HHH:n palaavan aktiivipainijan rooliin, jos vain motivaatiota riittää. Ja sitä tuntuu riittävän. Triple H vaikuttaa fyysisesti olevan jopa kovemmassa kunnossa kuin viimeisinä aktiivipainijan vuosinaan, ja mikäli Roadblockin Ambrose-kohtaamista voi pitää ennakkotapauksena, niin tästä on odotettavissa myös äärimmäisen kovatasoinen ottelu painillisestikin.

Ambrose vs. HHH on minun kirjoissani tämän vuoden paras painimatsi WWE:ssä. Roman Reigns kärsii edelleen ilmiöstä, jota nimitän ”John Cena-efektiksi”. Yleisöreaktiot vaihtelevat viikkojen ja kaupunkien mukaan laidasta laitaan. Esimerkiksi tämän viikon Raw’ssa Brooklynissä Reigns joutui buuauskonsertin kohteeksi, mutta välillä hän on saanut puhtaasti hurrauksiakin. Juuri tämä asia lisää mielenkiintoa tätä ottelua kohtaan. Kumman puolelle Texasin jättiyleisö asettuu?

Mitä odottaa: Kun tämä ottelu varmistui Fastlanen jälkeen, olin varsin skeptinen. HHH:n mainiot kehäesitykset ovat kuitenkin rohkaisseet, ja Roman Reignskin alkaa olla sen verran kokenut tekijä, että hänen onnistumisensa puolesta ei tarvitse jännittää. Odotankin, että matsi tulee olemaan huomattavasti parempi, mitä suurin osa faneista etukäteen ajattelee. Ja koska kyseessä on HHH:n ottelu, niin se tulee kertomaan toimivan tarinan, jolla on alku- keskiosa ja loppu. Voittoa toivon Triple H:lle, koska haluaisin nähdä hänet edelleen aktiivipainijan roolissa. Mikäli Shane McMahon aiemmin illalla voittaa Undertakerin, tämä olisikin ainoa keino, jolla HHH juonikuvion puitteissa saisi työpaikkansa pitää.

Noiden otteluiden päälle kun lisää The Rockin varmistetun esiintymisen, potentiaalisen katsojaennätyksen ja WrestleManian majesteettiset puitteet niin kaikki alkaa olla valmista vuoden toista jouluaattoa varten. Virittäytyminen WrestleManian tunnelmaan onkin syytä aloittaa viimeistään nyt.