ArviotFCF WrestlingSuomipainiViisi pointtia

Viisi pointtia: FCF Wrestling Sidewaysissa (7.-8.6.2019)

Päivämäärä: 7.-8.6.2019

Sijainti: Sideways-festivaali, Helsinki


Kun FCF Wrestling heitti kesällä 2018 keikan Helsingin Teurastamolla, iski Sideways-festivaalia järjestävä taho silmänsä kotimaiseen showpainiin. Kesäkuun alussa FCF:llä olikin mahdollisuus esitellä osaamistaan uudelle yleisölle peräti kahtena festaripäivänä tunnin mittaisilla esiintymisillään.


1. Musiikkitarjonnan tuolla puolen – Sidewaysin alueohjelma

Vaihtoehtomusiikkiin keskittyvä Sideways-festivaali järjestettiin tänä kesänä neljättä kertaa. Viime vuonna Teurastamolta Nordikselle – eli Helsingin jäähalliin ja sen ympäristöön – kasvanut kolmipäiväinen festivaali riemastutti juhlakansaa paitsi musiikilla, myös monenlaisella erikoisohjelmalla ympäri tapahtuma-aluetta.

Jäähallin käytävältä saattoi eksyä 00100ENSEMBLE -teatterikollektiivin pyörittämään salaiseen yökerhoon, jossa epätoivoinen Julia etsi kadonnutta Romeota. Eläinkaraokessa pääsi tulkitsemaan jos jonkinlaista elukkaa, mutta harmiksi ei kuitenkaan isoa koiraa. Leffadubbauskaraokessa puolestaan kuultiin ainakin Schwarzeneggerin parhaiden one linereiden kokoelma, ja kotimainen ikivihreä, Julmahuvin klassikko Roudasta rospuuttoon. House of Auerin villi dragshow riemastutti kahtena iltana kumartelemattomalla meiningillään. Flipperihallissa saattoi uppoutua sinkoilevien hopeakuulien ja kilkattavien pistetaulujen värikkääseen maailmaan pitkäksikin aikaa.

Kaiken tämän joukkoon FCF Wrestlingin showpaini istui mielestäni erinomaisesti. Alueohjelmalta kaivattiin varmasti uniikkeja elämyksiä, ja vaihtoehtokulttuurista kiinnostuneille, avomieliselle Sideways-kävijöille painimähinä tuntui uppoavan hyvin – jälkikäteen vastaan on tullut enimmäkseen positiivisia kommentteja.

2. Pilkettä silmäkulmassa

FCF ei ollut lähtenyt festareille ryppyotsaisella ja hikisellä meiningillä, ja hyvä niin.

Hahmovetoinen, tiedostava ja paikoin jopa kummallinen showpaini tuntuu olevan maailmalla jo jonkinlainen trendi, kuten on saatu Game Changer Wrestlingin teematapahtumien ja Orange Cassidyn, Session Moth Martinan ja Joey Ryanin kaltaisten painijoiden suosion myötä huomata. Näkymättömiä painijoita tai penisheittoja ei toki vielä FCF:ssä olla nähty, vaikka Sideshow-bannerin alla järjestetyissä tapahtumissa onkin jo kaikenlaista tykittelyä saatu todistaa.

Sidewaysin keikka oli kuin jostain perinteisen Wrestling Show Live! –meiningin ja Sideshow-koheltamisen välimaastosta. Tällaisen neitseelliselle yleisölle suunnatun pistokeikan myötä ei ymmärrettävästi ole mieltä hukuttaa katsojia vuosien loreen tai viittauksiin meneillä oleviin juonikuvioihin, vaan tarjoilla kompakti ja rennolla otteella toteutettu kokemus.

Tämän myötä valokeilaan nousivatkin nimenomaan FCF:n painijoiden hahmot. Moottoriturpainen Toni Tamminen soittamassa suutaan avausotteluissa. Ilkeä jääkuningatar Regina alamaisensa Prinssi Maken kanssa solvaamassa kauramaitoa lipittäviä katsojia, joilla ei ollut varaa Flow-lippuihin. Anarkistista energiaa tursuava Jake Luupää. Perverssi HC Andersen herättämässä hämmennystä niljakkailla tempuillaan. Uudistunut The San, jonka saatteli kehään ensikertaa esiintynyt Pandora, mystinen oraakkeli. Näin vain muutamia mainitakseni.

Toivottavasti tämä laaja kattaus erilaisia persoonia houkuttelisi uusia katsojia seuraamaan hahmojen edesottamuksia myös tuleviin tapahtumiin. FCF:n tarinankerronta nimittäin palkitsee uskolliset kävijät, kuten vaikkapa Shemeikan hienon tarinakaaren seuraaminen on todistanut.

3. DYNASTIAAA

Toukokuussa Omegassa nähtiin sydämen särkenyt käänne, kun Reginan vankien kapteeni riisui valeasunsa. Naamion alta paljastui Make Smooth, joka samalla iski puukon syvälle entisen joukkueparinsa ja ystävänsä Jami Aallon selkään. Näin syntyi Dynastia, Reginan ja prinssin arvonimen saaneen Maken uusi joukkue.

Vaikka Dynastia koki tappiot Sidewaysin molempina iltoina, ennustan tälle kaksikolle menestystä FCF:n tulevalla kaudella. Kumpikaan ei paina jarrua uppoutuessaan hahmoonsa, ja varsinkin Make tulee varmasti olemaan liekeissä syksyllä päästessään revittelemään täysillä pahiksen roolissa. Kaksikon dynamiikka toimi hyvin yhteen paitsi joukkueena lauantain ottelussa, myös kun Make hillui kehän ulkopuolella Reginan ottelun aikana perjantaina. Mies naispainijan managerina on showpainimaailmassa harvemmin nähty kombinaatio, ja ainakin Dynastian yhteydessä toimiva sellainen.

Ja kukapa tietää, ehkä Regina kaappaa komentoonsa karvaan tappion kokeneen Mustan Aukon miehistöä. Ei sovi unohtaa kuinka Kert Kukk salakuvasi loppuvuodesta Tampereella Reginan ja Viktor Tykin käymässä jonkinlaista neuvottelua takahuoneen käytävällä.

Joka tapauksessa, Dynastia tulee olemaan seuraavan kauden ykkösheelit FCF:ssä. Kuulitte sen täältä ensin.

4. Naisrosteri nousee kuin Mutsin pullataikina

FCF:n naisrosteri on kasvanut kohisten, joka on ainoastaan positiivinen asia. Perjantaina tehtiin historiaa, kun Jessica Love ja Regina kohtasivat ensimmäisessä FCF:n naisten välisessä pääottelussa. Jessica olikin yksi viikonlopun tähdistä.

Pohjoismaiden suurin naisrosteri oli muutenkin viikonlopun aikana vahvasti esillä. Viikonlopun kahdeksassa matsissa naisia oli peräti viidessä ottelemassa, sekä lisäksi yhdessä kehänlaidalla pistämässä kapuloita rattaisiin. Ottelu ottelulta itsevarmuuttaan kasvattava Reimi nähtiin molempina iltoina joukkueotteluissa, ja selätti Toni Tammisen komean yläköydeltä leiskautetun crossbodyn myötä. Mutsi pullavateineen nähtiin paitsi joukkueottelussa, myös mainiossa viiden painijan sekamelskassa – jossa kehään nousi ensimmäistä kertaa tuoreen naiskoulutuserän kasvatti Nikita. Tulokas jäi vielä hieman karikatyyrimaisen Mutsin ja HC Andersenin kaltaisten isojen persoonien varjoon, mutta pääsee varmasti esittelemään taitojaan syksymmällä. Sideshow – Attitude Editionissa Nikitan ohella piipahtaneen Sonjayn debyyttiottelu puolestaan säästeltiin jonnekin tulevaisuuteen.

Pankin räjäytti kuitenkin The Sanin kanssa parrasvaloihin ensi kertaa astellut Pandora. Siinä missä monesti hahmot kehittyvät ajan kuluessa ja saattavat toden teolla klikata vasta myöhemmin, tuntui Pandora valmiilta paketilta välittömästi. Erinomaista hahmoon heittäytymistä, ja niin hullulta kuin se tuntuukin sanoa, tuntui kuin Sidewaysin Basement-lavalle olisi ilmaantunut oikea noita. Mielenkiinnolla jään odottelemaan päätyykö Pandora myös kehään ottelemaan – toivottavasti niin.

Naispainijoiden määrä alkaa olla sillä mallilla, että toive naisten SISU8 –turnauksesta ei ole silkkaa utopiaa. Keväällä nähty Reginan ja Jami Aallon välinen ottelu, ja Sidewaysin viiden painijan mähinä sekä useat sekajoukkueottelut myös viittaisivat siihen, että sukupuolten väliset raja-aidat on vedetty FCF:ssä kumoon lopullisesti.

“Equal rights – equal fights,” kuten Chikarassa on usein tokaistu. Ja se jos mikä on hyvä suunta.

5. Toimivat järjestelyt ja leppoinen tunnelma

Otetaan viimeisenä pointtina vielä hieman yleisiä fiiliksiä Sidewaysista. Itselläni kyseessä oli ensimmäinen kerta näillä kinkereillä, ja motkotettavaa jäi kolmipäiväisen rykäisyn jälkeen varsin vähän.

Basement-lava tarjosi FCF:lle tunnelmalliset ja intiimit puitteet, ja hieman syrjäisestä sekä sokkeloisesta sijainnistaan paikalle päätyi molempina päivinä ihan mukava määrä porukkaa. Enemmän kritiikkiä voisi antaa esiintymisajoista – varsinkin perjantaina porukka oli vielä aavistuksen jäistä, koska monet saattoivat olla vasta juuri selviytyneet töistä festaritunnelmiin. Mikäli kutsu käy ensi vuonnakin, olisi hauskaa nähdä kuinka yleisö reagoisi showpainiin hieman myöhemmin, vielä vaikkapa ulkoilmassa lämpimän kesäillan hämärtyessä.

Jäähallin parkkipaikka taipui yllättävän viihtyisäksi ja fiksusti rakennetuksi festarialueeksi. Jonoja syntyi harvemmin minnekään, joten ruoan ja juoman noutaminen sujui sukkelaan. Ruokatorilla erityisesti Boneless –kojun herkullinen buffalokana vei kielen mennessään. Sapuskan ja virvokkeiden hinnoittelun myötä pankkitili kyllä otti hieman osumaa, mutta kerrankos tuota.

Jäähallin sisätilojen hyödyntäminen oli myös mainio ratkaisu, sillä hikisenä hellepäivänä oli mukava päästä välillä sisätiloihin vilvoittelemaan. Yläkerran käytävälle kyhätty Upstairs-lava oli tosin festareiden pahimpia kompastuksia, sillä ei tuollaisella akustiikalla varustettu paikka vain sovellu musiikille – Maustetyttöjen keikalta tulikin käännyttyä pikaisesti pois, kun tilan takaosaan ei tahtonut kuulua juuri mitään.

Summa summarum, Sideways 2019 jätti hyvällä fiilikselle, ja oli mitä mainioin startti kesälle. Kiitokset vielä tätäkin kautta kaikille kenen seurassa tuli roikuttua. Ensi kesänä ehkä uudestaan?

Tulokset:

Perjantai 7.6.2019

1. Reimi & Shemeikka voittivat Toni Tammisen ja Mutsin. Arvosana: 7/10
2. Jake Luupää voitti HC Andersenin. Arvosana: 7/10
3. Salomon Strid & Johnny McMetal voittivat Jami Aallon ja Stark Adderin. Arvosana: 8/10
4. Jessica Love voitti Reginan Arvosana: 8/10

Lauantai 8.6.2019

1. Reimi, Kert Kukk ja Mike Nomad voittivat Toni Tammisen, Salomon Stridin ja Septimuksen Arvosana: 7/10
2. Jami Aalto voitti HC Andersenin, Jake Luupään, Mutsin ja Nikitan hardcore ottelussa, jonka erikoistuomarin toimi Keke Arvosana: 9/10
3. The San voitti Ionin Arvosana: 8/10
4. Jessica Love ja Shemeikka voittivat Reginan ja Prinssi Maken Arvosana: 7/10

Tapahtuman arvosana: 8/10

web survey

Ville Vuohtoniemi

Ville Vuohtoniemi

Töölön CHIKARA-spesialisti, joshi-intoilija ja deathmatch-maanikko. Ääntelehtii usein podcasteissa, toisinaan selostuspöydän takana. Luultavasti jonain päivänä hautautuu elävältä Smarksiden VHS-kirjaston alle.

Previous post

Ennakko: G1 Climax 29 (B-lohko)

Next post

GLOW’n kolmas tuotantokausi Netflixiin elokuussa – suoratoistojätti ilmoitti myös yhteisestä elokuvaprojektista WWE:n kanssa

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *