FCFReportaasit

FCF ensikertalaisen silmin

Siemailen olutta jännityksen vallassa Sokos Hotel Presidentin yökerhotilassa ja vilkuilen kelloa. Viittä vaille jo – pitäisi kohta alkaa. On lauantai-ilta 18. tammikuuta armon vuonna 2016, ja minulla on edessäni elämäni ensimmäinen Fight Club Finlandin tapahtuma. Mitähän tästäkin tulee?

Tämä kirjoitukseni ei ole mikään absoluuttinen totuus eikä syväluotaava analyysi. Tämä on yhden painifanin näkemys siitä, mitä FCF:llä on tarjottavana keltanokalle.

Olin ladannut show’hun jonkin verran odotuksia ja yrittänyt parhaani mukaan tankata taustatietoa täältä Smarksidesta sekä sitten FCF:n omilta sivuilta ja YouTube-kanavalta. Muistan myös erään englanninkielisen luonnehdinnan FCF:stä. Sanatarkkaa muotoa en juuri nyt saa päähäni, mutta suomeksi käännettynä se meni jotakuinkin näin: ”Suomalaisen painin voidaan katsoa periytyvän suoraan Lance Stormista, joten kehässä on kyllä takuuvarmoja suorittajia, mutta mikissä ei niinkään.” Näkemäni perusteella en ihan lähtisi allekirjoittamaan tuota väitettä. Toki monella on mikrofoniin puhuessa ”geneerinen promoääni”, mutta myös persoonaa löytyy ainakin Valentinelta, King Kong Karhulalta ja Mikko Maestrolta.

Kolmen tietyn painijan näkemistä odotin ennalta eniten: Valentine, Karhula ja TEUVO – joskin viimeisenä mainittu hieman eri syystä kuin toiset. Jokainen heistä lunasti odotukseni täysin. Karhula tuntuu nyt koko kansan sankarilta, ja Valentine on erittäin iljettävä limanuljaska. Talvisodan mestaruusmatsi vaikuttaa siis erittäin lupaavalta. Teuvo taas on täydellinen huumorihahmo, jonka sekoiluja on ilo seurata. Näiden lisäksi kortissa oli sellaisia tapauksia, joilta en odottanut oikeastaan yhtään mitään mutta jotka osoittivat olevansa kovia tekijöitä. Esimerkiksi Jami Aalto ja Make Smooth. Aalto oli ehkä illan positiivisin yllättäjä. Toisaalta jos lempinimi on “Lapin luchador”, on syytäkin olettaa, että meno on lennokasta. Tohtori Ionin hahmo on myös loistava, ja StarBuck on StarBuck – suomipainin kummisetä.

Muina huomioina voisin vielä sanoa, että buuaaminen oli vaikeaa, kun näyttäviä liikkeitä tuli puolelta ja toiselta. Norjalaisvahvistukset Bjørn Sem ja Hannibal olivat ainoat, joita oli luontevaa vastustaa. Yleisön reaktioita seuraamalla pääsi kuitenkin pitkälle, ja tokihan myös esiintyjät itse tekivät reagoinnin helpommaksi. Pidin siitä, että painijat ottivat paljon verbaalista kontaktia yleisöön ja reagoivat katsojien mukaan. Ihan erilaista meininkiä kuin se, mihin ”massatuotetun” painin kuluttajana olen tottunut. Meininki oli muutenkin ammattimaisempaa kuin odotin. Toisaalta jos organisaatiolla on ikää se kymmenen vuotta, niin tässä vaiheessa on hyvä olla ammattimainen. Myös kehän koko yllätti: se oli paljon isompi, kuin kuvista välittyy. Lisäksi sydäntäni lämmitti se, kuinka kehäkuuluttaja Leo Lemmetty kehui Smarksidea, sillä olen itsekin tälle sivustolle kirjoituksia entuudestaan raapustellut. Hienoa, että myös yleisö suhtautui siihen hyvin.

Kokonaisuutena ilta oli kerrassaan nautittava. Ottelut olivat hyviä ja meininki katossa. Illan parhaimpana otteluna pidin Valentinen ja Ricky Vendettan vääntöä Stark Adderia ja StarBuckia vastaan, toiseksi Mustan Aukon ja Krigsherrenen kohtaamista ja kolmanneksi Luupäiden ja “Herrasmiesten” ottelua. Myös katsojille on pakko antaa kiitosta. Näin vahvasti tuotteeseen sitoutunutta yleisöä ei kovin monesta paikkaa löydä. Toivottavasti fanipohja jatkaa kasvamistaan tulevaisuudessa.

Wrestling Show Live! teki minusta täysiverisen fanin, ja odotukseni siintävät jo maaliskuun Talvisodassa. Saavun sinne aivan varmasti kannustamaan niitä, jotka tämän illan perusteella suosikeiksini muodostuivat – sekä todistamaan tapahtumaa, jonka kortti näyttää jo tässä vaiheessa todella huikealta. Pohjoisessa asuvana ihmisenä en ihan jokaiseen tapahtumaan pääse, koska Suomi on pitkien etäisyyksien maa, mutta mahdollisuuksien mukaan käyn niin monessa kuin vain kykenen ja järkeväksi näen. Josko FCF vielä jonakin päivänä näillekin perukoille rantautuisi.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Vuosi 2016 vaikuttaa erittäin lupaavalta suomalaiselle painille.

 


Lisätietoja: fightclubfinland.fi.

 

Lisää...
Lauri Makkonen

Lauri Makkonen

Eräänlainen viihteen sekatyömies. Kainuulainen. WWE:n parissa vuodesta 2005. Hyvä tarina merkitsee enemmän kuin hyvä ottelu.

Previous post

Raha ratkaisee

Next post

Arvio: Ultima Lucha

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.