ArviotIndyt ja muutViisi pointtia

Viisi Pointtia: Progress Wrestling – Super Strong Style 16 2019

Päivämäärä: 4. – 6.5.2019

Sijainti: Lontoo, Englanti (Alexandra Palace)

Yleisömäärä: 1 500 per päivä

Katso tapahtumat Progressin suoratoistopalvelusta!


Progress Wrestling toi kolmipäiväisen painiturnauksensa jälleen Alexandra Palaceen toukokuussa. Viidettä kertaa järjestetty kuudentoista hengen turnaus oli tänä vuonna täytetty ulkomaalaisilla tähdillä, mukaan lukien muutamalla NXT-vierailijalla. Muutoksen tuulet olivat jälleen ilmassa. 


1. Hyvästi ja näkemiin

Toukokuinen viikonloppu oli näillä näkymin kahden vakiokasvon viimeinen esiintyminen lontoolaispromootiossa. Naistendivisioonan kärkinimi Jinny heilautti mitä ilmeisemmin hyvästit. Progressin painikoulusta valmistunut Jinny on ollut tuon koulun menestynein vientituote ja loistanut aina hahmotyöskentelyllään. Nyt massiiviset velvoitteet NXT UK:n puolella vievät Jinnyn pois kantapaikastaan. Aina ohkainen naistendivisioona jää kaipaamaan yhtä alkuperäisistä kulmakivistä.

Samalla lähti myös Jinnyn opettaja. Jimmy Havoc vuodatti vielä viimeisen kerran omaa vertaa mustavalkoiseen kanveesiin ennen lähtöään rapakon taakse All Elite Wrestlingin riveihin. Havoc oli koko promootion kantava voima lähes ensimmäisistä päivistä lähtien ja hänen taistonsa muuan Will Ospreayn kanssa siivittivät liigan koko maailman huulille. Havoc on ollut yksi tärkeimmistä palasista Progressin koko historian ajan ja kuten selostus on jaksanut rääkyä jo pitkän aikaan, Progressin oman Hall of Famen ensimmäinen jäsen, jos sellainen koskaan perustetaan.

Vielä viimeinen sisääntulo AFI:n I Hope You Sufferin tahdissa nostatti tunteet pintaan. Aivan muunlaisia tunteita nousi pintaan viimeisen deathmatchin aikana, kun Havoc vuosi verta hirveämmin kuin Dustin Rhodes Las Vegasissa. Kun entinen Tournament of Deathin voittaja toteaa ottelun jälkeen ”that’s a lot of blood, innit?”, on ehkä syytä olla huolissaan.

Monen muun vakiokasvon tulevaisuus on myös mysteeri. Mark Haskins on Ring of Honorissa ja Mark Andrewsin ja Eddie Dennisin kaltaiset nimet vaikuttavat olevan lähtökuopissa kohti Siperiaa. Kaikki kolme firman tärkeimpiä painijoita viimeisen neljän vuoden ajan.


2. NXT vastaan itsenäisyys

Yksi enemmän tai vähemmän piilevistä teemoista koko viikonlopun ajan oli vastakkainasettelu WWE:n edustajien ja vielä itsenäisten painijoiden välillä. Progressin ja WWE:n yhteistyötä ei ole edes yritetty piilotella, ja huhujen mukaan Progressin omistajat ovat mukana NXT UK:n toteuttamisessa. Tämä sama asettelu näkyi myös painijoiden vastakkainasettelussa. Kärkiviisikosta neljä ovat NXT-sopimuksien alla. Yleisössäkin näkyy jonkinasteista vastakkainasettelua siitä, kelle hurrata ja buuata.

Koko firma tuntuu keikkuvan kahden paikeilla. Muuntautua täysin vaan Evolven kaltaiseksi farmin farmiksi vai yrittää tasapainoitella nykytilanteessaan ja rakentaa hiljalleen uuden kattauksen tähtiä itsenäisistä painijoista. Mutta seuraava pointti huolettaa uuden rakentamista ajatellen…


3. Mitä buukkaustiimi on poltellut?

Etenkin kakkosilta sai otsasuonet sykkimään epäterveellä tavalla, kun silmieni eteen iskettiin toinen toistaan hirveämpi buukkausvalinta, jotka olivat kuin suoraan herra Vincent Kennedy McMahonin kliinisestä korttipakasta vedettyjä. Ensin Jinny häviää ja tekee epämääräisen face-turnin vain jättääkseen hyvästit koko firnalle. Öh, selvä. Sitten neljän lupaavan painijan Do Not Resuscitate -joukkio kohtaa neljä kokenutta veteraania sodassa, jossa ei diskauksia tunneta. Viimeiset puoli vuotta joukkio on saatu näyttämään aina papoilta pataan ottavilta luusereilta ja vähemmän yllättäen samalla linjalla jatkettiin. DNR-nelikko sai pataan kokeneemmalta nelikolta ja Mark Haskinsin vaimolta vielä kaupan päälle ja luikki häntä koipien välissä karkuun hävittyään nöyryyttävästi. Mitä hittoa, eikö teidän pitäisi rakentaa niitä kavereita, jotka ovat käytössänne vielä huomenna! Vasta puoli vuotta sitten verifeudinsa päättäneet Mark Andrews ja Eddie Dennis olivat jälleen hyvää pataa keskenään, ei näin! Ja ilta vaan paheni…

David Starrin ja Travis Banksin välinen turnausottelu ei päättynyt tasapeliin vain kerran vaan KAHDESTI. Ja kaikkien Wanhan Wrestlamentin perinteiden mukaisesti molemmat pääsivät turnauksessa vielä jatkoon! Ei tästä ota enää pirukaan selvää. Kirsikkana tämän kakun päällä kakkosillan pääottelu, Walterin ja Trent Sevenin taistelu päämestaruudesta ja Atlas-mestaruudesta, nuijittiin henkihieveriin buukkausvasaralla. Fyysinen mätke päättyy tuomarin tajuttomuuteen, Walterin epämääräiseen (ja tökerösti rakennettuun) heel-turniin ja kaupan päälle saadaan vielä typerä lopetus ”suurimmalle mestaruusottelulle ikinä.”

Oliko Matt Riddle lähettänyt Jim Smallmanille pellillisen mokkapaloja vai mitä täällä oikein tapahtuu?

4. Vierailevat tähdet toimittivat… pääosin

Turnaus oli täytetty tällä kertaa vierailevilla nimillä. Lucha Undergroundista ja AAA:sta tutut Daga ja Aerostar esiintyivät kohtuullisen varmasti, mutteivat tarjonneet mitään tajunnanräjäyttävää. Alexandra Palacessa kun ei ollut korkeita rakenteita, mistä Aerostar olisi voinut hypätä. Tuore AEW-nimi Darby Allin jaksaa säväyttää rämäpäisellä tyylillään. Allin ei varastanut showta, mutta pidin ”mirror matchista” Paul Robinsonin kanssa kohtuullisen paljon. Seattlen alueen Defy Wrestlingissä pöhinää synnyttänyt Artemis Spencer teki vaikutuksen paikalliseen yleisöön, mutta jätti itseni hieman viileäksi. Toki mies osasi muutaman ihan kivan/typerän tempun, mutta iloisesti hölskyvä keskivartalo harhautti aivan liikaa. Lookkia hieman säätämällä Spenceristä kuullaan vielä. Viimeistään NXT:ssä, koska kuka tahansa saa sopimuksen näinä päivinä.

NXT:stä puheenollen, keltabrändistä saapui turnausta vahvistamaan hiljattain palkatut DJZ (Joaquin Wilde), Trevor Lee (Cameron Grimes) sekä Undisputed Eran paras jäsen Kyle O’Reilly. O’Reilly oli yksi turnauksen tähdistä Starrin ja Jordan Devlinin kanssa ja toimitti kolme mainiota ottelua. Lee ei juurikaan paininut, mutta oli maaginen mikrofonin varressa ja sen enempää en edes odottanut. DJZ on puolestaan painija, josta pidän vähemmän joka kerta hänet nähdessäni. Mies on ehdottomasti atleetisesti taitava, mutta ei oikeastaan tuo mitään muuta pöytään temppujensa lisäksi ollessaan aika karismaton ja kehäpsykologian kurssit reputtanut.

5. Mihin seuraavaksi?

Kolmen illan painisekoilun jälkeen konfettia satoi katosta voittajan kruunajaisten kunniaksi. Koko turnauksesta jäi aika kaksijakoiset fiilikset. Vaikka etenkin kolmas ilta oli täytetty kovilla otteluilla ja olikin tapahtumana paras sitten viime syksyn Wembleyn keikan, ei tulevaisuus näytä ruusuiselta. Progress perustettiin antamaan englantilaisille painijoille näytön paikka, eikä täyttämään tapahtumia ulkomailta lennätetyillä tähdillä. Nyt ulkomaisilla tähdillä on valokeila ja kotimaan sankarit sivuroolissa. Ensimmäisessä turnauksessa vuonna 2015 Iso-Britannian edustajia oli kaksitoista, nyt vain kolme.

Mestaruuskuvioissa Progress lähtee samalla tielle kuin OTT ja wXw, Walterin ja David Starrin päättymättömälle marssille. Aussie Open pitää hallussaan noin viittätoista eri mestaruutta, eikä tuoreita NXT UK:n ulkopuolisia haastajia ole näköpiirissä. Naistenmestaruutta puolustetaan varmaan seuraavan kerran syyskuussa. Muita kuvioita ei ole.

Uusia vakiokasvoja on luotava, jotta firma nousee siihen samaan kukoistukseen, kun ennen Pete Dunnen kohtalokasta mestaruuskautta. Toivon, että kolmosillan välähdys ei ollut viimeinen ennen uppoamista kohti synkkyyttä.

Neljä vuotta sitten Progress oli suunnannäyttäjä. Nyt Progress seuraa trendejä jälkijunassa, Triple H:n massiivisen nenän päällä ratsastaen.


Tulokset:

Night 1:

  1. Ilja Dragunov voitti Chris Brookesin ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 7/10
  2. Kyle Fletcher voitti Dagan ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 5/10
  3. Travis Banks voitti DJZ:n ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 3/10
  4. Jordan Devlin voitti Lucky Kidin ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 6/10
  5. Trevor Lee voitti Aerostarin ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 3/10
  6. David Starr voitti Artemis Spencerin ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 6/10
  7. Paul Robinson voitti Darby Allinin ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 6/10
  8. Kyle O’Reilly voitti Chris Ridgewayn ja eteni puolivälieriin. Arvosana: 8/10

Night 2:

  1. Aerostar voitti Dagan. Arvosana: 4/10
  2. Jordan Devlin voitti Kyle Fletcherin ja eteni välieriin. Arvosana: 8/10
  3. Ilja Dragunov voitti Trevor Leen ja eteni välieriin. Arvosana: 10/10
  4. Session Moth Martina voitti Jinnyn ja eteni naistenmestaruusotteluun. Arvosana: 4/10
  5. Jimmy Havoc, Mark Andrews, Mark Haskins ja El Ligero voittivat Spike Trivcetin, Drew Parkerin, Chuck Mambon ja William Eaverin. Arvosana: 5/10
  6. Kyle O’Reilly voitti Paul Robinsonin ja eteni välieriin. Arvosana: 6/10
  7. David Starr ja Travis Banks ottelivat tasapelin ja etenivät välieriin. Arvosana: 5/10
  8. Chris Ridgeway, Darby Allin ja Lucky Kid voittivat Chris Brookesin, DJZ:n ja Artemis Spencerin. Arvosana: 5/10
  9. Walter voitti Trent Sevenin ja yhdisti Progressin mestaruuden ja Atlas-mestaruuden. Arvosana: 7/10

Night 3:

  1. Chris Brookes voitti Wasteman Challengen. Arvosana: 6/10
  2. David Starr voitti Travis Banksin ja Ilja Dragunovin ja eteni finaaliin. Arvosana: 6/10
  3. Jordan Devlin voitti Kyle O’Reillyn ja eteni finaaliin. Arvosana: 8/10
  4. Paul Robinson voitti Jimmy Havocin. Arvosana: 8/10
  5. Aussie Open voitti Aerostarin ja Dagan ja säilyttivät joukkuemestaruuden. Arvosana: 5/10
  6. Jordynne Grace voitti Martinan, Millie McKenzien ja Nina Samuelsin ja säilytti naistenmestaruuden. Arvosana: 4/10
  7. David Starr voitti Jordan Devlinin ja voitti Super Strong Style 16 -turnauksen. Arvosana: 9/10

SSS16 Night 1 kokonaisarvosana: 6/10

SSS16 Night 2 kokonaisarvosana: 6/10

SSS16 Night 3 kokonaisarvosana: 8/10

Semi Salmikannas

Semi Salmikannas

Ammattimainen tyhjäntoimittaja, jonka elämässä showpaini on roikkunut mukana sitkeän torakan lailla yli vuosikymmenen ajan. Toimii vakioäänenä Smarksiden ääniaalloilla ja onnistuu unohtamaan velvoitteensa kirjoitetun sisällön tuottajana. Kaikin puolin stereotyyppinen paininörtti, jonka naama kelpaa vain ja ainoastaan radioon.

Previous post

Kolumni: Häviämisen jalo taito

Next post

Eläköön humpuuki! #14 – Bully Ray puhutellut ROH:in katsojaa, pelottavia spotteja WWE:ssä, AAA:ssa ja NJPW:ssä, All Outin liput menneet kuumille kiville

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *