Arvio & Jälkipyykkinaru #130: NJPW Wrestle Kingdom 17
Vuoden Jälkipyykkinaru-tarjonta ei ala pöllölaaksosta vaan Japanista. Tammikuun neljäs päivä ja Tokyo Dome ovat olleet yleensä laadun tae, mutta tarjottiinko hurrausrajoituksista vapaalle yleisölle klassista purokultaa vai pandemian aikaista masennusmössöä? Semi ja Antti purkavat Wrestle Kingdomin annin perinteiseen malliin. Onko Antin arvostelumetodeissa paradokseja? Saivatko Twitterin Sasha Banks -avatarit rahoilleen vastinetta? Saiko Shota Umino enemmän kunnioitusta kuin Kaito Kiyomiya? Miksi pääottelu oli niin jääkylmä? Oliko muistikirjalla enää mitään merkitystä Omega/Ospreayn jälkeen?
(Tapahtuman tekstiarvio alkaa mediaupotteen jälkeen.)
Teksti: Semi Salmikannas
Vuosi sitten tammikuun neljäs päivä koitti laimeissa tunnelmissa. Kaksipäiväinen Wrestle Kingdom oli silloin jäänkylmä tapahtuma, jota ei onnistunut edes muutama todellinen huippuottelu pelastamaan. NJPW:n kultakausi oli tullut päätökseensä, mikä oli vaikeaa hyväksyä edeltävän vuosikymmenen jälkeen.
Vuotta myöhemmin tilanne oli toinen. Vaikka firma kamppailee pitkälti samojen ongelmien kanssa kuin vuosi aiemmin, ovat muutamat piristävät lisäykset virkistäneet NJPW:n ilmettä. Paluu yksipäiväiseksi tapahtumaksi, etukäteen kuumalta näyttänyt kortti (lukuun ottamatta pääottelua) ja mikä tärkeintä, ensi kertaa kolmeen vuoteen hurraava yleisö Tokyo Domessa antoivat kaikki ennusmerkit onnistuneeseen tapahtumaan.
Rehellisyyden nimissä tämä ei aivan niiden kultaisimpien Wrestle Kingdomeiden tasolle yltänyt, mutta oikeastaan ensimmäistä kertaa sitten pandemian alun kaikki tuntui taas oikealta.
Valtaosa tapahtuman negatiivisesta palautteesta kohdistuu tapahtuman alkupäähän, joten setvitään risut lävitse ennen ruusuryteikköä.
Tapahtuman pre-show oli puhtaasti heikko. Perinteeksi muodostunut Rambo-ottelu oli hengetön edeltäjiinsä verrattuna. Vuoden KOPW-mestaruuden ensimmäiset haastajat määrittävä ottelu ei sisältänyt lainkaan yllätysesiintyjiä, joita Rumble-tyypin ottelut tuppaavat kipeästi aina kaipaavan. Muun tapahtuman onneksi House of Torture ja muut Bullet Clubin jämäjäsenet oli jätetty keskenään pyörimään vain tähän otteluun kiusaksi. Tämä on myös se perinteinen paikka valittaa siitä, miten Shingo Takagi ja Tomohiro Ishii olivat jälleen vain Rambo-sekoilussa eivätkä pääkortin puolella. Vanhenevan Ishiin roolin kyllä ymmärtää, vaikka ottelikin menneen vuoden parhaan NJPW-ottelun. Viime vuonna pääottelussa olleen Takagin olisi voinut olettaa olevan pääkortin puolella, vaikka on toki huomioitava että mies ilmoittautui paikalle illan päätteeksi päämestaruuden seuraavaksi haastajaksi.
Mutta itse Rambo-ottelussa ei tapahtunut mitään, mitä muistaisi vielä muutamaa päivää myöhemmin.
.@KENTAG2S "Racewalking?"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld pic.twitter.com/OIpxXcAH36
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Paljon parempi ei myöskään ollut NJPW:n perustajan Antonio Inokin muisto-ottelu, jossa kuusi ikinuorta veteraania verrytteli joukkueottelun merkeissä. Ottelun suurin rikos saatiin heti alkuunsa, kun Minoru Suzuki joutui käppäilemään kehään joukkueparinsa Tatsumi Fujinamin funkahtavan kasarijammailun tahtiin, ryöstäen yleisöltä Kaze Ni Naren huutamisen, kun se kerrankin olisi ollut mahdollista. Missä on Twitterin masinoima “Suzuki Incident 2: Electric Boogaloo”, kysynpähän vaan!
Itse ottelu ei nyt suuriin liekkeihin syttynyt nimekkäästä osallistujakaartistaan huolimatta. Toki Suzukin ja Yuji Nagatan välienselvittely on aina näkemisen arvoista, Satoshi Kojima pääsi huudattamaan yleisöä ja Togi Makaben ottamien bumppien laskeminen on hauskaa suorana seuratessa. Ykkösvaihteelta ei edes yritetty siirtyä pois ja Tiger Mask IV pääsi hädin tuskin vapaalta pois. Tiikerin neljäs iteraatio erottui joukosta mokaillessaan läpi ottelun sekä myös ottelun lopetuksen.
?東京ドーム大会 WRESTLE KINGDOM 17?
闘い初め、2023イッテンヨンスタート‼️
世界選手権5位の実力者ボルチン・オレッグと大岩のエキシビションマッチ‼️? @njpw_ryoheioiwa × @OlegBoltin
? LIVE on #njpwworld?登録＆視聴｜Sign Up Now‼︎
⇒https://t.co/z1DNREh66D#njpw #wk17 pic.twitter.com/RhbkCViXur— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Onneksi mukana oli sentään kahden nuoren leijonan välinen kolmeminuuttinen lämmittelyottelu. Tuoreempaan tulokaskaartiin kuuluva Ryohei Oiwa on muutamien näkemieni otteluiden perusteella jälleen yksi sangen lupaava tapaus, mutta kaikki huomio kohdistui hänen vastustajaansa. Kazakstanilainen OLEG BOLTIN on ollut NJPW-uraputkessa jo pidemmän aikaa, vaikka julistettiin virallisesti osaksi NJPW:tä vasta loppusyksystä. Karpaasi oli ollut mukana NJPW:n omassa vapaapainijoukkueessa ja oli niittänyt menestystä Aasian matoilla viimeisten vuosien aikana. Polvivamma oli vienyt toiveet olympiapaikasta, joten 29-vuotias Boltin siirtyi vihdoin kehään. Virallinen debyytti oli lupauksia herättävä. Boltin viskoi Oiwaa miten tahtoi ja oli kohtaamisen dominoivampi osapuoli. Kolmesta minuutista toista nuorta leijonaa vastaan on vielä vaikea päätellä tulevaisuuden suuria linjoja, mutta Boltinilla on ainakin näköä ja kokoa.
NJPW:n omistava Bushiroad on ilmoittanut haluavansa nopeuttaa tulokkaiden valmistumisprosessia, joten uskon NJPW:n harkitsevan raketin tunkemista Boltinin ahteriin. Kazakki on jo vanhemmasta päästä tulokkaana eikä aikaa ole hukattavaksi viisivuotiseen rumbaan ennen ensimmäistä voittoaan. Oiwan luokkatoverin Kosei Fujitan liittäminen osaksi TMDK-tallia seuraavan illan New Year’s Dash -tapahtumassa saattaa olla esimakua kiihdytetystä nuorison esiinmarssista.
Kun kehnosta pre-showsta oli päästy lävitse, niin pääkortti ei meinannut antaa hetkeäkään hengähdysaikaa.
Highlights from ’WRESTLE KINGDOM 17 in TOKYO DOME’ (Jan. 4th)
Watch Now: https://t.co/KXoy9k1jr3
1st match: 【IWGP Jr. HEAVYWEIGHT TAG TEAM CHAMPIONSHIP MATCH】@IamLioRush and #YOH ? @francescoakira and @MegaTJP#NJPW #wk17 #njpwworld pic.twitter.com/pS53OR8lFO
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Illan pääkattauksen avannut junioreiden joukkueottelu oli juuri sitä, mitä tämäntyyliseltä ottelulta voi aina odottaa. YOH on toki tässä paikassa jo vanha tekijä, avatessaan useamman WK:n Roppongi 3K -joukkueen riveissä, mutta joukkuepari Lio Rush ja vastassa olleet TJP ja Francesco Akira olivat näissä pippaloissa ensimmäistä kertaa. LiYOH sekä Catch 2/2 jatkoivat esimerkillisesti Young Bucksien, Time Splittersien, Roppongi Vicen ja Roppongi 3K:n jalanjäljissä. Kiivastempoinen ja lennokas ottelu ei pysähtynyt hetkeksikään eikä edes Rushin naaman verinen lähikontakti sisääntulorampin kanssa ei menoa hidastanut. Päinvastoin, Rushin comeback sujui suorastaan hurmoksessa verissä päin.
Rush ja YOH ovat vasta tuore paritus, kaksikon aloittaessa yhteistaipaleensa vasta loppuvuoden Super Junior Tag Leaguessa, jonka myös voittivat. Divisioonan uusi valttikortti on kuitenkin TJP:n ja Akiran dynaaminen paritus. United Empireen kuuluva kaksikko on tehnyt hyvää työtä lyötyään hynttyyt yhteen viime vuonna ja jatkavat toivottavasti samalla linjalla myös tämän vuoden. Buukkaaja-Gedon otteet joukkuedivisioonissa kuitenkin tiedetään, joten toivottavasti Catch 2/2 saa useamman kuin kaksi eri haastajajoukkuetta.
.@CashWheelerFTR "Tope Suicida"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld #AEW pic.twitter.com/XFupzub0pv
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Joukkuedivisioonista puheen ollen, raskassarjalaisten puolella FTR puolusti viimeistä jäljellä ollutta mestaruuttaan World Tag Leaguen jälleen voittanutta Bishamonia, eli Hirooki Gotoa ja Yoshi-Hashia vastaan. Kaikkien suureksi iloksi FTR jatkoi siitä, mihin viime vuonna jäi. En siis tarkoita Dax Harwoodin päättymätöntä Twitter-ininää vaan kovien joukkueotteluiden toimittamista. FTR on loistanut pitkissä ja hikisissä väännöissä, verilöylyissä ja lyhyissä TV-otteluissa eikä pikainen sprintti ollut kaksikolle haaste eikä mitään. Yleisökin reagoi voimakkaasti AEW-joukkueen edesottamuksiin, ottaen huomioon että kyseessä oli kaksikon vasta toinen ottelu Japanissa NJPW:n riveissä. Bishamon tuntui hieman valjulta haastajalta, etenkin kun NJPW oli pedannut paikan Aussie Openille tulla ryminällä sisään kuvioihin, mutta eipä tässäkään ratkaisussa kummemmin kitisemistä loppujen lopuksi ollut. Ja minun on oikeasti myönnettävä kaikkien näiden vuosien jälkeen, että Yoshi-Hashista on tullut oikeasti hyvä joukkuepainija.
.@tmtmtmx "Violet Screw Driver"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld pic.twitter.com/TgumcJQ4yk
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Näiden kahden joukkueottelun väliin loksahti illan Stardom-tarjonta eli IWGP Women’s -mestaruusottelu KAIRIn ja Tam Nakanon välillä. Viime vuonna Stardomin tarjoama joukkueottelu oli yksi kaksipäiväinen koettelemuksen suurimmista kohokohdista. Tänä vuonna ei valitettavasti ylletty samaan.
Ei ottelu huono ollut, vaan pahasti aikarajansa latistama. Vajaassa kuudessa minuutissa ei aina ihmeisiin kyetä. Molemmat kyllä tekivät parhaansa ja tykittivät perille isoimmat liikkeensä. On sitten eri asia kannattaako Violet (Steiner) Screwdriveria heittää mukaan, jos se ei päätä ottelua. Oli selvää, että tällä paikalla kortissa ei pariakymmentä minuuttia mestaruusottelulle siunaannu, mutta vasta muutaman kuukauden vanhalle vyölle olisi saattanut tehdä terää olla hieman korkeammalla kortissa.
Mestaruusottelu oli kuitenkin vain tekosyy esitellä Bushiroadin suurin naispalkkaus. KAIRIn juhliminen ei kauaa kestänyt, kun Mercedes Moné (WWE:stä keväällä ulos kävellyt Sasha Banks) asteli paikalle. Moné juhlisti ensiesiintymistään mokaamalla oletettavasti uuden lopetusliikkeensä ja toimittamalla kankean promon heti perään, haastaen KAIRIn otteluun ensi kuun Battle in the Valley -tapahtumaan USA:ssa. Moné voi olla NJPW:lle ja Stardomille todellinen valttikortti Yhdysvaltojen markkinoiden suuntaan, joten toivotaan kaikkea hyvää hänen uudelle alulleen. Toivottavasti möhlityt ensiaskeleet eivät olleet enne ja San Josessa nähdään kuuma ja onnistunut mestaruusottelu.
?東京ドーム大会 WRESTLE KINGDOM 17?
NJPW WORLD認定TV王座決定トーナメント決勝戦‼️
このトーナメント制し、初代王者となるのはどちらだ⁉️? @rennarita_njpw × @zacksabrejr
? LIVE on #njpwworld?登録＆視聴｜Sign Up Now‼︎
⇒https://t.co/z1DNREh66D#njpw #wk17 pic.twitter.com/BAjQ1hmLqL— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
NJPW:n kokoonpanoon lisävirtaa on tuonut laajentuneen United Empiren lisäksi myös opintomatkoiltaan palanneet nuoret kollit. Katsuyori Shibatan oppipoika ja hiilikopio Ren Narita juhlisti paluutaan etenemällä uuden NJPW World Television -mestaruusturnauksen finaaliin. Vastassa oli täydellinen vastapari Naritan toista isoa Dome-ottelua varten, nimittäin Englannin lahja varvaslukoille Zack Sabre Jr. Ottelusta muodostui lopulta yksi illan kohokohdista. Uuden mestaruuden erottavana tekijänä on painostava 15 minuutin aikaraja kaikille otteluille, joten NJPW:n pääotteluntyylin hitaalle ja hartaalle rakenteluvaiheelle ei ole aikaa. Teknisen painin ja kovien iskujen täyttämää sprinttiä ei onnistunut pilaamaan edes ZSJ:n blondatut hiukset.
Narita saattaa pyrkiä kanavoimaan Shibataa, mutta ei ole missään nimessä vielä opettajansa veroinen ottelija, mikä näkyy ja tuntuu hänen ison profiilin otteluissaan. Tässäkin Narita on ZSJ:n mankelissa mattopainin, mutta myös iskujen osalta. “Son of Strong Style” ei kuitenkaan luovuttanut, vaan pisti samalla mitalla takaisin ennen ottelun yllättävää lopetusta.
Naritan paluu on tuonut tuoreen tuulahduksen NJPW:n keskikorttiin, enkä malta odottaa miehen edesottamuksia tulevan vuoden aikana. Firman se oikeasti paras painija Sabre puolestaan näyttää saavan yhä suurempaa valokeilaa. TMDK tarvitsi uuden nokkamiehen JONAHin kadottua Floridaan ja ZSJ sopii rooliin paremmin kuin hyvin. Oman tallin johtaminen on NJPW:ssä todellisen luottamuksen merkki ja sen ZSJ on todellakin ansainnut.
Voisi luulla, että NEVER-mestaruus olisi suuremmassa asemassa Intercontinental-mestaruuden siirryttyä ajasta iäisyyteen. Tai sitten sen voi istuttaa sellaiselle painijalle, jolla ei ole sitovaa sopimusta NJPW:n kanssa.
.@MachineGunKA "Gun Stun"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld #WWE pic.twitter.com/vgMHjBzL2U
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Karl Andersonin (ja Luke/Doc Gallowsin) kyky lipua promootiosta ja kookkasta palkkapussista toiseen ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä. Viime vuoden NJPW-paluu oli huhupuheiden mukaan jopa Hyvien Veljesten asteikolla laimea. Edes Hiroshi Tanahashi ei saanut revittyä Andersonista mitään irti pudottaessaan tälle NEVER-mestaruuden. Syy flegmaattisuuteen paljastui pian, sillä Anderson olikin sopinut paluusta WWE:n puolelle eikä ilmeisesti halunnut ottaa minkäänlaisia riskejä kehässä niin kauan kun muste paperissa oli vielä märkää. Näin päädyttiin historialliseen tilanteeseen, jossa WWE-sopimuksen alainen painija puolustaa NJPW:n mestaruutta Wrestle Kingdomissa.
Andersonin puolesta on kumminkin todettava, että työsaappaat oli vihdoin kaivettu kaapista ja paksu pölykerros putsattu päältä valojen ollessa kirkkaimmillaan. Kyseessä eivät kuitenkaan olleet legendaariset G1-finaalisaappaat vuodelta 2012, mitkä Anderson on varmasti lukinnut visusti kookkaaseen palkintokaappiinsa. Tässä tilanteessa kelpasi aivan hyvin panostus, mitä ei oltu nähty sitten vuoden 2015. Anderson toden totta teki parhaansa Tama Tongan kanssa ja bumppasi kunnolla ympäri kehää. Kauneusvirheeksi jäi ottelun lopetus, joka ei maailman puhtain suoritus ollut. Haastajastakin on sanottava pari sanaa, sillä Tama Tongasta on paljastunut hämmentävän hyvin toimiva babyface kaikkien Bullet Club -vuosien jälkeen. Tonga liikkuu sulavasti ja saa yleisön mukaansa, toimien erittäin hyvin näin keskikortin roolissa.
Ei tämä koitos ollut lähelläkään illan huippua, mutta pohjamudissa olleisiin odotuksiin verrattuna ihan positiivinen yllätys. Mainittava on vielä ottelun lopputaisto kahden Gun Stunin välillä, mikä oli hienosti toteutettu. Toivottavasti Anderson ehtii tienata rahat toiseen uima-altaaseen, ennen kuin Vince McMahon huomaa mihin kaikkeen vävypoika on taas firman rahoja hassannut.
Keiji Muto on viimein eläköitymässä. Luojan kiitos.
.@muto_keiji "Flushing Elbow"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld pic.twitter.com/1W4FTvFjSH
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Pro Wrestling NOAHia viime vuodet terrorisoinut painilegenda on polviensa jäänteiden kanssa ottelemassa lopulta viimeisiä otteluitaan. Viimeinen visiitti alkuperäiseen kotiin New Japaniin tapahtui luonnollisesti Tokyo Domessa, muttei onneksi pääottelussa. Katsojapolojen onneksi säästyttiin myös yksilöottelulta, sillä Muto oli istutettu Hiroshi Tanahashin ja Shota Uminon vierelle LIJ-trio Tetsuya Naitoa, BUSHIa sekä Muton kouluttamaa SANADAa vastaan. Runollisesti entinen ässä päätti NJPW-matkansa nykyisen sekä tulevan ässän rinnalla.
Shota Umino oli tietysti ottelun kiinnostavin palanen. Omalta opintomatkaltaan palanneelle nuorukaiselle ollaan antamassa paljon näytönpaikkoja, siitä kertovat paluu isoon mestaruusotteluun Will Ospreayta vastaan, paikka tässä ottelussa sekä alkava feudi firman isoimman tähden Tetsuya Naiton kanssa. Tässä ottelussa fokus oli toki aivan toisessa kaverissa, mutta otteet paluun jälkeen ovat olleet lupaavia. Noin muuten ottelu oli aika mitäänsanomaton. Muto sai hetkensä SANADAn kanssa (ja nousi luonnollisesti ylös Moonsaultista), Tanahashi esti Muton oman Moonsaultin ja Umino sai lopulta kunnian napata selätyksen.
Se oli kaikille selvää, että Muto ei tullut Domeen häviämään. Oli kuitenkin lievä yllätys, että Muto ei itse BUSHIa selättänyt. Uminokin sai vielä nopean onnitteluläpsäisyn olalle ennen kuin Muto ontui ulos Domesta niin nopeasti kuin ilman polvia pystyy.
Onneksi tämä sekoilu on pian ohitse.
.@Master_Wato "German Suplex Hold"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld pic.twitter.com/5auVOgvAZL
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Juniorimestaruudesta oteltu nelinottelu Taiji Ishimorin, El Desperadon, Hiromu Takahashin ja Master Waton välillä ei ollut se odotetuin junioriottelu. Nelikko onnistui kuitenkin kokkailemaan kasaan sangen viihdyttävän sekamelskan. Takahashin ja Desperadon keskinäinen kemia ja taidot tiedetään, joten kaksikon keskinäiset osuudet olivat odotetun toimivia. Myös Ishimori on ehjänä ollessaan ja motivoituneena edelleen taidokas, vaikka ottelun ainoana puhtaana heelinä jätti ne kaikkein värikkäimmät spotit muiden huoleksi.
Tämän ottelun tähti oli kuitenkin, uskomatonta mutta totta, Master Wato.
Katastrofaalisen sinisen paluun jälkeen Wato ei ole vielä suuremmin säväyttänyt. Joukkuemestaruuskausi Ryusuke Taguchin rinnalla ei ollut huono, mutta ei toisaalta herättänyt myös mitään pöhinää. Edesottamukset Best of the Super Juniors -turnauksissa eivät myöskään olleet vielä vakuuttaneet suuremmin. Young lion -aikoina väläytelty potentiaali tuntui olevan tipotiessään.
Tämän ottelun loppupuoli oli kuitenkin täysin Waton. Wato oli viedä voiton useampaan otteeseen ja vieläpä erittäin vakuuttavasti. Kuvankaunis German Suplex on jäänyt erityisesti mieleen. Vaikka sinisiä kruunajaisia ei vielä vietettykään, oli ottelun loppupuoli selkeä viesti katsojille. Wato on vielä nuori ja otteet (toivottavasti) ovat vain parantumaan päin.
Kenny Omega ja Will Ospreay.
Pitääkö tähän sanoa enää mitään muuta?
.@WillOspreay × @KennyOmegamanX
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld #AEW pic.twitter.com/xLdJMPcKeM
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Omega ja Ospreay olivat kohdanneet yksilöottelussa vain kerran aiemmin, hauskassa PWG-kohtaamisessa vuoden 2015 lopussa. Silloin Omega oli vasta aloittamassa räjähtävän nousunsa kohti NJPW:n huippua ja Ospreay oli vielä märkäkorvainen huippulupaus eikä ollut vielä paininut kertaakaan Japanissa. Hieman yli seitsemän vuotta myöhemmin panokset, tunnelataus ja näyttämö olivat aivan toiset.
Kaikki tiesivät etukäteen, että mikään muu kuin vuoden ottelu olisi pettymys.
Eikä niitä odotuksia petetty.
.@KennyOmegamanX "Croyt’s wrath"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld #AEW pic.twitter.com/Q7VxvEbPTH
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
On ymmärrettävää ja oletettavaa, että kaikki katsojat eivät pidä ottelun painijoista moninaisista syistä. Toisella on ollut pieni kourallinen PR-kriisejä ja toinen on kehdannut painia DDT:ssä, joten enemmän tai vähemmän oikeutettu kritiikki on odotettavissa kahden polarisoivan painijan kohdatessa.
Mutta sillä ei ole mitään väliä, sillä tämä ottelu oli uskomattoman kova.
Niin kova, että sitä on jälleen vaikea pukea sanoiksi.
Hyperintensiivisen liikearsenaalien esittelyn sijasta kyseessä oli verinen ja paikoin jopa brutaali koitos. Ospreay sai oikeastaan ensimmäistä kertaa raskassarjalaisena olla ottelun altavastaajana ja herra paratkoon, siinä roolissa hän loisti kuin nuorena poikana ikään. Ospreayn myymistä on kritisoitu oikeastaan aina, etenkin huutamisvaiheen ollessa pahimmillaan, mutta tässä työskentely oli parasta A-luokkaa. Harva comebackin katkeaminen on tuntunut yhtä sydäntä särkevältä, kuin horjuvan Ospreayn saadessa vihdoin minuuttien höykytyksen jälkeen Omegan kiinni yläköydelle vain lentäessään naama edellä takaisin kehäkulmausta päin.
Omega puolestaan tarjosi sellaisen esityksen, jota ei ole mieheltä hetkeen nähty. Vaikka mies onkin tuutannut AEW:ssa huippuotteluita ulos tiuhaan tahtiin terveenä olleessaan, Domessa kaikki tekeminen tuntui vielä astetta verran ilkeämmältä. Omega murjoi Ospreyta säälittä polvi-iskuilla ja niskoja kiusaavilla heitoilla. Ottelun yksi ehdoton kohokohta olikin Omega runnomassa verisen Ospreayn päätä pöydästä lävitse yhä uudestaan ja uudestaan.
Kun Ospreayn comeback vihdoin koitti, elimme jälleen paininirvanassa. Yleisö oli tulessa, minä olin tulessa ja te olitte tulessa.
Kun NJPW:n pääottelu toimittaa, niin mikään muu ei painissa yllä sen rinnalle. Tämä ottelu toimitti ja jopa ylitti odotukset.
Ottelusta tekee pelottavan se, että seuraava revanssi voi olla vieläkin tulisempi ja parempi.
Tammikuun neljäs päivä tarjoaa aina vähintään yhden ehdokkaan vuoden otteluksi. Tänä vuonna tuo ottelu oli illan odotettu pääottelu Ospreayn ja Omegan vä-
Ai mitä?
Tämän jälkeen oli vielä yksi ottelu jäljellä?
Voi ei.
.@JayWhiteNZ "Rainmaker"
Sign up Now & Stay tuned to https://t.co/CcdQ1XamUA#wk17 #NJPW #njpwworld pic.twitter.com/V55oqPKyV7
— njpwworld (@njpwworld) January 4, 2023
Jay Whiten mestaruuskausi oli osoittautunut kylmemmäksi kuin Alpeilta löytynyt Ötzi. Dominion on osoittautunut vaaralliseksi paikaksi voittaa IWGP (World) Heavyweight -mestaruus, sillä sitä seuraava G1 Climax jättää aikaa vain yhdelle tai kahdelle mestaruuspuolustukselle ennen tammikuun Wrestle Kingdomia. White vaikutti olevan paikalla vaan pakollisen minimin, samalla kun G1 Climaxin voittanut Kazuchika Okada taisteli aivan asiaan liittymättömiä ukkoja vastaan.
Ottelun lopputulosta ei tarvinnut edes kristallipallosta tarkastaa. Whitella ei ollut mahdollisuuksia. Okada päättäisi illan mestarina hiljattain menehtyneen Antonio Inokin ja promootion 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Ja niinhän siinä kävi.
Matka lopputulokseen oli silti aivan hyväksyttävä päätös illallle, vaikka sillä ei ollutkaan mitään mahdollisuuksia seurata edeltävää ottelua. Okadalle tämä on toki tuttua huttua, sillä hän on päässyt seuraamaan männävuosina sellaisia otteluita kuten Shinsuke Nakamura vs Kota Ibushi ja Tetsuya Naito vs Hiroshi Tanahashi ja siitä huolimatta lyönyt kunnareita. Ehkä tulevaisuudessa tämä toimii tyhjiössä paremmin ilman edeltävän ottelun painolastia.
Pitkältihän tämä oli sellainen ottelu, kun tältä kaksikolta voi odottaa. Alkuosuus oli hiljalleen kytevä keitos, joka pääsi revittelemään vasta ottelun loppumetreillä. Tuttua ja turvallista, vaikkei sitä kaikkein jännittävintä painia. Totuus on vaan se, että Jay White tarvitsee epätoivoisesti joko hahmonmuutoksen tai muuton muille maille. Mies on edelleen hyvä painija, mutta akti NJPW:n niljakkaana ykköskonnana on käynyt pahasti vanhaksi.
Kuten mainittua, Okada päätti illan huudattamalla yleisöä. Kaikki tuntui taas hetken ajan oikelta.
Wrestle Kingdom on palannut takaisin vakavaksi vuoden tapahtuma -ehdokkaaksi. Tokyo Domessa nähtiin myrskyvaroitus. Älkää koskaan unohtako New Japania.
No Comment