Kuollut: Dick ”The Destroyer” Beyer (1930–2019) – Antonio Inokin, Giant Baban ja Rikidozanin kaataja rakasti Japania ja oli yksi suurimmista maskipäisistä tähdistä

Amerikkalainen showpainija Richard ”Dick” Beyer, joka tunnettiin parhaiten kehänimillään The Destroyer ja Doctor X, menehtyi torstaina 8. maaliskuuta 2019. Beyer oli kuollessaan 88-vuotias. Häntä on pidetty showpainin historian suurimpana maskipäisenä tähtenä, joka ei ole kotoisin Meksikosta.

Beyerin poika kirjoitti torstaina näin: ”Kerron teille raskain mielin, että isäni – eli Destroyer X tai Dr. X tai Dick Beyer tai Coach – menehtyi pian keskipäivän jälkeen tänään. Hän oli kotona sängyssään vaimonsa ja kaikkien lastensa ympäröimänä ja nukkui rauhallisesti pois.”

Beyer oli ollut viime viikkoina saattohoidossa, joten hänen kuolemaansa oli osattu valmistautua. Esimerkiksi Ric Flair oli vastikään soittanut hänelle.

Richard Beyerin The Destroyer -hahmo nousi legendaariseksi Japanissa, koska hän onnistui päihittämään puroresun isäksi kutsutun Rikidozanin. Beyer oli Rikidozanin hyvä ystävä, ja tämän kuolema jäi kummittelemaan Beyerin mieltä pitkään. Rikidozan oli pyytänyt vuonna 1963, että Beyer jäisi vielä yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi Japaniin juhlimaan sen jälkeen, kun Beyerin kiertue oli päättynyt, mutta Beyer päätti matkustaa takaisin perheensä luo Yhdysvaltoihin. Rikidozan meni yökerhoon siitä huolimatta, joutui sinä iltana puukotetuksi ja kuoli viikkoa myöhemmin.

Rikidozanin ja The Destroyerin välinen 61-minuuttinen revanssi, joka lähetettiin hieman ennen kuin Rikidozan menehtyi, sai katsojaluvun 64,0 japanilaisella NTV-kanavalla ja oli siihen aikaan Japanin historian katsotuin televisiolähetys. Seuraavana vuonna pidettiin Tokion kesäolympialaiset, joiden yksi ilta rikkoi Rikidozanin ja The Destroyerin katsojaluvut, mutta painijoiden revanssi pysyi Japanin television toiseksi katsotuimpana lähetyksenä vielä vuosikymmenten ajan.

Ottelut Rikidozania vastaan tekivät Beyeristä niin suuren tähden Japanissa, että hän päätti asua perheineen nousevan auringon maassa kokonaiset kuusi vuotta 1970-luvulla. Beyer sai samoihin aikoihin roolin japanilaisessa komediaohjelmassa, joka oli yhdessä vaiheessa koko maan suosituin televisio-ohjelma. Beyer paini siihen aikaan All Japan Pro Wrestlingin riveissä babyfacen roolissa Giant Baban ja Jumbo Tsurutan rinnalla Abdullah the Butcherin ja Mil Mascarasin kaltaisia vastustajia vastaan. The Destroyerin ja Mil Mascarasin vihanpidossa oli kyse siitä, kumpi kaksikosta on koko maailman paras maskipäinen painija.

Ennen Japanin-vuosiaan Beyer oli newyorkilaisen Syracusen yliopiston tähtiurheilija, jalkapalloilija ja raskaan sarjan painija. Hän suoritti filosofian maisterin tutkinnon ja toimi opettajana ennen kuin ryhtyi täyspäiväiseksi showpainijaksi. Mallia hän otti Pat O’Connorilta ja Buddy Rodgersilta, koska O’Connor oli hänen mielestään lajin paras face ja Rodgers taas lajin paras heel.

Jo 1960-luvulla puhuttiin, että Beyer oli Ray Stevensin ohella yksi aikansa parhaita showpainijoita kehän sisällä. Beyer oli kuitenkin vain matkamiehen saappaissa ja otteli siellä sun täällä, kunnes Freddie Blassie näki hänessä koko Yhdysvaltain parhaimman babyfacen. Myöhemmin Blassie näki Beyerin ottelemassa heelinä, ja silloin Blassie kutsui häntä koko Yhdysvaltain parhaimmaksi heeliksi. Tämän jälkeen Blassie toi Beyerin Los Angelesiin, jossa buukkaaja Jules Strongbow teki hänestä maskipäisen heelin, The Destroyerin.

Beyer kuitenkin vastusti Strongbow’n ajatusta alkuun, koska hän ei pitänyt naamiosta ollenkaan. Myöhemmin Ox Anderson teki hänelle maskin, jonka materiaalina käytettiin naisten lantioliiviä. Tuota maskia Beyer suostui käyttämään, ja hän tapasi sanoa, ettei hänen maskiaan voi riisua pois, koska ”lantioliiviä ei voi riisua ilman lupaa”. The Destroyer kehui itseään kahdella tavalla, joista toinen oli se, ettei kukaan pysty paljastamaan hänen kasvojaan, ja toinen se, ettei kukaan pääse pois hänen figure four leg lockistaan.

Dick Beyeristä tuli kolminkertainen Worldwide Wrestling Associatesin maailmanmestari aikana, jolloin showpaini oli kovassa suosiossa. The Destroyer myi monet kerrat loppuun Los Angelesin keskustassa sijaitsevan Olympic Auditoriumin, joka oli 15 300 katsojan kapasiteetillaan yhteen aikaan koko Yhdysvaltain suurin sisäareena. Olympic Auditoriumissa hän päihitti nuoren Giant Baban, mikä noteerattiin japanilaisissa sanomalehdissä. Beyer voitti myös Antonio Inokin ja on siten ainut painija, joka on kyennyt voittamaan kaikki Japanin suurimmat tähdet – eli Baban, Inokin ja Rikidozanin.

Myöhemmin Jules Strongbow tahtoi riisua The Destroyerilta maskin, mutta Beyer ei suostunut tähän, vaan lähti Kaliforniasta ja ryhtyi painimaan Oregonin osavaltiossa. Beyer jatkoi maskipäisenä painijana uransa loppuun saakka. Kaikkialla muualla hän oli The Destroyer, mutta Verne Gagnen American Wrestling Associationissa hän otteli nimellä Dr. X ja voitti AWA:n maailmanmestaruuden yhden kerran.

Kun Beyer muutti Japanista takaisin Yhdysvaltoihin, hän alkoi työskennellä New Yorkin osavaltiossa sijaitsevassa Akronin kylässä liikunnan opettajana. Kesäisin hän matkusti Japaniin nuorten amerikkalaisten amatööripainijoiden kanssa, jotta he saisivat oppia japanilaispainijoilta. Yksi näistä amatööripainijoista oli Ric Flairin poika Reid Flair, joka kuoli myöhemmin huumeiden yliannostukseen vain 25 vuoden iässä.

Dick Beyer voitti showpainiuransa aikana kaiken kaikkiaan 15 eri mestaruutta, ja hänet nimitettiin The Wrestling Observer Newsletterin Hall of Fameen jo vuonna 1996.

Lähde: Dave Meltzer