Läpimurtajat 2018

Hieman yli vuosi takaperin kokosin listan vuoden 2017 läpimurtajista. Voin vain todeta, että aavistukseni osuivat osoitteisiinsa pelottavalla tarkkuudella. Walter on parhaillaan yksi indytaivaan kuumimpia nimiä, Keith Lee, Lio Rush ja Travis Banks siirtyivät WWE:n riveihin, Hiromu Takahashi on pitänyt paikkansa New Japanin juniorien tähtenä (jos toipuu hiljattain kärsitystä pelottavasta niskavammasta), British Strong Style jatkaa voittokulkuaan niin NXT:ssä kuin WWE UK -brändissä, Braun Strowman on juurtunut kiinni WWE:n pääottelukuvioihin ja Marty Scurll on Bullet Clubissa sen suosion huipulla. Ainoastaan Takehiro Yamamuran ura otti suurta takapakkia tämän kärsittyä uraa uhkaavan loukkaantumisen viime vuoden lopulla, josta hän ei ole vieläkään toipunut. 

Ketkä ovat tänä vuonna nostaneet osakkeitaan? Keiden urakäyrä osoittaa suoraan ylöspäin? Keiden nimet ovat painikansan huulilla? 

Tänä vuonna nostan panoksia ja nimeän jopa viisitoista läpimurtajaa, tietenkin täysin satunnaisessa järjestyksessä.  Tietenkin mukana on myös ottelusuositukset jokaiselta painijalta.

---

Darby Allin 

Evolven ihmiskumipallo on raivannut tasaisesti tietään kohti yläkorttia Evolvessa. Pienikokoinen mies omaa selittämättömän auran. Punk-henkisyys, entinen elämä skeittaajana, tatuointi ”Champ” alahuulessa… jokin Allinissa nappaa huomion eikä päästä irti. Kehässä mies käyttää epäröimättä omaa kehoansa aseena eikä suostu perääntymään edes Walterin kokoisten haasteiden edessä. Allin on epäilemättä yksi Gabe Sapolskyn parhaimpia löytöjä viime vuosilta. Jos tähdet asettuvat kohdilleen, on Allin Evolven mestari jo tämän vuoden aikana. Myös ensiesiintyminen BOLA:ssa kannattaa pistää muistiin.  

 KATSO!: vs Keith Lee (Evolve 102)

Bandido 

Luchadorien marssi Yhdysvaltoihin ei osoita pysähtymisen merkkejä. Fenix ja Pentagon Jr. ovat kovaa valuuttaa maailmanlaajuisesti ja nyt heitä seuraa Bandido. 23-vuotias Meksikon indyjen kasvatti erottuu nopeasti komealla naamiollaan ja nappaa huomion kovilla kehätaidoillaan. On ehtinyt varastaa show’n PWG:ssä jo useampaan otteeseen ja on lisäksi päässyt esittelemään taitojaan Dragon Gatessa. Toimii myös joukkueessa mainiosti nuoren toverinsa Flamitan kanssa. Bandido tuntuu varastavan valokeilan joka kerta kehään astuessaan. Räjähdysvaara on todellinen Bandidon astuessa kehään Chicagossa All In –tapahtumassa rinnallaan Fenix ja Rey Mysterio ja vastapuolella Young Bucks ja Kota Ibushi. Siinä on Bandidon todellinen näytön paikka.  

 KATSO!: vs Rey Horus & Fenix (w/Flamita) (WrestleCon Supershow 2018)

Kzy 

Kzy on ollut osa Dragon Gaten systeemiä jo kymmenen vuotta. Mies oli pitkän aikaa lähinnä pieni palanen yksikköään eikä räppiä rakastavan hemmon uranäkymät näyttäneet lupaavilta. Sitten Kzyn suunta muuttui. Käännekohta oli tulinen taistelu Dia.Heartsin hajoamiseen päättyneessä ottelussa, jonka jälkeen Kzy siirtyi Tribe Vanguard -ryhmittymään yleisön ottaessa Kzyn vihdoin omakseen. Kzy otti tilaisuuden ja siirtyi alkuvuodesta vihdoin oman ryhmittymänsä, Natural Vibesin, johtoon. Kzy on vakaasti ottamassa itselleen Akira Tozawan jättämää paikkaa yhtenä ”kuudesta suuresta.” Paikkaa, jota Dragon Gaten oma Roman Reigns ei ole onnistunut itselleen valtaamaan. Aikana, jolloin Dragon Gate on myllerryksessä ensimmäisen sukupolven lähestyvän eläköitymisen sekä luovan aallonpohjan kanssa, tarvitaan nuoria johtotähtiä kantamaan promootio seuraavalle vuosikymmenelle.  

KATSO!: vs Masaaki Mochizuki (Dragon Gate Kotoka Road to Final Day 5)

Velveteen Dream 

Tough Enough ei ole ollut aivan WWE:n parhaimpia ideoita. Kisan voittajista ainoastaan John Hennigan/Morrison/Nitro/Mundo/Ultra/Impact on onnistunut luomaan itselleen kunnon uran showpainin saralla. Maven, Jackie Gayda, Andy Leavine tai Daniel Puder eivät olleet yhtä onnekkaita. Tough Enoughin kautta ovat kuitenkin kulkeneet Rybackin, The Mizin, Ivelissen ja Marty Martinezin kaltaiset painijat. Tuoreimman voittajat ovat ehtineet jo saada kenkää, mutta Patrick Clark porskuttaa edelleen eteenpäin Velveteen Dreamina. Dream vakuutti painikansan viime vuonna kohdatessaan Aleister Blackin Takeover War Gamesissa ja on sen jälkeen jatkanut samalla linjalla. Esiintyy nimenomaan eduksi hahmollaan, mutta pystyy kehässäkin koviin suorituksiin. Dreamista välittyy tähden karisma ja on vääryys, jos mies ei hätyyttele mestaruuskuvioissa ennen nousuaan päärosteriin Vince McMahonin tuomitsevan katseen alle.  

 KATSO!: vs Aleister Black (NXT TakeOver War Games)

Shane Strickland 

Shane Strickland on ollut mukana bisneksessä jo vuodesta 2009 ja ollut osa CZW:n kalustoa kuutisen vuotta. Strickland sai suuren näytön paikkansa Killshotin roolissa Lucha Undergroundissa ja on ottanut siitä täyden hyödyn irti. Strickland on kasvanut muutaman viimeisen vuoden aikana indyissä kärkinimeksi ja mestariksi lähes kaikkialla. “Swerve” erottuu muista lentureista edukseen pituudellaan ja karismallaan. Stricklandin taidot eivät ole jääneet huomaamatta Lucha Undergroundinkaan ulkopuolella. MLW valitsi miehen tv-ohjelmansa keulakuvaksi ja ensimmäiseksi mestariksi ja lisäksi Strickland on noussut räjähdysmäisesti Evolven mestariksi. Parhaimmillaan vyötäröltä löytyi lähes yhtä paljon kultaa kuin Austin Ariekselta. Viimeisen vuoden aikana WWE:n koukkuun tarttuneet isot indynimet jättivät Stricklandille paikan avoimeksi ja hän on täyttämässä sitä esimerkillisesti.  

 KATSO!: vs Dante Fox (Ultima Lucha III)

Brody King 

PWG päätti pitkästä aikaa tuoda mukaan myös Kalifornian painikehien kovimpia kolleja ja suurin hyötyjä on ollut Brody King. Isokokoinen King omaa vakuuttavan kehätyylin ja pystyy myös lennokkaimpiinkin liikkeisiin. PWG-debyytti johti tietenkin kasvaneeseen näkyvyyteen muualla Yhdysvalloissa ja mies onkin ottamassa Keith Leen ja Donovan Dijakin jättämää paikkaa indyjen kovimpana atleettisena isona miehenä. Pienten hyppypaujen kyllästämällä indypainin kentällä jokainen taitava iso mies on raikas tuulahdus. King on aloittanut vasta vuonna 2015, mutta on jo kypsässä 31 vuoden iässä. Jos ROH olisi fiksu, he nappaisivat tämän miehen pikimmiten riveihinsä. Floridan Major League Wrestling onkin jo bongannut Kingin riveihinsä… 

KATSO!: vs Shane Strickland (DEFY 9)

Adam Brooks 

Australia on ollut pitkään unohdettu. Mannerta ei ole oikein koskaan yhdistetty showpainiin. Toki alueella oli kultaiset vuotensa 1950 – 1970-luvuilla, mutta on ollut muuten pitkälti unholassa ellei lasketa WWE:n, New Japanin ja Hulk Hoganin kiertueita alueella. Olen siis iloisesti yllättynyt kuinka paljon tasokkaita painijoita on viime vuosina saapunut vierailemaan Yhdysvalloissa ja Englannissa. Travis Banks, Toni Storm, TM61, Jonah Rock, Aussie Open, Robbie Eagles… Mutta omaan silmääni Adam Brooks on ladattu täyteen potentiaalia. Kahdeksan vuoden veteraani on niljakas pahis, joka pystyy lentämään ja painimaan matossa. Miehen taistot Will Ospreayn kanssa ovat tuoneet paljon katseita Australian perukoille. Brooksin kaltaisten nimien johdolla myös Australia voi kokea Iso-Britannian kaltaisen showpainin elvytyksen.  

 KATSO!: vs Will Ospreay (PWG Time Is A Flat Circle)

Ilja Dragunov 

Miten painija, jonka sisääntulovideossa paistavat sirppi ja vasara ja sisääntulomusiikkina toimii kirjaimellinen Neuvostomarssi, voi olla yksi Euroopan suosituimmista naamoista? 24-vuotias Ilja Dragunov räjähti ihmisten tietoisuuteen viime vuonna kohdatessaan Walterin yhdessä vuoden parhaimmista otteluista. Venäläissyntyinen Dragunov ehti jo pelotella eläköitymisellä, mutta tekikin suorastaan eeppisen paluun kevään 16 Karat Gold -turnauksessa. Dragunov on intensiteetin ja taistelutahdon ruumiillistuma ja Manner-Euroopan kirkkain timantti Walterin kanssa. Kansainvälisellä kentällä Dragunov esiintyy tänä vuonna Progressin Wembleyn tapahtumassa Pete Dunnea vastaan ja on mukana myös BOLA:ssa. Dragunovin mukana kaikuu sana, joka kuvastaa hänen jokaista tekoaan: “Unbesiegbar,” Invincible, Voittamaton. Siihen Dragunov uskoo. 

 KATSO!: vs WALTER (wXw 16 Karat Gold Day 3 2017)

Hangman Page 

Adam “Hangman” Page on ollut osa Ring of Honoria jo vuodesta 2011, mutta pari vuotta takaperin otti uralleen uuden suunnan liittyessään Bullet Clubiin. Page on toki vakuuttanut ajoittain erinomaisilla suorituksilla Ring of Honorissa, mutta tuntuu että nyt mies on vihdoin päässyt omilleen. Page on hyödyntänyt paikkansa painimaailman arvokkaimmassa ja raastavammassa turnauksessa, G1 Climaxissa. Pagen timantti tuntuu hioutuvan päivä päivältä kirkkaammaksi. Ehkä minulla on vaan pehmeä paikka sydämessäni Pagelle. Paikka ehkäpä painimaailman kuumimmassa joukkiossa ei myöskään ole ollut pahitteeksi. Osa Being the Elite -nettisarjassa on myös väläytellyt Pagen karismaattisempaa puolta, oli kyseessä sitten WWE:n kätyreiden kidnapattavaksi joutuminen tai verinen vihanpito kuuluisan penispainijan Joey Ryanin kanssa. Page on räväyttänyt hihastaan muutaman todella kovan ottelun G1 Climaxin aikana ja tulevat vuodet näyttävät mille tasolle Ring of Honor on valmiina miehen työntämään. 

KATSO!: vs Minoru Suzuki (G1 Climax 2018 Day 15)

Sammy Guevara 

Jos selaat sanakirjasta esiin kohdan “ylimielisyys”, saattaa kohdalla paistaa Sammy Guevaran naama. Huhujen mukaan kyseinen asenne on ehtinyt ajaa nuoren miehen ulos paristakin eri promootiosta. Painioppinsa Booker T:n painikoulusta saanut Guevara on ehtinyt painia Lucha Undergroundissa, Impactissa, MLW:ssä ja Aro Luchan nauhoituksissa. Kehässä Guevara on erittäin atleettinen Dave Meltzerin verratessa miehen kehon hallintaa Ricochetiin. Harva omaa yhtä sekopäisen näköisen 630 Sentonin tai lennokkaan Shooting Starin. Guevara on vielä kuitenkin erittäin hiomaton timantti ja mikäli asenneongelmien huhuissa on perää, voi Guevaralla olla kuoppainen tie edessään.  Potentiaalia kuitenkin löytyy ja Guevara on varmasti oiva lisäys mihin tahansa keskikorttiin. 

 KATSO!: vs Ricochet (WrestleCircus Taking Center Stage)

Shayna Baszler 

MMA-kehistä showpainiin siirtynyt Shayna Baszler on omaksunut lajin salat nopeasti, aivan kuten Matt Riddle tai Filthy Tom Lawlor. Baszler pääsi ensimmäisen Mae Young Classicin finaaliin asti ja on sen jälkeen jatkanut tappotahtiaan NXT:n naisten divisioonassa. Nousi nopeasti NXT:n naisten mestariksi ja näyttää pitävän mestaruutta hallussaan vielä jonkin aikaa. Toimii erinomaisesti kiusaajaheelinä. Yllätyksekseni on hyvä erityisesti hahmopuolella, mitä en aivan ensimmäiseksi odottanut kuivalta MMA-naiselta. Tuo kehässä myös iki-ihanaa varvaslukkoilua mukaan arsenaaliinsa. Baszler ei ehkä ole kehässä WWE:n kärkiosaajien tasoa, mutta täysin pätevä kokemukseensa nähden. Baszler on toisaalta tämän listan toiseksi vanhin painija, joten painivuosia ei välttämättä ole aivan hirvittävästi jäljellä. Hevosnaisten kohtaamista odotellessa… 

 KATSO!: vs Io Shirai (Stardom: Stardom of Champions)

Buddy Murphy 

Olin yksi noin kahdesta ihmisestä, jotka pitivät Blaken ja Murphyn joukkueesta NXT:ssä muutama vuosi takaperin. Jostain syystä WWE näki tähtimateriaalia vain kaksikon managerissa Alexa Blississä. Kuvittelin kaksikon kuolon suudelman tulleen joukkueen hajottua. Odotin mielenkiinnolla, missä vaiheessa kaksikolle toivotettaisiin hyvää loppuelämää ja näytettäisiin ovea. Mitään ei kuitenkaan kuulunut. Blake liittoutui kaikista ihmisistä Gunnerin kanssa, kun taas Murphy nousi 205 Liveen aivan puskista… ja näytti maailmalle kuuluvansa kevytsarjalaisten eliittiin. Murphyn taistot Mustafa Alin ja Cedric Alexanderin kanssa ovat olleet parasta, mitä WWE on tänä vuonna tarjonnut. Toivoa sopii, että höyhensarjalaiset pääsisivät näyttämään kykyjään ihan maksutapahtumissa asti. Samaan hengenvetoon pitää mainita, että myös Mustafa Ali on kohottanut osakkeitaan runsaasti vuoden kuluessa ja jäi tältä listalta pois aivan viime metreillä.  

KATSO!: vs Mustafa Ali (205 Live 3.7.2018)

Zack Gibson 

Olen ollut Gibsonin fani jo jokusen vuoden. Miten en voisi rakastaa miestä, joka rakastaa Liverpoolia ja saa sen takia koko muun Englannin vihat niskaansa. Gibson on tasaisen tehokas tekninen painija, mutta sen lisäksi erittäin vahva mikkimies, joka kykenee keräämään lämpöä yleisöltä kuin yleisöltä vahvan scouse-aksenttinsa säestämänä. Lahjoistaan huolimatta Gibson ei ollut onnistunut nousemaan suuriin mestaruuskuvioihin oikein missään, vaan oli pahimmillaan nakitettu joukkueeseen täysin keskinkertaisen James Draken kanssa. Ylitsevuotavasta yleisön vihasta huolimatta Gibson oli lähinnä keskikortin puurtaja ehkäpä kotipromootiotaan lukuun ottamatta. Gibson kuitenkin nappasi itselleen WWE UK –sopimuksen ja voittikin toisen UK-turnauksen tänä kesänä. Gibson tulee olemaan UK-brändin kantava tekijä, riippuen tietenkin kuinka kauan kyseinen ohjelma pidetään pystyssä… 

 KATSO!: vs Pete Dunne (WWE UK Tournament 2018 Night 2)

PCO 

Hei, muistatko The Quebecers -nimisen joukkueen 1990-luvun WWF:stä, missä he voittivat kolme joukkuemestaruutta? Muistatko silmälappua käyttäneen Jean-Pierre Lafitten, kohtasi Bret Hartin PPV:ssä? Tuo sama mies on vuoden 2018 ehkä järjettömin tarina painimaailmassa. Vuosia aiemmin ensimmäisen kerran eläköitynyt PCO oli yksi hatusta revityistä nimistä, jotka päätyivät painimaan Joey Janela’s Spring Break 2 –tapahtumassa. Kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti PCO:n hirvittävä taisto Walterin kanssa varasti shown ja oli itselleni yksi WrestleMania-viikonlopun kovimpia otteluita. Kuka olisi uskonut, että kaikista painijoista juuri PCO tekisi Asai Moonsaultin kehästä ulos ja jatkaisi Walterin murjomista. Hämmentävästi 50-vuotias kanadalainen sai tästä uuden puhdin uralleen ja buukattiin lähes jokaiseen yhdysvaltalaiseen indytapahtumaan. Kirsikkana kakun päällä PCO tulee olemaan mukana myös arvostetussa Battle of Los Angeles –turnauksessa. Läpimurto ei katso ikää ja PCO on asettanut tavoitteekseen paluun WWE:hen. Onnea yritykseen, sinä mahtava sekopää.  

 KATSO!: vs WALTER (Joey Janela’s Spring Break 2)

Jay White 

Moni hieraisi silmiään viime vuoden Power Strugglen jälkeen. Oliko kuukausia hypetetty Switchblade tosiaan Jay White? Tuo uusi-seelantilainen, joka oli viettänyt koko Yhdysvaltojen komennuksensa yleisön suosikkina? Nyt hänet pitäisi ottaa vakavasti nahkaan pukeutuneena veitsenheiluttelijana ja uhkana itse Hiroshi Tanahashille? Whiten ottelu Tanahashia vastaan Wrestle Kingdomissa olikin melkoinen pannukakku. Ontuvien alkukuukausien jälkeen White sai punaisesta langasta kiinni. Nopea US-mestaruuden voitto, liittyminen Chaokseen ja heel-työskentelyn hioutuminen nostivat miehen osakkeita nopeasti. Mahtava ottelu Juice Robinsonin kanssa Cow Palacessa avasi minunkin silmäni. Miksi koskaan epäilinkään Gedon suunnitelmia? G1 alkoi myös räväkästi voitoilla Kazuchika Okadasta ja Tanahashista. White on puhdas heel ja työskentelee sen mukaisesti. Mies ei epäröi huijata kehässä, asia jota ei nähdä liikaa nykypainissa. New Japanilla on täysi luotto mieheen, kuten ottelu Tanahashia vastaan ja erittäin vahva G1-turnaus kertovat. Jos White säilyy terveenä, hänellä on kaikki edellytykset olla promootion toiseksi vahvin gaijin heti Kenny Omegan jälkeen. Näillä näytöillä minun papereissani White on nappaamassa vuoden kehittyneimmän painijan palkinnon kirkkaasti.  

KATSO!: vs Juice Robinson (G1 Special in San Francisco)