JuttusarjatNitro vastaan Raw

Nitro vs. Raw VI (12.2.1996)

Nitro vastaan Raw on juttusarja, jossa katselen yhtä aikaa samana iltana lähetettyä Nitroa ja Raw’ta kahdelta eri ruudulta. Tarkoituksenani on vertailla jaksoja keskenään ja pohtia, kumpaa ohjelmaa katselisin mieluummin. Jaan jaksot yhdeksään eri aikahaarukkaan, alkaen 0:00–5:00 ja edeten aina 40:00–50:00 asti. Kirjoitan jokaisesta osiosta lyhyen referaatin ja annan jommallekummalle ohjelmalle pisteen. Viimeinen osio (eli 40:00–50:00) on osioista tärkein, ja sen voittaja saa poikkeuksellisesti kolme kokonaista pistettä. Se ohjelma, jolla on jakson päätteeksi enemmän pisteitä, voittaa taistelun. Se ohjelma, joka voittaa nopeammin 10 taistelua, voittaa sen sijaan sodan. Uusi osa julkaistaan joka maanantai.


WWF Monday Night Raw:

Katsojaluku: N/A. Lähetys: LIVE!

Katso jakso!

WCW Monday Nitro:

Katsojaluku: 3,7. Lähetys: LIVE!

Katso jakso!

0:00–5:00

Täytyy todeta tähän alkuun, etten ole täysin varma, lähetettiinkö nämä ohjelmat samana päivänä vaiko ei. WWE Networkissa Nitron päivämääräksi on merkitty 12. helmikuuta ja Raw’n puolestaan 13. helmikuuta 1996, eikä Pro Wrestling Wiki -sivustolla ollut tämän Raw’n tuloksia laisinkaan. En myöskään löytänyt mistään tietoa tämän Raw’n katsojaluvusta. En antanut näiden esteiden kuitenkaan häiritä minua, vaan hoidin jakson ihan normaalisti. Sunny sen sijaan hoiteli todennäköisesti monet kiimaiset teinipojat, sillä tämä Raw alkoi videokuvalla hiekkarannalla makoilevasta Sunnysta. Nitrossa taas tuttuun tapaan katsojia tervehtivät Eric Bischoff, Bobby ”The Brain” Heenan ja Steve ”Mongo” McMichael. Sunnyn visiitin jälkeen Raw’ssa nähtiin edellisen illan In Your House -PPV:n koostevideo ja sen jälkeen Raw’n introvideo, joka on muuten todella siisti. Heti videon jälkeen estradille asteli Razor Ramon ja Ramonin jälkeen Goldust kera kauniin Marlenan. Melkoista tykitystä siis. Nitrossa puolestaan katsottiin valokuvia WCW:n viimeisimmästä PPV:stä, SuperBrawlista, jonka arvion muuten löydät täältä. In Your House -tapahtuman arvio on sen sijaan tämän linkin takana… ja nyt tajuan, etteivät WWF ja WCW ole voineet järjestää maksu-tv-lähetystä samaan aikaan. Tarkempi tutkimus paljastaa, että tämän Raw-jakson oikea päivämäärä on 19.2., joten WWE Network on tehnyt virheen. Olen kuitenkin jaksot jo katsonut ja muistiinpanoni kirjoittanut, joten jatkan näin loppuun saakka. Täytyy siis ensi kerralla jättää yksi Nitro välistä ja loikata viikolla eteenpäin. D’oh! Kaiken tämän kaaoksen kruunaa se, että WCW:ssä hehkutetaan Loch Nessin debyyttiä. Jos ette tiedä, kuka tai mikä Loch Ness on, lukekaa ihmeessä tuo Juuson kirjoittama SuperBrawl-arvio. Raw’lle tosiaan tästä aloituksesta piste, sillä Raw’n avausmatsi Razor vs. Goldust houkuttelee enemmän kuin Nitron tylsä Savage vs. Hugh Morrus.

5:00–10:00

Hugh Morrus alkaa tulla jo korvistani ulos tämän aikamatkani aikana. Todella tylsä painija (ja todellisuudessa ilmeisesti aika kyseenalainen heppu, Bill DeMott siis) todella tylsällä hahmolla kuorrutettuna. Eniten koko äijässä häiritsee se, että hän saa viikosta toiseen ruutuaikaa, ja samalla monet oikeasti taitavat ja viihdyttävät painijat ottelevat korkeintaan WCW Saturday Night -ohjelmassa eivätkä liki koskaan Nitrossa. Tässä jaksossa sentään nähtiin edes se yksi pelastava tekijä, joka Hughissa kiinnostaa, eli takaperinvoltti kulman päältä. Morrus on siis isokokoinen mies, minkä vuoksi tuo loikka on melkoinen näky. Tätä viisiminuuttista se yksi loikka ei kuitenkaan pelasta, sillä Raw’ssa pyörii paljon parempi matsi – ja kuvankaunis Marlena sikari suussaan. Raw’ssa on lisäksi elävämpi yleisö, joten WWF johtaa 2–0.

 

1

 

10:00–15:00

Nitron meno muuttuu paremmaksi heti silloin, kun Savage pääsee niskan päälle. Se loppuu kuitenkin lyhyeen, sillä pian Macho Man on jo selättänyt Hughin. Myös Raw’n ottelu päättyy, muttei selätykseen vaan uloslaskuun: Goldust päättää karata kehästä ulos ja painua takahuoneisiin Ramonia pakoon. Samalla Nitrossa näytetään WCW Magazinea eli WCW:n omaa lehteä mainostava video, jossa Sting muuttuu salamannopean metamorfoosin myötä pikkupojaksi, hah. Razor sen sijaan tarttuu mikrofoniin ja ryhtyy vaatimaan WWF:n presidentiltä eli ”Rowdy” Roddy Piperiltä revanssia Goldustia vastaan, mutta Piper ei ilmaannu paikalle. Nitrossa taas ”Mean” Gene Okerlund alkaa haastatella jotakuta rallikuskia, mikä ei kyllä voisi vähempää kiinnostaa. Raw nappaa taas pisteen, sillä näemme vilaukselta vielä The Undertakerin ja Paul Bearerin ennen kuin ensimmäinen vartti täyttyy.

15:00–20:00

Sitten se tapahtuu – Loch Ness (Giant Haystacks) löntystää kehään. Kirjoitin ensin, että kyseinen olento kävelee kehään, mutten oikeastaan tiedä, voiko tuota aktia kutsua kävelyksi. Kyseessä on siis yli 300-kiloinen ja kaksimetrinen ”painija”, jolla on vaikeuksia pysyä edes pystyssä. Vastustajakseen hän saa Scotty Riggsin, joka kiipeää heti ottelun alussa kehätolpalle ja yrittää hypätä Loch Nessin syliin, mutta kömpelö hirviö ei saa koppia, ja Riggs putoaa kyljelleen kanveesiin. Auts. Sen jälkeen Ness kaataa itsensä kaksi kertaa Riggsin päälle ja saa hänestä selätyksen. Hirvittävä ottelu Dave Meltzerin standardeilla, mutta ennemmin minä silti nautin tästä eeppisestä camp-huumorista kuin Raw’n tylsästä kohtauksesta, jossa juontajana heiluva Michael Hayes hehkuttaa WWF:ää. Nähdään Raw’ssa myös Vader, joka riepottelee hetken verran kahta jobberia, mutta piste silti Nitrolle. Roskaa, mutta niin syntisen ihanaa sellaista!

 

2

 

20:00–25:00

Kun Loch Ness on saanut raahattua järkyttävän ruhonsa kehäalueelta pois, Nitron valokeilan vie WCW:n uunituore maailmanmestari ”Nature Boy” Ric Flair, joka on vastikään voittanut mestaruuden Randy Savagelta. Seuranaan Flairilla ovat Four Horsemen -tallin naiset Woman ja Elizabeth, ja sekös Natua naurattaa: hänellä on hallussaan Savagen mestaruus sekä ex-vaimo. Raw sen sijaan jatkuu The Ultimate Warrioria hypettävällä videoklipillä: Warrior on palaamassa WWF:ään pitkän tauon jälkeen. Täytyy sanoa, että kyseinen video on melko siisti, ja odotan Warriorin paluuta innolla, sillä miehessä on sellaista Loch Nessin kaltaista ainesta hyvään camp-huumoriin (vuonna 1996 siis). Warrior-videon jälkeen Raw jatkuu WrestleManiaa mainostavalla videolla ja todella eroottisella Sunnyn klipillä, jossa hän juo kyljellään kuohuviiniä punaiseen mekkoon ahtautuneena niin, että mekon toinen olkain on viettelevästi tippunut olkapäältä alas. Kun Flairin – todella, todella hyvä – promo loppuu, Nitro jatkuu Konnanin ja Devon Stormin välisellä matsilla. Raw’ssa sen sijaan pyörähtää käyntiin matsi, jossa Marty Jannetty kohtaa The Ringmasterin eli Steve Austinin. Tapahtumarikas viisiminuuttinen päättyy tiukan taistelun päätteeksi Nitron voittoon, sillä Flairin puhe oli kultainen.

25:00–30:00

Devon Storm on ruma mutta mielenkiintoinen painija, jonka ottelutyylissä on jotain kahlitsevaa. Katsoja ei koskaan tiedä, mitä hullua Storm seuraavaksi oikein tekee. Konnan ei ole ihan yhtä kiinnostava painija, mutta kyllä myös hän osaa viihdyttää. Raw’n matsi laahaa hitaasti eteenpäin ja on turhan tyypillinen ottelu ollakseen erityisen kiinnostavaa katseltavaa. Huomioni kiinnittää oikeastaan ainoastaan se, että selostajana toimiva Vince McMahon sanoo Ringmasterin olevan ”stone cold man”. Kyseessä on käsitykseni mukaan ensimmäinen kerta ikinä, kun Austinia kuvataan televisiossa kyseisellä tavalla. Harmi vaan, että myös itse ottelu on kylmä: matsi ei pärjää WCW:n ottelulle, jossa Konnan ja Storm ottelevat huomattavasti energisemmin. Nitrolle siis taas pinna.

 

3

 

30:00–35:00

Mutta sitten Nitro jää jalkoihin, vaikka sen laatu itse asiassa ainoastaan nousee, kun jakso jatkuu ”Double A” Arn Andersonin ja Hulk Hoganin välisellä matsilla. Jalkoihin ohjelma jää siksi, että Raw’ssa nähdään todella legendaarinen Mankindin promovideo, joka alkaa ikimuistoisilla sanoilla ”On the eighth day, God created Mankind”. Kyseessä on se sama video, jossa Mankind silittää elävää rottaa ja josta puhutaan WWE Networkin Monday Night War -sarjan Mick Foley -jaksossa. Eeppisen Mankind-videon jälkeen Raw jatkuu kaiken lisäksi The Undertakerin sisääntulolla, joka on aina ja eritoten 1990-luvun puolivälissä hyvin hyytävä näky. Luvassa on Undertakerin ja Tatankan välinen mättö, joten katseeni kiinnittyy visusti Raw’hon, vaikka Arn ja Hulk ottelevat todella hyvin.

35:00–40:00

Hoganista muuten sen verran, että hänellä on tässä jaksossa silmälappu. Yarr. Mies ei ole kuitenkaan muuttunut merirosvoksi, vaan hän ainoastaan myy jonkinnäköistä silmävammaa. Undertaker ei sen sijaan myy juuri mitään, sillä hän lähinnä tuhoaa Tatankan, joka on varsin nopeasti valmista kauraa. Jännittävintä Tatankan ja Undertakerin matsissa onkin se, kuinka Diesel saapuu kesken kaiken kehäalueelle, tarttuu erästä kameramiestä niskasta kiinni ja raahaa hänet takatiloihin. Siellä Diesel pakottaa kyseisen kameramiehen kuvaamaan kamerallaan sitä, kuinka hän hakkaa Undertakerin hauta-arkkua lekalla tohjoksi. Diesel on siis vihainen, koska Undertaker sekaantui hänen ja Bret Hartin väliseen matsiin, koska Diesel sekaantui Undertakerin ja Bret Hartin väliseen matsiin, ja nyt myös Undertaker on vihainen. ”What?” kysyisi yleisö, mutta onneksi kyseistä huutoa ei ole keksitty vielä vuonna 1996. Nitrossa Hogan ja Anderson tappelevat näyttävästi, mutta kaiken kaikkiaan Raw’n toiminta kiehtoo enempi.

 

4

 

40:00–

Tatankan toivo päättyy Tombstone Piledriveriin, jonka jälkeen Undertaker nappaa intiaanista selätyksen. Ottelun jälkeen Undertaker lähtee vaeltamaan takatiloja kohti Dieseliä etsien. Nitrossa taas ruudulle ilmestyy Ric Flair, joka saapuu auttamaan Four Horsemen -toveriaan Andersonia. Apu onnistuu, sillä Natun sekaantuminen johtaa melkoiseen hässäkkään. Ensin Woman heittää jauhoa Hulkin silmään, jolloin Hogan siis sokaistuu, ja sen jälkeen Anderson lyö epäonnista Hulksteria Elizabethin korkokengällä takaraivoon. Tuomari ei näitä rikoksia näe, sillä hän keskustelee Flairin kanssa. Natu kuitenkin lopettaa jutustelun heti Hoganin kaatuessa mattoon, jolloin Arn selättää ja voittaa ottelun. Pyhä lehmä! Hogan kuitenkin nousee melkein saman tien jaloilleen ja saa vieläpä apua Randy Savagelta, joka juoksee vihaisena kehään. Flair ja Anderson ottavat silloin kehäalueelta hatkat ja juoksevat selostamoon, jossa he alkavat soittaa suutaan Hoganista ja Savagesta. Hogan ja Savage puolestaan puhuvat kehässä mikrofoneihin ja haastavat Flairille ja Andersonille riitaa. Lopulta Hulk ja Randy juoksevat selostamoon, josta Flair ja Anderson lähtevät livohkaan. Hogan nappaa silloin Bobby Heenanin kuulokemikrofonin itselleen ja yrittää laittaa kuulokkeita päähänsä, mutta epäonnistuu siinä kerta toisensa jälkeen. Lopulta kuulokkeet roikkuvat hölmösti Hulkin naamalla, mutta mies ei välitä siitä, vaan soittaa vielä suutaan Flairille ja Andersonille ja toteaa, ettei hän ole enää tästä lähtien mikään mukava mies! Myös Savage sekoilee huolella, sillä hän huutaa mikrofoniin käskyn, että katkaiskaa musiikki, vaikka minkään sortin musiikki ei ole pitkään aikaan soinut areenalla. Kaikki tämä sekoilu vetää pidemmän korren kuin se, mitä Raw’ssa tapahtuu. Siellä nimittäin nähdään pitkä Billionaire Ted’s Wrasslin’ Warroom -kohtaus, joka on kaiken lisäksi parodia Larry Kingin keskusteluohjelmasta (The Larry Fling Show). Nitro voittoon, brother!

WCW Monday Nitro: 6 pistettä.

WWF Monday Night Raw: 5 pistettä.

Tuomio: Taas kerran tasainen taistelu, joka olisi voinut päättyä kumman tahansa voittoon. On toisaalta sääli, että Nitro voittaa tämän camp-huumorin turvin (Loch Ness), koska tämänkertainen Raw on legendaarinen jakso jo pelkästään Mankindin ikimuistoisen promovideon vuoksi. No, c’est la vie. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun katselin kokonaisen ottelun Loch Nessiltä, ja vaikka se kesti vain ihan vähän päälle minuutin, niin ehdin rakastua tuohon kamalaan olentoon korviani myöten. We want more!


Tilanne kuuden jakson jälkeen:

WCW Monday Nitro: 2

WWF Monday Night Raw: 4


Aikaisemmat jaksot:
Nitro vs. Raw
Nitro vs. Raw II
Nitro vs. Raw III
Nitro vs. Raw IV
Nitro vs. Raw V

Lisää...
Eetu Lehtinen

Eetu Lehtinen

Toimittaja, joka rakastaa showpainia. Woooooo!

Previous post

Ennakko: Summer Smash 2015

Next post

Summer Smash 2015: Teuvon tulikaste

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.